Jotta jokainen oppii ja voi hyvin

”Hyvinvoiva oppija oppii hyvin”, on usein toistamani opintopsykologin toteama ajatus. Hyvinvoinnin pedagogiikan ajatuksessa hyvinvoivan oppijan taustalla on hyvinvoiva opettaja ja myös koko korkeakouluyhteisö. Vanha suomalainen sananlasku ”minkä ilotta oppii sen surutta unohtaa” kätki ehkä jo ituja positiivisesta pedagogiikasta. Siinä ajatus on huomata omat onnistumiset, rohkaistua ja lähteä onnistumaan elämässään, myös työelämässä.

Opiskelukyky rakentuu muun muassa omista voimavaroista ja oppimisen taidoista. Opiskelukyky on opiskeluhyvinvoinnin keskiössä samalla tavalla kuin työkyky meillä työssäkäyvillä työhyvinvoinnin näkökulmasta.

Opiskeluhyvinvoinnissa olemme siis ison asian äärellä. Ammattikorkeakoulun tehtävä on valmistaa työkykyisiä ammattilaisia työelämän tarpeeseen. Siksi onkin perusteltua, että opiskeluhyvinvointi elää arjen pedagogiikassa, eikä ole irrallista hankkeittain vaihtuvaa opiskeluhyvinvointityötä.

Hyvinvointia tukeva pedagogiikka

Millainen pedagogiikka sitten tukee oppimista ja hyvinvointia? Valmiit mallit eivät toimi kaikille ja siksi tuen muotoja on rakennettu kulloiseenkin opiskelukulttuuriin sopivaksi yhteiskehittämällä. Diakissa ohjausosaaminen opintojaksoilla on ollut vahvaa ja kohtaaminen on aidosti osa pedagogiikkaa. Kehitämme edelleen ohjausvuorovaikutusta opintojaksoilla myös kaikenlaiset oppijat huomioivaksi.

YTYÄ opiskeluun -hankkeen tavoite on korkeakouluopiskelijoiden oppimisvajeen tasoittaminen sekä opintojen etenemisen, ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin tuen vahvistaminen. Tavoitteisiin pyritään opiskelijoiden vertaistukea vahvistamalla, tukimuotoja kehittämällä ja ottamalla käyttöön ratkaisuja erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Keskeistä on, että kaikki toimenpiteet pyritään integroimaan tutkintoon johtavaan koulutukseen, jotta kehitetyt mallit ja hyvät käytännöt jäävät elämään hankkeen päätyttyä. Tämä ei onnistuisi ilman vahvaa yhteistyötä koulutuksen kanssa.

Valmiit mallit eivät toimi kaikille ja siksi tuen muotoja on rakennettu kulloiseenkin opiskelukulttuuriin sopivaksi yhteiskehittämällä.

YTYÄ opiskeluun -hanke konsultoi Diakin vararehtoria, koulutuspäälliköitä ja pedagogiikan asiantuntijoita hankkeen alussa. Tämän jälkeen työstettiin sekä lehtoreiden että opiskelijoiden yhteiskehittämispajoissa kysymystä, millainen on oppimista tukeva opetus, ohjaus ja opiskeluyhteisö.

Diakissa ohjausosaaminen on laadukasta ja lehtoreilla on aito tahto opiskelijan hyvään. Samalla ohjaus tuntuu välillä haastavalta, varsinkin kun aikaa on niukasti. Ohjauksen voi kokea myös riittämättömänä tai vaikeampana kuin opetuksen. Myös erilaisten oppijoiden ohjaus herätti työpajoissa keskustelua.

Opiskelijat toivovat tilaa oppia

Diakin opiskelijan oppimista tukeva opetus ja ohjaus sisältää esimerkiksi dialogisuutta luennoilla, toiminnallisia ja vuorovaikutteisia seminaareja sekä läsnäolevan ja aidosti kohtaavan lehtorin. Opiskelijat arvostavat pysähtymistä käsillä olevaan asiaan ilman paineita tulevasta työstä tai opinnäytetyöstä. Opiskelijat toivoivat tilaa ja aikaa pohdinnoille, ”tyhmille kysymyksille” matalalla kynnyksellä sekä lähiopetusta.

