Elämää nuoren kanssa – kouluterveydenhuolto vanhemmuuden tukijana

Nuoruus ja etenkin murrosikä usein herättävät koko perheessä kysymyksiä ja paljon erilaisia tuntemuksia.  Siinä missä nuoren tunteet myrskyävät ja mielialat vaihtelevat, vanhempi usein kokee riittämättömyyden tunnetta ja ymmärtämättömyyttä oman lapsen kehittymisestä.

Nuori kaipaa vanhemmiltaan aikaa ja läsnäoloa

Nuoruus on vanhemmista irrottautumisen ja itsenäistymisen aikaa, mutta samalla nuori myös kaipaa vanhempien läsnäoloa. Irrottautuminen vanhemmasta vaatii väistämättä konflikteja ja rajojen koettelua perheessä.  Usein nuori kohdistaa omia epävarmuuden tunteitaan omaan vanhempaansa. Tämä saattaa haastaa nuoren ja vanhemman keskinäistä vuorovaikutusta.

Nuoruus on vanhemmista irrottautumisen ja itsenäistymisen aikaa, mutta samalla nuori myös kaipaa vanhempien läsnäoloa.

Kouluterveyskyselyn 2021 mukaan lasten ja nuorten keskusteluyhteys vanhempien kanssa on heikentynyt. Heikon keskusteluyhteyden on todettu olevan yhteydessä yksinäisyyden kokemuksiin, ahdistuneisuuteen, ylipainoon, humalanhakuiseen juomiseen, uupumusasteiseen väsymykseen sekä luvattomiin poissaoloihin.

Itsenäistymisen ja fyysisten muutosten ohella nuori harjoittelee myös kykyä tunnistaa, käsitellä ja säädellä omia tunteitaan. Nuori tarvitsee paljon vanhemman tukea omien tunteidensa sietämiseen ja vastaanottamiseen, mutta myös nuori voi herättää käytöksellään vanhemmassa monenlaisia voimakkaita tunteita.

Vanhempien hyvinvointiin tulisi kiinnittää huomiota

Vanhemman tehtävä on melkoista tasapainottelua, kun yhtäaikaisesti tulisi nuorelle asettaa rajoja, mahdollistaa omien valintojen tekeminen sekä tukea itsenäistymistä. Lisäksi vanhemman tulisi pystyä toimimaan tunnepuskurina, joka vastaanottaa nuoren tunteita ja palauttaa ne takaisin siedettävämpinä.

Vanhemmille on yhteiskunnassa vähän palveluita, joista voisi saada apua ja tukea nuoren kanssa elämiseen ja toimimiseen. Vanhempien osallistuminen koulun toimintaan vähenee yläasteelle siirryttäessä, vaikka juuri murrosikä on aika, jolloin vanhempi tarvitsisi toisten samassa tilanteessa olevien vertaistukea ja ymmärrystä.

Nuorten vanhemmat tarvitsevat ammatillista ja asiantuntevaa tukea nuoruuden kehityshaasteisiin, aivan kuten neuvolaikäistenkin vanhemmat. Kouluterveydenhoitajat ovat ihanteellisessa asemassa vanhemmuuden tukemisessa.

Kouluterveydenhuollossa nuoren terveyden ja hyvinvoinnin ohella tulisi kiinnittää huomiota myös vanhemman hyvinvointiin ja jaksamiseen.

Kouluterveydenhuollossa nuoren terveyden ja hyvinvoinnin ohella tulisi kiinnittää huomiota myös vanhemman hyvinvointiin ja jaksamiseen, sillä vanhemman hyvinvointi on vahvasti yhteydessä myös nuoren turvalliseen kasvuun ja kehitykseen. Vanhemman tukeminen voi kuitenkin jäädä helposti unohduksiin, sillä nuori on jo omatoimisempi ja itsenäisempi.

Nuoruuden kehitysvaihe tulisi tehdä vanhemmille tutuksi

Kouluterveydenhoitajalla on hyvä mahdollisuus ottaa vanhempien kanssa puheeksi nuoren kehitysvaiheeseen liittyvät mahdolliset haasteet, antaa tietoa kehityksen tukemisesta ja pohtia vanhemman kanssa keinoja arjen myrskyistä selviytymiseen esimerkiksi terveystarkastusten yhteydessä.

Viidennellä luokalla lapsi on murrosiän alkamisen kynnyksellä ja tällöin järjestetään kouluissa laajat terveystarkastukset, joihin vanhemmat kutsutaan mukaan. Terveystarkastus olisi hyvä tilaisuus ottaa puheeksi mahdolliset murrosiän ja nuoruuden tuomat muutokset ja vahvistaa näin vanhempien ymmärrystä sekä valmiutta tuleviin muutoksiin.

Olisi olennaisen tärkeää tehdä vanhemmille nuorten maailma tutuksi, jotta he voisivat ymmärtää paremmin nuortaan ja myös omia tunteitaan. Tietous ja valmistautuminen tukevat vanhemman jaksamista arjessa.

Nuorten vanhemmat kaipaavat keinoja ja tukea arkeen

Vanhempien ja perheiden kanssa työskennellessä tulisi muistaa ottaa huomioon, ettei vanhemmuuteen ole yhtä oikeaa reseptiä. Ammattilaisen onkin tärkeää ottaa huomioon perheiden yksilölliset tarpeet ja selvittää heidän omat kokemuksensa arjen haasteista ja tuen tarpeesta.

Vanhemmat kaipaavat konkreettisia keinoja arjen tilanteisiin. Kouluterveydenhoitajalla ei tarvitse olla kaikkeen valmiita vastauksia. Tärkeämpää on se, että kouluterveydenhoitaja osaa ohjata vanhempia tiedon ja tuen äärelle.

Keskustelemalla koko perheen kanssa saadaan kuva nuoren kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja vahvistetaan näin terveydenedistämistyön vaikuttavuutta jo varhaisessa vaiheessa. Yhteistyö vanhempien kanssa lisäksi mahdollistaa nuoren mahdollisen riskikäyttäytymisen huomaamisen ja siihen puuttumisen ajoissa.

Tukemalla vanhemmuutta, voidaan parhaimmillaan ennaltaehkäistä nuorten mielenterveysongelmia ja syrjäytymistä.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022041228382