Digilaitteet vaikuttavat pienten lasten uneen

Lapsen uni ja terveys -tutkimus osoittaa, että monet lapset eivät nuku riittävästi ja että tämä voi vaikuttaa haitallisesti heidän fyysiseen ja henkiseen terveyteensä sekä oppimiskykyynsä ja käyttäytymiseensä.

Lasten uniongelmien ja päiväväsymyksen taustalla voi olla monia erilaisia syitä, joista osa liittyy yleiseen yhteiskunnalliseen ilmapiiriin. Esimerkiksi kiireinen elämäntyyli, aikataulutetut harrastukset, sosiaalisen median käyttö ja jatkuvasti kasvava suorituskeskeisyys voivat kaikki vaikuttaa lasten unen laatuun ja määrään. On tärkeää huomioida nämä yhteiskunnalliset tekijät ja pyrkiä tarjoamaan lapsille turvallinen ja rauhallinen ympäristö unen saamiseksi. (Saarenpää-Heikkilä, 2001.)

Uni on tärkeä osa hyvinvointia

Uni on erilaista eri ikävaiheissa ja sen tarve ja laatu vaihtelevat. Esimerkiksi vastasyntynyt nukkuu suurimman osan vuorokaudesta, vauvan unisyklit ovat lyhyitä. Noin kuuden kuukauden iässä vauvojen unisyklit muuttuvat pidemmiksi ja he alkavat nukkua yhä enemmän yöllä. Lapsen ollessa noin kahden vuoden ikäinen, hän nukkuu noin 11–12 tuntia yössä ja yhden päiväunen päivässä. Koululaisilla unentarve on noin yhdeksästä yhteentoista tuntia yössä ja aikuisilla unentarve on noin seitsemästä yhdeksään tuntia yössä.

Pikkulapsilla syvän unen määrä on erityisen suuri verrattuna aikuisiin, mikä korostaa sen merkitystä lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle.

Lapsilla unen aikana erittyy runsaasti kasvuhormonia, mikä paljastaa unen merkityksen fyysiselle kasvulle. Syvän unen vaihe on erityisen tärkeä pikkulapsille, koska se edistää aivojen kehittymistä ja oppimista, auttaa vahvistamaan ja säilyttämään hermoratoja sekä edistää muistojen muodostumista ja kognitiivista kehitystä. Pikkulapsilla syvän unen määrä on erityisen suuri verrattuna aikuisiin, mikä korostaa sen merkitystä lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle.

Päiväunet kuuluvat pikkulasten rutiineihin Suomessa, mutta harvoin tulee pohdittua, mikä merkitys niillä mahtaa lapsen elämässä olla (Huotilainen & Peltonen, 2022).

Aivotutkimuksen näkokulmasta lapsen päiväuni on todella tärkeä asia, sillä unen aikana aivoilla on aikaa käsitellä uutta muistitietoa. Lapsi on aktiivinen oppija ja utelias tutkija, joka jatkuvasti havainnoi ympäristöään ja oppii uusia taitoja ja käsitteitä. Näihin liittyvä oppiminen vaatii kuitenkin paitsi tiedon vastaanottamista myös sen prosessoimista unen aikana. Sekä yö- että päiväuni tarjoavat aivoille tämän mahdollisuuden.

Digilaitteet ja uni

Digilaitteet voivat vaikuttaa pikkulapsen uneen monella tavalla. Digilaitteilla on havaittu olevan vaikutuksia pikkulasten uniin ja unen laatuun. Esimerkiksi liiallinen ruutuaika ja altistuminen kirkkaalle valolle ennen nukkumaanmenoa voi häiritä unirytmiä ja hidastaa nukahtamista. Myös sosiaalisen median käyttö ja jatkuva yhteydenpito voi häiritä unta ja häiritä lapsen rentoutumista ennen nukkumaanmenoa. On tärkeää, että vanhemmat asettavat rajoituksia ruutuajalle ja huolehtivat siitä, että lapsilla on riittävästi aikaa vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa ja että he saavat riittävästi fyysistä aktiivisuutta päivän aikana

Toisaalta digilaitteet voivat myös tarjota hyödyllisiä välineitä pikkulapsen unen tukemiseen. On olemassa älylaitteita, jotka seuraavat lapsen unta ja tarjoavat tietoa nukkumistottumuksista sekä vinkkejä unen parantamiseen. Lisäksi on olemassa monia mobiilisovelluksia, jotka tarjoavat rentouttavaa musiikkia ja äänimaisemia, jotka voivat auttaa pikkulasta rauhoittumaan ja nukahtamaan. (Kosola, 2022.)

On tärkeää löytää tasapaino digilaitteiden hyödyntämisen ja terveiden nukkumistottumusten välillä pikkulapsen elämässä.

Elävä vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa on lasten kehittyville aivoille kaikkein tärkein virike. Vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa on erittäin tärkeää lasten kehittyville aivoille, erityisesti varhaisessa vaiheessa. Lapsen aivot kehittyvät nopeasti ensimmäisten elinvuosien aikana, ja vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa tukee kielellistä kehitystä, auttaa kehittämään sosiaalisia taitoja ja muita tärkeitä kognitiivisia taitoja. (Mäntymaa & Luoma, 2003.) Siksi on tärkeää, että lapsilla on mahdollisuus vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa, ja että heille annetaan riittävästi aikaa ja huomiota tällaiselle vuorovaikutukselle.

Lähteet

Huotilainen, M., Peltonen, L., Uusitalo, H., Vahtokari.S. (2022). Uni ja unettomuus. Otava.

Kosola,S. (8.7.2022). Lapset, nuoret ja älypuhelimet − tukea 2020-luvun vanhemmille. Duodecim, Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01305/lapset-nuoret-ja-alypuhelimet-tukea-2020-luvun-vanhemmille?q=lapsi%20ja%20%C3%A4lypuhelin

Mäntymaa, M., Luoma, I., Puura, K. (2003). Tunteet, varhainen vuorovaikutus ja aivojen toiminnallinen kehitys. Duodecim, Aikakausikirja. https://www.duodecimlehti.fi/duo93467

Saarenpää-Heikkilä, O. (2001). Nykyajan unettomat ja päivisin väsyneet lapset. Duodecim, Aikakausikirja. https://www.duodecimlehti.fi/duo92279

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041236119