Yhteiskunnallista vakautta ja kiinteyttä sosiaali- ja terveysturvalla

Suomi on maailman vakaimpia valtioita. Meillä on vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta, hyvin vähän korruptiota ja maailman vapaimpiin ja luotettavimpiin kuuluvat vaalit. Lisäksi lehdistön vapaus on erinomaisella tolalla ja hallintokin toimii hyvin. Laillisuusperiaatteen noudattamisessa olemme maailman huippuluokkaa. Suomalaiset luottavat oikeusjärjestelmään. Valta on jakaantunut kolmanneksi tasa-arvoisimmin EU:ssa. Suomi on maailman vapain maa ja kansalaisilla on paljon henkilökohtaista ja valinnan vapautta.

Äitien ja lasten hyvinvointi on huippuluokkaa, lapset elävät maailman kolmanneksi turvatuinta elämää. Kehittyneistä maista Suomi on hyvin oikeudenmukainen lapsille. OECD-maiden osalta Suomi sijoittuu hyvin korkealle, kun tarkastellaan 15-vuotiaiden nuorten tyytyväisyyttä elämäänsä. Meillä on maailman pienin imeväiskuolleisuus ja äitiyskuolemia tapahtuu hyvin vähän. Suomi on maailman kolmanneksi paras maa olla nainen.  Olemme maailman tasa-arvoisimpia maita. (Ks. esim. Tilastokeskus, 2018.)

Meillä on erittäin osaavaa työvoimaa ja olemme lukutaitoisimpia tällä planeetalla. Elinikäisessä oppimisessa olemme Euroopan kärkimaita. Kestävän kehityksen tavoitteissa olemme onnistuneet hienosti ja suomalaiset ovat tyytyväisiä elämäänsä. Yrittäjyyden puitteet ovat hyvät (Pukkinen, Stenholm, Heinonen, Naumanen & Vainikainen, 2023).

Kaiken kaikkiaan voitaneen sanoa, että suomalaiset luottavat hyvinvointivaltioonsa.

Hyvinvointivaltion rakennusaineet

Voidaan kysyä, miten suomalainen yhteiskunta pohjoismaalaisena hyvinvointivaltiona on onnistunut tämän kaiken hyvän saavuttamaan?

Yksi salaisuus piilee hyvinvointivaltion luonteessa ja toimivassa markkinataloudessa. Niiden keskinäisyhteydessä olemme onnistuneet. Työtä, pärjäämistä, tunnollisuutta ja rehellisyyttä on arvostettu. Palveluissa ja tulonsiirroissa on ollut universalismia, mutta myös sopiva ripaus valikoivuutta. Universalismi näkyy erityisesti palveluissa ja sosiaalivakuutuksessa, valikoivuus viimesijaisessa toimeentuloturvassa.

Suomalaiset ovat olleet konsensushenkisiä ja pragmaattisia. Työmarkkinoiden pelisäännöt ovat olleet pitkään samat kaikille. Kollektiiviset yleissitovat työehtosopimukset on sovittu hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteistuumin. Työmarkkinat eivät ole olleet kovin lakkoherkät.

Yhtä salaisuutta voi etsiä myös koulujärjestelmästä. Sillä on ollut merkitystä muun muassa verraten yhtenäisen tieto- ja arvoperustan luomisessa sekä kansalaistaitojen opettamisessa. Pitkässä juoksussa myös suomalaisille uskonnollisille kirkkokunnille ja eri herätysliikkeille pitää antaa tunnustusta niin sanottuja vapaita suuntia unohtamatta (jotka eivät ole niin valtion kyljessä kuin evankelisluterilainen ja ortodoksinen kirkko).

Vaikka poliittista ilmapiiriä on moitittu, kansalaisyhteiskunnassa on ollut varsin helppo hengittää: taivas on ollut korkealla ja seinät leveällä.

Vaikka poliittista ilmapiiriä on moitittu, kansalaisyhteiskunnassa on ollut varsin helppo hengittää: taivas on ollut korkealla ja seinät leveällä. Kukin on saanut etsiä sellaisen yhteisön, jossa viihtyy ja on voinut kokea olonsa arvostetuksi ja turvatuksi. Kokemus samassa veneessä olemisesta ja yhdessä soutamisesta on säilynyt.

Yhtenäiskulttuuria ja kansalaisyhteiskuntaa

Tunnetta samassa veneessä olemisesta pönkitti pitkään myös yhtenäiskulttuuri. Esimerkiksi 1960-luvulla syntyneet nuoret kasvoivat 1980-luvulle saakka yhtenäiskulttuurissa. He opiskelivat lähes samoja asioita samoilla sisällöillä, tiesivät samat radio- ja televisio-ohjelmat, ostivat kaupoista samoja tuotteita, tiesivät samat kulttuuritapahtumat jne. Hieman kärjistäen voitaneen sanoa, että suomalaiset jopa nauroivat samoille vitseille. Lehdistön osalta valtamedia tarkoitti pitkään samaa kuin Helsingin Sanomat ja Uusi Suomi.

Suomalaisessa yhteiskunnassa polarisaatiota ei juuri ole ollut ja yhteiskunnallista vakautta on pönkittänyt toimiva sosiaaliturvajärjestelmä. Asian yhtenä oppi-isänä voidaan pitää Otto von Bismarckia. Systeemin puolustamisen ensisijainen lähtökohta ei ole valtion väkivaltamonopoli, vaan keskeistä on edistää yhteiskunnan kiinteyttä yhteiskunta- ja sosiaalipolitiikan keinoin (Saksassa tämä tapahtui ”työväenvakuutusjärjestelmän suunnitteluna ja toteutuksena”). Pistimiin voidaan kyllä nojata, mutta niillä ei voida istua.

Lopuksi voidaan todeta, että toimiva kansalaisyhteiskunta on toiminut paineentasausjärjestelmänä. Suomessa se on rakentunut esimerkiksi sosiaali- ja terveysturvaan liittyvän järjestötoiminnan osalta aivan valtion kylkeen.

Maailma muuttuu ja Suomi mukana. Paljosta on syytä olla kiitollinen. Korjausliikkeitäkin on syytä tehdä. Samalla on analyyttisesti ja kokonaiskuva säilyttäen haettava yhteistä ymmärrystä, miten kaikki hyvä on ylläpidettävissä ja millaisten ehtojen vallitessa se voidaan menettää.

Lähteet

Pukkinen, T., Stenholm, P., Heinonen, J., Naumanen, M. & Vainikainen, S. (2023). Vauhtia yritysten perustamisaktiivisuuteen ja kasvuun. Tilannekuva yrittäjyydestä ja uuden yritystoiminnan edistämisestä Suomessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 25. Helsinki. Valtioneuvoston kanslia. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164858/VN%20TEAS_2023_25.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Tilastokeskus. (2018). Suomi maailman kärjessä. https://www.stat.fi/tup/satavuotias-suomi/suomi-maailman-karjessa.html

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230908121856