Diak 25 vuotta: Kirjaston historiaa

Vaikka Diakin kirjasto täyttääkin 25 vuotta, on muistettava, että Diakin taustayhteisöillä kirjastoja on ollut pitkään. Esimerkiksi Järvenpäässä Seurakuntaopiston kirjasto avautui jo vuonna 1937 ja sai oman rakennuksen vuonna 1969. (Krista, i.a.)

Tietotekniikkaa avuksi

Pieksämäelle Sisälähetysseuran kirjastoon ensimmäinen tietokone tuli vuonna 1992 kirjojen luettelointia varten. Oppilaitoksessa ei ollut mikrotukea tarjolla ja kirjaston tietokonehankintaa hieman ihmeteltiin, sillä sitä pidettiin liian tehokkaana. Kirjojen luettelointitiedot tallennettiin tietokoneen kiintolevylle ja perjantaisin tallennuksista otettiin varmuuskopiot.

Kirjaston yhteinen suunnittelutyö lähti kiivaasti liikkeelle ja kaikki piti luoda alusta.

Ensimmäinen asiakastietokone Pieksämäen Sisälähetysseuran kirjastoon otettiin käyttöön vuonna 1995. Samalla käyttöön saatiin Fennican CD-rom, jolle oli talletettu kaikki Suomessa ilmestynyt kirjallisuus. Vuosien 1996 ja 1997 taitteessa kirjastossa siirryttiin Windows-aikaan ja otettiin käyttöön PrettyLib-kirjastojärjestelmä ja lainaus siirtyi sähköisiin järjestelmiin.

Kirjaston yhteinen suunnittelutyö lähti kiivaasti liikkeelle ja kaikki piti luoda alusta. Kirjaston kokoelmatietokannalle piti myös keksiä nimi. Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjastoluettelon ja kirjastokortin nimeksi tuli Diana.

Verkostoituminen organisaation sisällä alkoi heti. Taustayhteisöjen kirjastoissa oli niin sanottu kirjastovastuuryhmä, johon kuului edustajia niin ammattikorkeakoulun kuin toisen asteen oppilaitoksen johtohenkilöistä ja henkilökunnasta.

Koska internetiä ei ollut, erilaisten harmaiden aineistojen löytäminen oli hankalampaa.

Kirjaston alkuaikoina kirjaston erilaiset prosessit olivat hitaampia ja esimerkiksi kirjakokoelmaa vaalittiin hellästi. Rikkinäisiä tai huonokuntoisia kirjoja huollettiin tarkasti, kirjoja liimailtiin ja tehtiin muun muassa kansia uusiksi. Yksittäisten kirjojen hinta ja arvo oli suurempi kuin nykyään.

Koska internetiä ei ollut, erilaisten harmaiden aineistojen löytäminen oli hankalampaa. Kirjojen saatavuuteen vaikuttivat kontaktit ja verkostot: joku saattoi tuntea jonkun, jolta tiettyä kirjaa voisi tilataKirjastolaisten henkilökohtaisetkin verkostot olivat tärkeitä.

Heti alusta alkaen Diakin toimipisteiden kirjaston väki toimi aktiivisesti yhdessä ja tutustui hyvin toisiinsa. Innostusta oli ilmassa ja kirjaston kehittämispäiviä, videopalavereja ja yhteisiä retkiä järjestettiin. Prosesseja muokkailtiin yhdessä.

Ammattikorkeakouluverkosto syntyy

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene perusti kirjasto- ja tietopalveluryhmän vuonna 1995, mutta itse toiminta lähti toden teolla käyntiin syksyllä 1996. Työryhmän tärkeimpänä tavoitteena oli linjata kirjastojen käytännön toiminta sekä tulevaisuuden kehittäminen. Yhteistyö yliopistokirjastojen kanssa oli myös tiivistä. (Blinnikka ym., 2017, s.35.)

Vuosien saatossa AMKIT-kirjastojenverkosto on kehittynyt syvempään yhteistyöhön.

Ammattikorkeakoulujen kirjastoyhteistyökonsortio AMKIT perustettiin alun perin Voyager-kirjastojärjestelmän hankkimisen helpottamiseksi vuonna 2001. Tämä tarkoitti yhteistä kirjastojärjestelmää korkeakouluille, mutta se edesauttoi myös muuta yhteistyötä, kuten yhteistyötä informaatiolukutaidon opettamisessa, kirjojen luetteloinnissa ja viestinnässä. AMK-kirjastojen verkostoituminen oli tiivistä alusta pitäen ja tarkoitti esimerkiksi yhteisten AMK-kirjastopäivien organisoimista. (Blinnikka ym., 2017 s.42.)

