Miten sote-alan veto- ja pitovoimaa voidaan kasvattaa?

Sote-alan työntekijä on ihminen yksilöllisine unelmineen ja haasteineen. Vetovoiman lisäksi tarvitaan pitovoimaa, jolloin nuorta maahanmuuttajaa tuetaan kouluttautumisessa ja työelämässä. Kansainvälistyminen vaatii paljon osaamista sekä potentiaalin tunnistamista ja tunnustamista.

Digitalisoituminen vetää puoleensa uudenlaisia osaajia

Opetushallitus on luonut sote-alan osaamiskortit, joista monikulttuurisuus- ja suvaitsevaisuusosaaminen sekä viestintä-, yhteistyö- ja kommunikaatiotaidot ovat vain raapaisu sitä osaamispintaa, jota sote-alalla tarvitaan. Opetushallituksen luomassa alakohtaisessa tulevaisuuden Osaamisrakenne 2035 -raportissa sote-alan osaamisalueista nousevat tärkeiksi erilaiset digitaidot, eettisyys ja tunneäly.

Sote-alalla on  perusteltua hallita perusdigitaidot, kun pohditaan työn tuottavuuden kasvutavoitteita, jotka heijastuvat suoraan myös alan eri tehtävätasojen osaamisvaatimuksiin. Työtä pyritään helpottamaan ja tehostamaan erilaisilla digitaalisilla sovelluksilla, järjestelmillä ja laitteilla. Tietoa digitalisoidaan, joten kyberuhat on myös osattava ottaa huomioon asiakkaiden yksityisyyden suojelun toteutumiseksi.

Digitalisoituminen sekä tekoälyn ja teknologian lisääntyminen sosiaali- ja terveysalalla vetävät myös uudenlaisia osaajia alalle.

Digitalisoituminen sekä tekoälyn ja teknologian lisääntyminen sosiaali- ja terveysalalla vetävät myös uudenlaisia osaajia alalle. Tämän tyyppinen osaamistarve nousee näkyväksi kolmen korkeakoulun (SAMK, Tuni, Diak) yhteisessä Ikääntymisestä innovaatioksi – IKI-hankkeessa. Hankkeen erityistavoitteena on digitalisaation etujen hyödyntäminen kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi. Tavoite vaatii sote-alan ammattilaiselta ymmärrystä digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen merkityksellisyydestä ja mahdollisuuksista alalla sekä innovaatio-osaamista.

Rekrytoinneissa uusi suuntaus helpottamaan työvoimapulaa

Sitran megatrendien kantavana voimana on nähtävissä kestävä kehitys. Sote-alalla ohjausosaaminen sekä terveyden edistämisen näkökulma ovat tärkeitä sairaanhoitajan osaamiskompetensseja, mikä otetaankin huomioon opetussuunnitelmaa päivitettäessä. Tähän tähtää myös sote-uudistus. Väestö ikääntyy ja polarisoituu, joten rakenteita on muutettava. Tuloksena on vastuun siirtäminen kunnilta 21 hyvinvointialueelle.

Hyvinvointialueilta on kuitenkin tullut huolestuneita ääniä työvoimapulasta, johon on jo ehdotettu ratkaisuina erilaisia koulutuspolkuja ja maahanmuuttajataustaisten työllistämistä. Esimerkiksi Diak tarjoaa valmiiden sairaanhoitajien päivityskoulutuksia, maahanmuuttajataustaisten pätevöitymiskoulutuksia, avoimen ammattikorkeakoulun väyliä, verkkopainotteisia koulutuksia sekä erikoiskoulutuksia yhdessä muiden toteutustapojen kanssa. Nämä erilaiset koulutuspolut huomioivat eri elämäntilanteessa olevat opiskelijat.

