Mitä yhteistä on neuvolalla ja Fazerin sinisellä suklaalla?
Suomalainen neuvolatoiminta ja Fazerin sininen suklaa täyttävät tänä vuonna 100 vuotta. Ne ovat tunnettuja brändejä, joiden suosio näyttää kestävän. Niiden erona on, että sinisen suklaan resepti on alun perin sveitsiläinen, mutta neuvola taas on suomalainen keksintö, jonka isänä pidetään Arvo Ylppöä. Neuvolan resepti on muuttunut yhteiskunnan mukana.
Ensimmäinen varsinainen lastenneuvola perustettiin vuonna 1922 Lastenlinnaan Helsinkiin Arvo Ylpön ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhteistyönä. Ensimmäinen äitiysneuvola perustettiin neljä vuotta myöhemmin. Toisen maailmansodan loppuvaiheessa Suomessa laadittiin laki, jossa määrättiin neuvoloiden perustamisesta jokaiseen suomalaiseen kuntaan 1940-luvun loppuun mennessä.
Neuvolan terveyssisaret hoitivat, ohjasivat ja tukivat lapsiperheitä, kun taas kätilöiden vastuulla olivat lasta odottavat äidit ja aivan vastasyntyneet. Yhteistyötä tehtiin kunnanlääkärien ja seurakuntasisarien eli diakonissojen kanssa koko väestön terveyden edistämiseksi.
Neuvoloiden ansiosta imeväiskuolleisuus laski huomattavasti.
Neuvoloiden ansiosta imeväiskuolleisuus laski huomattavasti. Pikkulasten ja äitien terveys koheni, kun esimerkiksi rokotukset tuberkuloosia ja kurkkumätää vastaan aloitettiin 1940-luvulla. Neuvolat järjestivät äideille kursseja ja keräsivät vastasyntyneille äitiyspakkausta edeltäneitä niin kutsuttuja kiertokoreja. Terveyssisaret tekivät lisäksi kotikäyntejä syrjäisille seuduille kävellen, hiihtäen, mopolla ajellen tai hevoskyydillä.
Neuvola kuuluu kaikille
Kansanterveyslaki laadittiin 1970-luvun alussa parantamaan kuntien välisiä eroja neuvolapalveluissa. Äitiys- ja lastenneuvola määriteltiin laissa keskeiseksi, kunnan järjestämäksi perusterveydenhuollon palveluksi ja osaksi kansanterveystyötä. Samalla terveyssisarista tuli terveydenhoitajia.
Vuosikymmenten aikana tärkeäksi tehtäväksi on tullut myös terveyserojen kaventaminen, sillä neuvolan palveluita käyttävät lähes kaikki lapsiperheet. Toiminnan kivijalkana on perheiden yksilöllinen kohtaaminen, ohjaaminen ja tukeminen: raskauden seuranta, lapsen kasvun ja kehityksen seuranta sekä tukeminen ja sairauksien ehkäisy. Edelleen tarvitaan myös kasvukäyriä ja kattavaa rokotusohjelmaa.
Tämän päivän neuvolassa keskeistä on niin ikään perhesuunnitteluneuvonta sekä vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen. Vastaanottotyön lisäksi työtä tehdään erityisesti näin pandemia-aikana sähköisillä alustoilla, mutta perinteiset kotikäynnit ovat edelleen osa neuvolatyötä.
Terveyssisarista tuli neuvolan terveydenhoitajia
Aluksi sairaanhoitajista, kätilöistä ja diakonissoista koulutettiin niin kutsuttuja huoltosisaria Lastenlinnan neuvolaan. Vasta 1930-luvun alussa Lastenlinnassa aloitettiin koulutus, josta oppilaat valmistuivat terveyssisariksi.
Koulutus on elänyt yhteiskunnallisten muutosten ja koulutuspoliittisten linjausten mukana. Nykyisin terveydenhoitajan 240 opintopisteen ammattikorkeakoulutus tuottaa sekä sairaanhoitajan että terveydenhoitajan pätevyyden.
Tämän päivän neuvolan terveydenhoitajat ovat laaja-alaisia terveyden edistämisen ja hoitotyön asiantuntijoita. Asiantuntijuus on muuttunut vertikaalisesta, ylhäältä alas suuntautuvasta tietämisestä ja vallankäytöstä, horisontaaliseen asiantuntijuuteen.
Tämän päivän neuvolan terveydenhoitajat ovat laaja-alaisia terveyden edistämisen ja hoitotyön asiantuntijoita.
Asiakasperheet ja lapset nähdään oman elämänsä, kokemustensa ja tarpeidensa asiantuntijoina. Yhdessä heidän kanssaan haetaan ratkaisuja ja rakennetaan toiveikasta tulevaisuutta. Myös perheiden ja lasten omia verkostoja koetetaan nivoa yhteistyöhön uudenlaisilla menetelmillä, joista hyvä esimerkki on Lapset puheeksi -menetelmä.
100-vuotiaalla on edelleen kasvukipuja
Viime aikoina neuvolan resurssit eivät ole riittäneet vastaamaan lasten ja perheiden tarpeisiin. Vastaanottoaikoja on jouduttu monissa kunnissa lyhentämään, vaikka tarkastusten sisältöjä on laajennettu sekä perheiden tuen tarpeet ja odotukset ovat monimutkaistuneet. Korona-aika on tuonut haasteita sekä perheiden elämään että neuvoloiden toimintaan.
Neuvolatoiminnan tasalaatuisuuden ja vaikuttavien menetelmien käytön kehittämiseksi Terveysportissa julkistettiin helmikuussa NEUKO-tietokanta. Sen tavoitteena on tarjota tukea, tietoa ja toimintamalleja neuvolatyön tasalaatuisuuden kehittämiseksi. Lisäksi julkistettiin uudistetut, ammattikorkeakoulujen päivittämät osaamiskuvaukset valmistuville terveydenhoitajille.
Sektoroituneista ja siiloutuneista palveluista olisi jo vihdoin päästävä asiakaslähtöisiin ja yhteensovitettuihin palveluihin. Uusia toimintakonsepteja on luotu esimerkiksi kehittämällä neuvolallisia, monialaisia perhekeskuksia.
Lopuksi on vielä tunnustettava, että Arvo Ylppö, Sophie Mannerheim ja muut neuvolan kehittäjät taisivat kuitenkin saada vaikutteita ja ideoita Saksasta, Englannista ja Yhdysvalloista. Ajatus ei siis ollutkaan aivan puhtaasti suomalainen, kuten ei Fazerin sinisen suklaan reseptikään.
Lähteet
Duodecim Terveysportti. (14.12.2021) NEUKO-tietokanta. Saatavilla 24.2.2022 https://terveysportti.mobi/tyoterveyskirjasto/uutismaailma.duodecimapi.uutisarkisto?p_arkisto=0&p_palsta=23&p_artikkeli=uux25833
Haarala, P. (2022). Terveydenhoitajan ammatilliset osaamisvaatimukset. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022041228388