Opinnollistaminen – vaihtoehtoinen tapa tehdä ammattikorkeakouluopintoja
Opinnollistamisella tarkoitetaan ammattikorkeakouluopintojen tekemistä työelämässä, esimerkiksi opiskelijan omassa työssä tai tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa (TKI), kuten hankkeissa. Opinnollistaminen on vaihtoehtoinen tapa tehdä ammattikorkeakouluopintoja. Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak) on kehitetty opinnollistamisen käytäntöjä vuoden 2021 aikana.
Ammattikorkeakouluopetuksen tulee antaa opiskelijalle valmiudet ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua (L 932/2014 4. §). Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että oppija saavuttaa teoreettiset perusteet ja niiden lisäksi laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot oman alansa tehtäviin. Lisäksi hänen tulee omaksua valmiudet sekä oman ammattitaidon kehittämiseen että oman ammattialansa kehittymisen seuraamiseen mutta myös kehityksen edistämiseen. (A 1129/2104 4. §.) Ammattikorkeakoulututkintojen antamaa osaamista tarkennetaan vielä asetuksessa, jossa määritellään tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehykset (A 61/2020).
Opintojen tekeminen työssä ja TKI-toiminnassa edistää ja tukee ammattikorkeaopetuksen ja oppimisen tavoitteita.
Ammattikorkeakouluopetuksen ja -opintojen tavoitteissa viitataan opiskelijan työalan teoreettisten perusteiden ja käytännön tietojen ja taitojen omaksumiseen sekä ammattitaidon ja ammattialan kehittämiseen. Näin ollen lähtökohdat ammattikorkeakouluopintojen tekemiselle työssä ja TKI-toiminnassa ovat suotuisat. Opintojen tekeminen työssä ja TKI-toiminnassa edistää ja tukee ammattikorkeaopetuksen ja oppimisen tavoitteita.
Mitä on opinnollistaminen?
Opinnollistaminen voi olla myös korkeakoululähtöistä.
Opinnollistamisella tarkoitetaan vaihtoehtoista tapaa oppia ja kehittää osaamista. Opinnollistaminen voi olla opiskelijalähtöistä, jolloin ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen aikana työtä tekevä opiskelija osoittaa ammattikorkeakoululle erilaisin keinoin työssä hankkimansa osaamisen. Opinnollistaminen voi olla myös korkeakoululähtöistä. Korkeakoulu voi tarjota opiskelijoille mahdollisuuksia tehdä opintoja TKI-toiminnassa, kuten työelämätahojen kanssa toteutettavissa hankkeissa. (Aaltonen ym., 2015, s. 6; Kotila ym., 2016, s. 6.)
Tehdessään opintoja työssä tai TKI-toiminnassa opiskelija liittyy osaksi käytäntöyhteisöä, esimerkiksi osaksi sosiaali-, terveys-, kirkon tai tulkkauksen alan työyhteisöä tai hankkeen toteuttajayhteisöä. Työssä tai TKI-toiminnassa havaittu ongelma, esimerkiksi asiakastyössä kohdattu vaikeus, voi osoittautua toimivaksi opinnollistamisen prosessin lähtökohdaksi.
Työssä ja TKI-toiminnassa tapahtuvassa oppimisessa keskeinen asema on teoreettisen tiedon soveltamisella käytännön ongelmatilanteiden ratkaisemiseen. Lisäksi keskeinen rooli on oppimiskokemusten reflektoinnilla. Työn ja TKI-toiminnan tarjoamia mahdollisuuksia käyttäen opiskelija voi lisätä ja syventää työelämävalmiuksiaan, ammatillista osaamistaan ja varmistaa työllistymistään tutkinnon suorittamisen jälkeen.
TKI-toiminnan ja työn opinnollistamisen lähtökohdat
TKI-toiminnan ja työn opinnollistamisesta opiskelija tekee aloitteen. Hän myös kuljettaa prosessia eteenpäin. (Kotila ym., 2016, s. 6). Opiskelija on prosessissa aktiivinen toimija niin sen käynnistyksessä, suunnittelussa, toteutuksessa kuin arvioinnissa.
TKI-toiminnassa opintojen tekemisen lähtökohta on, että opiskelija tekee opinnollistamisen suunnitelman.
Opinnollistamisen suunnitelmaa tehdessään opiskelija käyttää tutkintonsa opetussuunnitelmaa. Opinnollistamisen suunnitelmassa opiskelija määrittelee opetussuunnitelman perusteella opinnollistamisen kohteina olevat opintojaksot, osaamistavoitteet, yhteistyökumppanit ja toteutustavat sekä osaamisen näytön muodot. Opinnollistamisen suunnitelmassa opiskelija sovittaa yhteen opetussuunnitelmansa opintojaksojen osaamistavoitteita sekä TKI-toiminnan, kuten hankkeen ja työn tavoitteita.
