Nuoret kaipaavat vahvempaa tukea ja oikea-aikaista ohjausta
Yhteiskunnassa on pystyttävä huomioimaan lasten ja nuorten lisääntyvää mielenterveyden pahoinvoinnin megatrendiä, jota ei tällä hetkellä kouluterveydenhuollossa huomioida riittävästi.
Lasten ja nuorten hyvinvointi on aiheena monelle merkityksellinen ja tärkeä asia – kuten on meillekin. Teimme vuonna 2022 opinnäytetyönämme kyselytutkimuksen, joka keskittyi kartoittamaan Espoon kaupungin ala-asteen 6. luokkalaisten kokemuksia kouluterveydenhuollon laadusta ja yksilöllisestä asiakaskohtaamisesta. Saamamme tulokset ovat yhteneväisiä viime vuosien kouluterveyskyselyiden tulosten ja monien muiden lähteiden kanssa, valaisten kriittistä tarvetta panostaa enemmän lapsiin ja nuoriin myös kouluterveydenhuollon tasolla, sillä mielenterveysongelmat, jaksamisen haasteet ja painonhallinnan ongelmat ovat viime vuosina yleistyneet valtakunnallisella tasolla räjähdysmaisesti. (Viljanen & Savolainen, 2022)
Haasteet painonhallinnassa ja syömiskäyttäytymisssä lisääntyneet
Kysyntä terveysneuvontaan painonhallinnan ja ravitsemuksen aiheisiin liittyen oli suurta niin tyttöjen kuin poikien osalta. Ravitsemukseen liittyvää terveysneuvontaa koettiin olevan tarjolla, mutta painonhallintaan liittyvät kysymykset jäivät vähäisemmiksi (Viljanen & Savolainen, 2022). Tarvetta keskustelulle ravitsemuksesta ja painohallinnasta havainnoi myös vuoden kouluterveyskyselyn 2021 tulokset Helsingin kaupungin osalta (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2022).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan sairastumisen riski syömishäiriöön on noin viidesosalla yläkoulun oppilaista ja toisen asteen opiskelijoista. Tyttöjen kohdalla sairastumisen riski on jopa kolmasosalla kaikilla luokka-asteilla peruskoulusta lähtien. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2022.)
Kouluterveydenhoitajan rooli on merkittävässä asemassa myös elintapaohjauksessa, sillä epäterveelliset ruokailutottumukset juontuvat tyypillisesti nuoren kotioloista.
Syömishäiriöiden lisäksi painonhallinnan haasteet sekä ylipainoisuus ovat lisääntyneet yhteiskunnallisella tasolla ja haasteet näyttäytyvät yhä nuoremmilla lapsilla. Kouluterveydenhoitajan rooli on merkittävässä asemassa myös elintapaohjauksessa, sillä epäterveelliset ruokailutottumukset juontuvat tyypillisesti nuoren kotioloista. Painonhallinnan haasteet lisääntyvät dominoefektin omaisesti, kun vanhempien elintapatottumukset siirtyvät lopulta lapselle.
Reijo Laatikaisen tutkimuskatsaus lihavuuden elintapaohjeistuksesta todentaa, että pysyvien tulosten saavuttamien painonhallinnassa vaatii elintapojen muutoksia. On tutkitusti osoitettu, että elintapaohjaus on merkittävästi tehokkaampi keino ylipainon hoitamiseen kuin pikadieetit, jotka pohjautuvat vallitseviin trendeihin, eivät niinkään yksilöllisiin tarpeisiin tai henkilön sisäisiin voimavaroihin. Usean eri lähteen valossa voidaan myös osoittaa, että säännöllinen ateriarytmi on avainasemassa kestävälle painonhallinnalle, eikä merkitystä ole niinkään sillä, mihin kellonlyömään tai aikaikkunaan ruokailu ajoitetaan. (Laatikainen, 2021, s.4–5.)
Nuorten mielenterveyshaasteet otettava vakavasti
Mielenterveyden haasteet ovat edelleen merkittävässä roolissa koulumaailmassa, sillä mielenterveys on tiukasti sidoksissa lasten suoriutumiseen, motivaatioon sekä jaksamiseen koulussa. Oppilaiden henkinen ja psyykkinen hyvinvointi heijastuu melkeinpä lineaarisesti koulussa jaksamiseen. (Pylvänen, 2021.)