Työvoiman rekrytoinneissa näkyy käänne suuntaan, jossa hakijalle tarjotaan laadukasta johtamista, yksilöllisesti joustavampia työaikoja, etätyömahdollisuuksia, kehittämismyönteisiä työyhteisöjä, työsuhde-etuuksia sekä työn ohella opiskelua sen sijaan, että vaadittaisiin heti pitkää koulutustaustaa ja työuraa. Tämä suuntaus on yksi veto- ja pitovoimaa lisäävä tekijä.

Vuorovaikutus- ja kohtaamisosaaminen voivat parantaa työilmapiiriä

Sote-alan suurin ammattiliitto Tehy ry haastattelee lähes kuukausittain ilmestyvässä Tehy-lehdessään muista ammateista sote-alalle vaihtaneita ammattilaisia. Alalle vaihtaneiden kommenteista on luettavissa sote-alan veto- ja pitovoiman näkökulmia. Positiivisia kokemuksia ovat muun muassa vaihteleva työaika, etätyön mahdollisuudet, aiemman kokemuksen hyödyntäminen asiakkaan kohtaamisessa, työn itsenäisyys ja merkityksellisyys sekä potilailta saatu välitön palaute.

Erityisesti koronapandemian aikana sote-alalta lähti pois ammattilaisia ja asiantuntijoita. ELY-keskuksen julkaiseman uutisen mukaan pandemian aikana työn määrä on saattanut olla suuri, ja kuormitus voi jatkua vielä pitkäänkin. Sote-alalle vaihtaneet nostivat esille myös sen, että pandemian aikana ihmisläheiseen ammattiin opiskelu yksin kotona etäyhteyksin koettiin epäluonnollisena.

Useasta erillisestä syystä johtuva hoitajapula on sote-alalle vaihtaneiden kokemuksien mukaan aiheuttanut tilanteita, joissa yksittäinen hoitaja on joutunut tehtäviin, joihin hänellä ei ole vielä riittävää osaamista ja kokemusta. Tämä saattaa luonnollisesti aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta. Toisaalta vastuunotto koetaan myös oman osaamisen ja oppimisen lisääntymisen mahdollistajana, sillä alalle vaihtaneiden mukaan työyhteisöissä on kuitenkin yleensä ympärillä itseä pätevämpiä kollegoita, joilta kysyä neuvoa.

Vuorovaikutus- ja kohtaamisosaaminen ovat ehkä tärkeimmät osaamisalueet myös kollegiaalisuuden näkökulmasta. Sote-alalle vaihtaneet toisivatkin työyhteisöihin oppia aiemman alan hyvistä puolista. Reiluus, avoimuus ja suoraan puhuminen sekä kollegojen parempi kohtelu voisivat olla yhtenä tekijänä parantamassa työilmapiiriä.

Hyvä työilmapiiri näkyy potilassängyn pohjalle saakka

Me itse olemme kouluttautuneet sairaanhoitajista terveysalan opettajiksi eri ura- ja opintopolkujen kautta. Kaikki työurallamme kertynyt kokemus vaikuttaa siihen, mitä ja miten sote-alalla opetamme. Sairaanhoitajilla on useita lisäkouluttautumis- ja työllistymisvaihtoehtoja. Sairaanhoitaja voi muun muassa kouluttautua monipuolisten kehittämisprojektien osaajaksi tai vaikka hoitotieteen tohtoriksi saakka.

Työn monipuolisuus, vaihtelevuus ja hektisyys ovat sekä työn rikkaus että haaste. Tärkeintä on kuitenkin säilyttää asiakas- ja potilaslähtöinen lähestymistapa, jossa toinen ihminen kohdataan ja häntä kuunnellaan aidosti. Aidon kohtaamisen seurauksena voi saada palautteen, jossa asiakas esimerkiksi toteaa työyhteisön hyvän ilmapiirin näkyvän potilassängyn pohjalle saakka. Hyvää työilmapiiriä tukevat sairaanhoitajien kollegiaalisuusohjeet, jotka ovat tiimityön onnistumisen perusta.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230908121872