Diak on kuvannut mahdollisuudet ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvien opintojen tekemiseen eritoten TKI-toiminnassa, kuten hankkeissa. Diakin nettisivustolta olevassa kuvauksessa kerrotaan myös TKI-toiminnassa tehtävien opintojen ja opinnollistamisen välisestä suhteesta (Diak, i.a.-b). TKI-toiminnassa opintojen tekemisen lähtökohta on, että opiskelija tekee opinnollistamisen suunnitelman. Opinnollistamisen suunnitelma tehdään Opinnollistamisen suunnitelma TKI-toiminnassa ja työelämäyhteistyössä -lomakkeella. (Diak, i.a.-a.)
Diakin pedagogiset valinnat tukevat opinnollistamista
Diakissa toteutetaan dialogista muutospedagogiikkaa. Dialogisen muutospedagogiikan neljä kulmakiveä ovat dialogi (oppiminen osallistumisena), oppiminen tiedonhankintana, oppiminen tiedon luomisena ja muutos. (Diak, i.a.-c; Helminen & Vesterinen, 2021.)
Dialogisen muutospedagogiikan näkökulma ”oppiminen osallistumisena” korostaa opiskelijan toimijuutta laajemmassa oppimisyhteisössä, kuten työorganisaatiossa tai hankkeen toteuttajaverkostossa. Näkökulma ”oppiminen tiedonhankintana” painottaa oppijan valmiuksia hankkia tietoja ja taitoja, hahmottaa laajempia osaamiskokonaisuuksia ja rakentaa omakohtainen suhde oppimisainekseen. Esimerkiksi TKI-toiminnassa tiedon ja taidon hankkimisen ja käsittelemisen taidot ovat välttämättömiä. Dialogisen muutospedagogiikan näkökulma ”oppiminen tiedon luomisena” linkittyy tiedonhankinnan näkökulmaan. Se painottaa uuden tiedon ja esimerkiksi uusien työkäytäntöjen rakentamisen osuutta oppimisessa. Näkökulma ”muutos” viittaa oppijan uudistumisvalmiuksiin ja siihen, miten hän hahmottaa osaamisensa vahvuudet ja kehittämistarpeet. (Helminen & Vesterinen, 2021.)
Diak on kuvannut opinnollistamisen mahdollisuuksia ja käytäntöjä. Lisäksi Diakin pedagogiset valinnat tukevat opintojen opinnollistamista. Kun opiskelijalla on tahto tehdä ammattikorkeakoulututkinnon opintoja tiiviissä yhteydessä työelämään tai hankkeisiin, mahdollistuu tämä käyttämällä opinnollistamista.
Lähteet
A 1129/2104. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141129
A 61/2020. Valtioneuvoston asetus tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2020/20200061
Aaltonen, K., Moisio, A., & Mäki. K. (2015). Verkkovirta. Ratkaisuja työn opinnollistamiseen. Haaga-Helia Ammatillinen Opettajakorkeakoulu. Saatavilla 19.10.2021 https://www.e-julkaisu.fi/haaga-helia/verkkovirta/mobile.html#pid=1
Diak, Diakonia-ammattikorkeakoulu. (i.a.-a). Opinnollistamisen suunnitelma TKI-toiminnassa ja työelämäyhteistyössä. Saatavilla 19.10.2021 https://www.diak.fi/wp-content/uploads/2021/08/Opinnollistamisen-suunnitelma-TKi-toiminnassa_230821.pdf
Diak, Diakonia-ammattikorkeakoulu. (i.a.-b). Opiskelijat Diakin hankkeissa. Saatavilla 19.10.2021 https://www.diak.fi/opiskelu/opiskelijan-polku/opintojen-suorittaminen/opiskelijat-oppimassa-diakin-hankkeissa/#1c748fdf
Diak, Diakonia-ammattikorkeakoulu. (i.a.-c). Pedagogiikka. Saatavilla 19.10.2021 https://www.diak.fi/opiskelu/opiskelijan-polku/opintojen-suorittaminen/periaatteita/#bdd86573
Helminen, J., & Vesterinen. O. (2021). Dialoginen muutospedagogiikka – Diakonia-ammattikorkeakoulun pedagogiset valinnat. Teoksessa J. Helminen (toim.). Strategia siivittämässä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa – Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 6 (s. 18–30). (Diak Työelämä 21). Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-376-6
Kotila, H., Mäki, K., Vanhanen-Nuutinen, L., Moisio, A., Pettersson, A., & Aura, P. (2016). Opi työssä – Uusia toimintamalleja opintojen aikaisen työn opinnollistamiseen. Verkkovirta, Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä. (Haaga-Helian julkaistu 6/2016). Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Saatavilla 19.10.2021 https://www.e-julkaisu.fi/haaga-helia/opi_tyossa/mobile.html#pid=1
L 932/2014. Ammattikorkeakoululaki. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021112256390