Lasten ja nuorten elämä on nykyään hektistä – on puhelimia, somea, koulutehtäviä, ystävyyssuhteita, harrastuksia, jotka omalta osaltaan aiheuttavat lapsille ja nuorille suoritus- ja ulkonäköpaineita (Haikola, 2021). Tutkimukset osoittavat, että jo ala-asteikäiset lapset kokevat mielialaongelmia, ahdistuneisuutta ja heikkoa itsetuntoa. Lisäksi viimeaikaiset kouluterveyskyselyt paljastavat, että erityisesti tyttöjen keskuudessa mielenterveysongelmien määrät ovat kasvaneet rajusti. (Espoo, 2021.)
Lapsilla ja nuorilla on selkeästi tarvetta mielenterveyden ja jaksamisen aiheiden käsittelylle (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, 2022). Peruskouluikäisten koulussa jaksamista tutkivan vuoden 2021 pro gradu -tutkielman tulokset viittaavat siihen, että jopa 15 prosenttia 11–12-vuotiasta eteläsuomalaisista kuudesluokkalaista koki jonkinasteista jaksamattomuutta koulunkäynnin suhteen tai jopa koulu-uupumusta (Pylvänen, 2021).
Kouluterveydenhuollon laatukysely kuudesluokkalaisille paljasti samansuuntaisesti, että yli 50 prosenttia nuorista kokee stressiä ja noin kolmannes kokee ahdistuneisuutta koulupäivän aikana, mutta ei ole saanut näihin kouluterveydenhoitajaltaan apua. Lapset ja nuoret toivoivat vahvasti kouluterveydenhoitajaltaan tukea sekä rohkeutta puuttua mielenterveyden ongelmiin vastaanotolla (Viljanen & Savolainen, 2022).
Tarvitsemme lisää resursseja kouluterveydenhuoltoon, jotta nuorille voidaan tarjota asianmukaista apua mielenterveysongelmiin juuri silloin, kun on tarpeellista. Kouluympäristö on kriittinen paikka mielenterveysongelmien havaitsemiseen ja niihin puuttumiseen ajoissa. Usein kouluterveydenhuollossa keskitytään kuitenkin vain fyysiseen terveyteen unohtaen, että mielenterveys on yhtä tärkeä osa nuorten hyvinvointia. (Aalto-Setälä, Huikko, Appelqvist-Schmidlechner, Haravuori & Marttunen, 2020.)
Terveydenhoitajat ovat avainasemassa lasten ja nuorten terveyden edistämisessä ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä. Terveydenhoitajan vastaanotolla tulisi käsitellä jaksamisen ja mielenterveyden teemoja rohkeasti ja avoimesti samalla tukien oppilasta löytämään keinoja stressin hallintaan ja mielenterveyden ylläpitämiseen. Kouluterveydenhoitajalla tulisi olla riittävä koulutus näiden asioiden käsittelyssä sekä rohkeutta puuttua epäkohtiin. Ajoissa mielenterveysongelmiin puuttuminen auttaa ehkäisemään vakavia seurauksia ja parantamaan nuorten tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Terveystarkastusten sisältöä tulee uudistaa
Terveystarkastusten sisältöä tulisi kehittää siltä osin, että tarkastuksien teemat käsittelisivät nuorille ajankohtaisia aiheita ja haasteita. Terveystarkastuksiin tulee sisällyttää enemmän keskustelua mielenterveydestä ja jaksamisesta, jotta nuorille voidaan tarjota oikea-aikaista tukea ja ohjausta.
Tämänhetkiset tulokset kertovat selkeää viestiä siitä, että terveydenhoitajan vastaanotolla tulisi saada tukea ja ohjausta, jotta nuori oppii huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan erityisesti painonhallinnan ja syömishäiriöiden näkökulmasta. Riittävä ja ammattitaitoinen ohjaus voi auttaa ehkäisemään mielenterveysongelmia ja parantamaan nuorten elämänlaatua kokonaisvaltaisesti.
