Chat GPT opetuksessa
Miten Chat GPT:tä kannattaisi hyödyntää (korkeakoulu)opetuksessa? Sen sivuuttaminen tai kieltäminen ei onnistu pitkällä tähtäimellä. Uutta orientoitumista vaaditaan opettajilta ja opiskelijoilta.
Chat GPT:n tuottama teksti voidaan luokitella globaaliksi plagioinniksi: teksti syntyy tyhjästä ja sen kirjoittaja on joku/jokin muu kuin kirjoittajaksi esittäytyvä henkilö. Globaalia plagiointia on tietysti ollut aina: haamukirjoittajia ja jopa haamuopinnäytetyönkirjoittajia on ollut maailman sivu. Nyt kaikki tämä on mahdollista ennennäkemättömässä mittakaavassa.
Voiko Chat GPT:n käräyttää?
Nykyiset plagioinnintunnistusjärjestelmät, esimerkiksi Urkund ja Turnitin, eivät tiettävästi kykene huomaamaan tekstiä Chat GPT:n tuottamaksi. Syy on selvä: tekstiä ei ollut hetki sitten olemassa – ja yhtäkkiä onkin. Vertailu olemassa oleviin tekstitietokantoihin tuottaa alhaisia vastaavuusprosentteja.
Open AI, Chat GPT:n kehittäjä, kehittelee menetelmää, joka digitaalisesti vesileimaa Chat GPT:n tuottamat tekstit Chat GPT -tuotoksiksi. Digitaalisen vesileiman avulla opettajat pystyisivät havaitsemaan tapaukset, joissa opiskelija esittää Chat GPT:n tuottaman tekstin omanaan (Sparkes, 2022). Tekniikka on toki tervetullut, mutta GPT-plagioinninpaljastimen huiputtaminen on varmasti korkealla plagiointiin suosiollisesti suhtautuvien IT-velhojen tehtävälistalla.
Edward Tian julkaisi tammikuussa 2023 GPTZero-algoritmin, joka analysoi todennäköisyyttä sille, että teksti on botin tuottama. Sen erottelukriteereinä toimivat lauserakenteen piirteet (mm. syntaktinen variaatio). Kielentutkijaa ilahduttaa ajatus, että tekstilingvistiset piirteet voisivat toimia plagioinnintunnistimen hyödyntäminä parametreina.
Tulevaisuus näyttänee, miten kilpajuoksu plagioinnin paljastamisen ja paljastamisen kiertämisen välillä kehittyy. Tällä hetkellä on ehkä syytä ylläpitää tervettä epäluuloa sekä tekstin autenttisuuden että tekstin plagioinniksi tulkitsemisen suhteen.
Chat GPT:n hyödyntäminen opetuksessa ja opiskelussa
Chat GPT voi auttaa tuottamaan hyvää tekstiä riittävän yksiselitteisestä aiheesta, josta on olemassa yleisesti saatavilla olevaa digitaalista teksti-informaatiota. Monet esseet ja taustaselvitykset ovat juuri tällaisia. Periaatteessa Chat GPT mullistaa tämän tyyppisten tekstien tuottamisen. Mutta vain periaatteessa.
On näet muistettava, että vaikka Chat GPT tuottaisi muutoin vaivalloista tiedonhakua edellyttävän tekstin sekunneissa, ei ole mitään taetta sille, että tekstin sisältö on totuudenmukaista tai edes relevanttia. Tekoälyn tekemän tekstin tilaaja ei mitenkään voi tietää periaatteita, joilla algoritmi opetusaineistoaan käsittelee. Miten se arvottaa erilaisilla foorumeilla julkaissut tekstit, onko sillä pääsy korkeatasoisten tieteellisten aikakauskirjojen arkistoihin tahi ylipäätään uusimpaan ja relevanteimpaan tietoon?
Tekoäly opiskelussa ja opetuksessa ei tule häviämään mihinkään – riippumatta mahdollisista käyttökielloista ja muista ukaaseista.
Chat GPT on opiskelijalle näennäisen helppo väline tuottaa teksti ilman minkäänlaista vaivannäköä. Jos itse ei tiedä aiheesta paljoakaan (tai mitään), on selvää, että muka-kirjoittaja ei osaa eliminoida Chat GPT:n mahdollisesti tekemiä (absurdeja) virheellisiä väittämiä. Opettaja huomaa ne kyllä. Tästä ristiriidasta voi syntyä mielenkiintoinen pedagoginen keskustelu. Toisaalta jos opiskelija huomaa Chat GPT:n tekemät virheet ja osaa korjata ne, herää kysymys, tarvitseeko asiaa tunteva opiskelija tekoälyavustajaa mihinkään.
Opiskelija voisi järkevästi hyödyntää Chat GPT:tä raakatekstin tuottamiseen; teksti on joka tapauksessa tarkastettava faktojen osalta ja editoitava kielellisesti viimeisteltyyn muotoon. Kyseessä olisi siis vain uusi työkalu. Opettaja voi laatia tehtävät siten että niihin ei suoraa vastausta netistä löydy: esimerkiksi ohjeistaa esseen kirjoituksen siten, että siinä verrataan kurssilla opiskelijaesityksissä olleita käsitteitä tutkimuskirjallisuudessa esitettyihin käsitehierarkioihin.
Tekoäly opiskelussa ja opetuksessa ei tule häviämään mihinkään – riippumatta mahdollisista käyttökielloista ja muista ukaaseista. Opetussovelluksiin myönteisestikin suhtautuvat digiopet näyttävät löytävän sisäisen luddiittinsa Chat GPT:n myötä. Asia on helppo ymmärtää. Yhdessä asiassa Chat GPT nimittäin haastaa opettajan perusteellisesti: omasta aihepiiristä on oikeasti tiedettävä hyvin paljon, jotta osaa kyseenalaistaa uudentyyppiset tekstit. Syvällisen asiantuntijuuden merkitys ei tekoälyn myötä ole hävinnyt vielä minnekään.
Lähteet
Sparkes, M. (13.12.2022). Open AI is developing a watermark to identify work from its GPT text AI. New Scientist.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023030329531