Vuosien saatossa AMKIT-kirjastojenverkosto on kehittynyt syvempään yhteistyöhön. AMK-kirjastojen henkilökunta osallistuu yhteisiin koulutuksiin ja esimerkiksi kunnonkohotuskampaanjaan KirjastoMOVEen.

AMK-kirjastojen yhteinen lehti Kreodi julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1999. Ensimmäisessä Kreodin numerossa käsiteltiin mm. Ammattikorkeakoulukirjastojen käyttökustannuksia, informaatikon ja opettajan asiantuntijuutta sekä ammattikorkeakoulun kirjaston toiminnan arviointia ja mittaamista. Ensimmäisen Kreodin artikkelit kuulostavat yhtä relevantin oloisilta kuin vuonna 2021. (Kreodi, i.a.) Kreodi on yhä voimissaan ja sinne on kirjoittanut myös moni Diakin kirjaston asiantuntija.

Theseus käyttöön

Opinnäytetöiden käytön ja saavutettavuuden parantamiseksi luotiin ammattikorkeakoulujen julkaisualusta Theseus, joka otettiin käyttöön vuonna 2008 (Blinnikka ym., 2017. s.55 ).

Theseuksessa on jo tällä hetkellä yli 100 000 dokumenttia. Suurin osa on opiskelijoiden opinnäytteitä, mutta luku sisältää myös eri ammattikorkeakoulujen julkaisuja. Diakin julkaisuja Thesuksesta löytyy noin 6000 . Niitä on ladattu yhteensä yli 4,6 miljoonaa kertaa  , joista opinnäytetöitä noin 4,5 miljoonaa  kertaa ja muita julkaisuja yli 130 0000 kertaa. Kirjastossa odotettiin jännittyneenä Theseuksen tuloa. Theseuksen parissa enemmän työskennelleet ovat olleet mielissään siitä, että ovat päässeet alusta saakka kehittämään ja työskentelemään sen parissa.

Muutoksia vuosien varrella

Vuonna 1996 Diakin kirjastoja oli seitsemän ja henkilökuntaakin oli reilusti nykyistä enemmän. Etelän kirjastoja edustivat Helsinki, Järvenpää ja Kauniainen. Diakin kirjastot toimivat alusta pitäen yhteistyössä taustaorganisaatioiden , kuten Diakoniaopistojen, Seurakuntaopiston ja Sisälähetysseuran kanssa.

Porin kirjaston palvelut siirtyivät ostopalveluiksi Samkin kanssa vuonna 2010 ja samana vuonna Lahden kirjasto siirrettiin Helsinkiin ja Järvenpäähän. Turun ammattikorkeakoulun kirjaston kanssa solmittiin puolestaan vuonna 2011 strateginen yhteistyösopimus. Tällöin aloimme yhdessä Turun AMK:n kirjaston kanssa toteuttamaan kirjastopalveluita Lemminkäisenkadun kirjastotiloissa.  Tämä yhteistoimintamalli on jatkunut vaihtelevin sisällöin jo yli kymmenen vuotta.  Suuri muutos oli myös kolmen etelän kampuksen (Helsingin, Järvenpään ja Kauniaisten) yhdistäminen Helsinkiin vuonna 2016.

Internetiä ja sähköpostia kirjastoissa odotettiin pitkään.

Vuoteen 2016 asti toteutimme Oulun Diakonissasäätiön/Diakoniaopiston ja Suomen Raamattuopiston kirjastopalvelut, Pieksämäen STEP-koulutuksen (Seurakuntaopiston) kirjastopalvelut sekä Turun kristilliselle opistolle informaatikkopalvelut. Nykyään toimimme myös Kehitysvammaliiton kirjastona.

Liikkuvien kampusten kirjastopalveluita on kokeiltu, kun Kajaaniin, Tampereelle ja Ivaloon on järjestetty kirjastopalveluita.

Vuonna 2010 kirjasto sai Diakin kunniamaininnan ja palkinnon palveluiden järjestämisestä yli kampusrajojen. Jo pitkään Diakin kirjastossa on ollut yksi kirjasto, joka toimii useammalla paikkakunnalla.

Internetiä ja sähköpostia kirjastoissa odotettiin pitkään. Internet otettiin käyttöön kirjastoissa keväällä 1997. Eräs kirjastolaisista muistaa, kuinka lähetti ensimmäisen sähköpostiviestin omalta koneeltaan: ”Posti kulkee vaikka kusti ei polje”. Eipä silloin vielä osannut arvata, mikä merkitys verkkoyhteyksillä tulee olemaan.

NELLI-portaali väylänä aineistoihin

Pitkään kirjaston tiedonhakua määritti Nelli-portaali eli National Electronic library interface. Nelli oli väylä sähköisiin aineistoihin ja hakuja pystyi tekemään useista tietokannoista samanaikaisesti.