Lähteet
Aalto-Setälä, T., Huikko, E., Appelqvist-Schmidlechner, K., Haravuori, H. & Marttunen, M. (2020). Kouluikäisten mielenterveysongelmien tuki ja hoito perustason palveluissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140590/OHJ2020_006%20verkko%20u.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Espoon kaupunki. (28.10.2021). Kouluterveyskysely 2021: Mielen hyvinvoinnin haasteet lisääntyneet tytöillä. https://www.espoo.fi/fi/uutiset/2021/10/kouluterveyskysely-2021-mielen-hyvinvoinnin-haasteet-lisaantyneet-tytoilla
Haikola, M. (10.8.2021). Somen molemmat puolet. Psykologilehti. https://psykologilehti.fi/somen-molemmat-puolet/
https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo16417.pdf
Laatikainen, R. (16.2.2022) Tutkimusnäytöstä käytäntöön
Lihavuuden elintapahoito. Duodecimlehti. https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo16417.pdf
Pylvänen, L. (2021). Miten peruskouluikäiset jaksavat koulussa? Määrällinen tutkielma hyvinvoinnin, itsesäätelyn ja kodin vaikutuksesta koulussa jaksamiseen [Tiivistelmä] [Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto]. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/329780
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (3.3.2022). Nuorten mielenterveyshäiriöt. https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyshairiot/nuorten-mielenterveyshairiot
Tilastoraportti 30/2021. (17.9.2021). Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143063/ktk_tilastoraportti2021_2021-09-09_kuviot_kuvana.pdf
Viljanen, A & Savolainen, M. (2022). Kouluterveydenhoidon laatukysely kuudesluokkalaisille. [Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu]. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/782903/Viljanen_Savolainen.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041236123
Vinkkilista nuorten kohtaamiseen
Olemme laatineet vinkkilistan, johon sisällytimme seitsemän tärkeintä nuoren kanssa kohtaamisessa huomioitavaa asiaa kouluterveydenhoitajan näkökulmasta. Toivomme, että jokainen alalle opiskeleva kouluterveydenhoitaja ja jo alan kokenut konkari voisi poimia seuraavasta listasta eväitä vastaanotto työhönsä.
- Huomioi yksilöllisyys: Muista, että jokainen nuori on yksilö, ja haasteet painonhallinnan, syömishäiriöiden sekä mielenterveyden ja jaksamisen suhteen voivat vaihdella suuresti. Kohtaa nuori aina yksilönä ja kunnioita nuoren omia kokemuksia ja tunteita.
- Kuuntele avoimesti: Luo vastaanotolle luottamuksellinen ilmapiiri ja anna nuoren kertoa omista huolistaan ja kokemuksistaan, oli kyse sitten painonhallinnasta, syömishäiriökäyttäytymisestä, mielenterveyden haasteista tai jaksamisesta. Kuuntele nuorta herkällä korvalla ja ole empaattinen.
- Kysy avoimia kysymyksiä: Esitä nuorelle avoimia kysymyksiä, jotka rohkaisevat nuorta kertomaan enemmän itsestään ja omista haasteistaan. Voit kysyä nuorelta esimerkiksi: ”Kuinka olet huomannut jaksamisesi vaikuttavan mielialaasi?”
- Tarjoa tietoa ja ohjausta: Kouluterveydenhoitajana voit tarjota nuorelle tietoa terveellisistä elintavoista ja painonhallinnasta. Lisäksi keskustelu ja tiedon tarjoaminen syömishäiriöihin sekä mielenterveyden ja jaksamisen haasteisiin liittyen on tärkeää, jotta nuori oppii tunnistamaan mahdollisia merkkejä. Voit myös ohjata nuorta tarvittaessa eri ammattilaisten, kuten psykologin tai kuraattorin puoleen, tai tarvittaessa laatia lähetteen ravitsemusterapiaan tai erikoissairaanhoidon piiriin.
- Rohkaise itsehoitoon: Kannusta nuorta ottamaan vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Rohkaise terveellisiin elintapoihin, kuten säännölliseen liikuntaan, riittävään uneen ja erilaisiin yksilöllisiin stressinhallintakeinoihin.
- Seuranta: Aseta seuranta nuoren kanssa yhdessä sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Seuraa nuoren kehitystä painonhallinnan, mielenterveyden haasteiden tai jaksamisen suhteen ja ohjaa nuori avun piiriin tarvittaessa.
- Tukeudu moniammatilliseen yhteistyöhön: Yhteistyö muiden terveydenhuollon ammattilaisten, kuten lääkärin, psykologin ja ravitsemusterapeutin kanssa on tärkeää nuoren kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa, mikäli herää huoli nuoren hyvinvoinnista. Hyödynnä moniammatillista yhteistyötä tarpeen mukaan.