Lempeys sekä itseä että toisia kohtaan nostettiin myös tärkeänä oppimista edistävänä asiana. Mahdollisuus tutustua opiskelutovereihin ryhmäytymistä tukemalla koettiin tärkeänä, sillä opiskelutoverit ja vertaisten kanssa jakaminen tukevat oppimista. Ryhmäytystä toivotaankin jokaisen opintojakson alkuun osana orientaatiota.

Opintososionomiharjoittelijasta tukea

YTYÄ opiskeluun -hankkeessa on etsitty vertaistuen toimivia malleja opintososionomiharjoittelijan toimenkuvaa pilotoimalla. Toimenkuvaa on muokattu OHJY-hankkeen kanssa tiiviissä yhteistyössä. Tuen kysyminen ja vastaanottaminen vertaiselta koetaan toisinaan helpommaksi kuin opettajalta. Vertaisen tuki on monin tavoin arvokasta ammattilaisen rinnalla. Opintososionomiharjoittelijat ovat pystyneet tarjoamaan sekä yksilöohjausta että vertaistukeen perustuvaa ryhmämuotoista tukea esimerkiksi tehtäviin, opinnäytetyöhön tai opiskeluarjen jäsentämiseen.

Tänä syksynä opintososionomit ovat päivystäneet joka arkipäivä Opiskelijoiden olohuone -tilassa, joka myös on pilotoitu hankkeessa. Opiskelijoiden lisäksi henkilöstö on löytänyt tukimuodon hyvin. Opettaja, kuraattori tai erityisopettaja on toisinaan myös saatellut opiskelijoita olohuoneelle opintososionomiharjoittelijoiden luo.

Etsinnässä erityisen tuen tarpeessa olevat

Tarkoituksena on myös tutkia, pilotoida ja ottaa käyttöön olemassa olevia testausmenetelmiä, joilla selvitetään opiskelijoiden erilaisia erityisen tuen tarpeita ennakoivasti. Menetelmäksi valikoitui Diakissa kehitetty Zekki-testi, josta opiskelija saa henkilökohtaisen ja ryhmävastaava tai opo ryhmäkohtaisen tuloksen tuentarpeista. Opiskelija hakeutuu mahdollisen tuen piiriin itsenäisesti, sillä tietoturvasyistä Diak ei kerää opiskelijakohtaista dataa erityisen tuen tarvitsijoista. Testin teemoja voi ryhmäkohtaisen tuloksen pohjalta käsitellä ryhmävastaavan ja opinto-ohjaajan tunneilla.

Erilaisten oppijoiden tarpeeseen vastataan myös pureutumalla opinnoissa ja ohjauksessa tapahtuvaan ohjausvuorovaikutukseen niin, että monenlaiset oppijat voisivat saada tarvitsemansa tuen opinnoissa etenemiseen. Opiskelijalla voi olla mielessä opintoihin liittyvä kysymys, joka voi olla pieni, mutta jumittaa etenemistä. Siihen vastauksen saaminen oikea-aikaisesti auttaa jo usein eteenpäin. Diakiin on palkattu erityisopettaja osin YTYÄ opiskeluun -hankkeen pilotilla. Hänen työpanoksensa kohdentuu vahvimmin juuri pedagogiseen kehittämiseen yhdessä lehtoreiden kanssa. Tavoite on ehkäistä rästejä ja pudokkuutta niin, että opiskelijan tarvetta vastaava ohjaus toteutuu opintojaksojen sisällä.

Myös opintososionomiharjoittelijoiden tarjoamat tehtäväpajat opintojakson lukujärjestyksiin integroituen ovat osa tätä opintoihin mukaan tuotavaa tukea. Tukimuodon pilotoinnista saatu palaute on ollut erittäin positiivista niin opiskelijoita, opettajilta kuin opintososionomiharjoittelijoiltakin. Toiminnan toivotaan juurtuvan osaksi Diakin ohjaus- ja opiskeluhyvinvointityötä.

Hankkeessa on syntynyt myös uudenlaisia yhteisöllisiä tapahtumia henkilöstön ja opiskelijoiden kohtaamiseen. Elokuussa järjestettiin esimerkiksi opiskelijoille mahdollisuus tavata rehtoria. Rehtori myös sponsoroi hankkeen toteuttaman pesäpallo-ottelun, joka kokosi opiskelijoita ja henkilöstöä urheilemaan yhdessä.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230908121865