Nellin käyttäjät tunnistettiin oli Shibboleth-autetikointijärjestelmän avulla. Termi Shibboleth tulee Raamatusta: se tarkoitti salasanaa, jolla pystyttiin paljastamaan vääräuskoiset, sillä kaikki eivät osanneet sanan sh-äännettä. (Karppinen & Piukkula, 2005, s. 72.) Nellin lanseeraus alkoi syksyllä 2006 ja se loppui vuoden 2016 lopulla. Nellin loputtua ja siitä lähtien käytössä on ollut Diak Finna ja Finna-palvelut.

Kirjastotyön muutoksia

Työn sisältö on muuttunut paljonkin vuosien saatossa.

Mikä sitten on eniten muuttunut kirjastotyössä? Äkkiseltään voisi ajatella, että kaikki, mutta moni asia on myös pysynyt. Kirjasto on vanha mutta joustava instituutio, joka sallii työtapojen muutoksen. Kirjat ja tieto säilyvät, vaikka niiden olomuoto muuttuisikin.

Työn sisältö on muuttunut paljonkin vuosien saatossa. Tiedonhaun opetus ja -ohjaus on yhä merkittävämmässä asemassa, olipa alusta sitten WebCt, Moodle, Fronter tai joku muu. Kirjasto miettii, kuinka tukea opiskelijoita myös verkossa verkkokurssin avulla.

Kirjaston viestintä on myös suuremmassa roolissa kuin vuonna 1996. Kirjastolaiset ovat aktiivisia viestimään kirjaston asioista sekä sisäisesti että ulkoisesti. Diakin kirjastolla on myös oma sijansa yhteiskunnassa: toimimme kaukopalvelun avulla koko Suomen kirjastona. Diakin kirjastolaiset ovat aktiivisia toimijoita AMKIT-konsortiossa, edustavat koko ammattikorkeakoulukenttää esimerkiksi metatiedon ja Finnan kansallisissa työryhmissä sekä konsortion johtoryhmässä. Lisäksi moni kirjastolainen toimii kirjastoalan järjestöissä  STKS:ssä ja BMF:ssä.

Kirjastojärjestelmät ovat vaihtuneet vuosien saatossa, mutta kaikki on toiminut niin, ettei asiakas sitä ole huomannut. Kirjastojärjestelmiä on käytetty niin asiakkaiden ja kokoelmien hallintaan, lainauspalveluihin, kirjastoaineiston luettelointiin, erilaisiin raportteihin kuin myös tiedonhakuun.

Asiakkailla on mahdollisuus nykyään hyödyntää paremmin kirjaston oma-aikapalveluja, mutta kuitenkin myös mahdollisuus yhä paremmin olla yhteyksissä kirjastoon chatin, sähköpostin ja sosiaalisen median avulla.

Korona-vuodet ovat kiihdyttäneet etätyön tahtia. Lähes kaiken voi suorittaa etäyhteyksin aina tiedonhaun opetusta, hankintaa, kokouksia ja kirjastojärjestelmätöitä myöten. E-kirjojen käyttö on moninkertaistunut koronan aikana, vaikka moni vielä suosiikin painetun kirjan lukemista.

Kirjaston tilat eivät aina ole olleet asianmukaisia työntekijöille tai asiakkaille. Kirjaston kokousmuistioista löytyy merkintöjä, joiden mukaan työpiste on saattanut olla ”komerossa” tai ”suihkutilassa”. Erilaisten remonttien vuoksi työtilat ovat vaihdelleet. Välillä työtilat on sijoitettu lehtoreiden tilojen yhteyteen, mikä on toisaalta lisännyt verkostoitumista muiden työntekijöiden kanssa.

Miltä näyttää Diakin kirjaston tulevaisuus? On selvää, että verkostomaisuus ja yhteistyö jatkuvat tulevaisuudessakin. Diakin kirjaston henkilökunta on vuosikausia pysynyt samana. Niistä nuorista, jotka aloittivat 25 vuotta sitten, alkaa pian ensimmäiset eläköityä. Huolimatta tästä vierivä kivi ei sammaloidu.

Lähteet

Blinnikka, S., Kuusinen, I., Kärki, J., Lahtinen, H. & Laitinen, M. (2017). Intoa – tahtoa – yhteistyötä: Ammattikorkeakoulukirjaston kehitys 1991-2016. AMKIT-konsortio

Karppinen, I. & Piukkula, J. (2005). Kirjastot it-ympäristössä. BTJ Kirjastopalvelu. s.72

Kreodi (i.a.) Saatavilla 16.11. 2021 http://kreodi.lianacms.com/media/arkisto/issueview1.html

Krista. (i.a.) Kirjastomme tarina Saatavilla 16.11.2021 https://krista.verkkokirjasto.fi/-/kirjastomme-tarina

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021121060055