Palliatiivisen hoidon yhdenvertainen saatavuus on ihmisoikeus
Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaan ihmisen ja hänen läheisensä moniammatillista ja kokonaisvaltaista hoitoa, jossa keskeisinä päämäärinä on lievittää ja ehkäistä kärsimystä sekä taata mahdollisimman hyvä elämänlaatu kuoleman hetkeen saakka.
Palliatiiviseen hoitoon kuuluu läheisten tuki myös kuoleman jälkeen. Palliatiivisen hoidon valtakunnallinen kehittäminen on ollut nopeaa viimeisten kuuden vuoden aikana. Sosiaali- ja terveysministeriö on rahoittanut palveluiden kehittämistä ja aihepiiriin liittyvää selvitystyötä. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi rahoitusta sairaanhoitajien ja lääkäreiden palliatiivisen hoidon osaamisen ja koulutuksen kehittämiseen EduPal-hankkeessa vuosina 2018–2021. Tämän ansiosta kehitettiin palliatiivisen hoidon opetus perustasolla, ja rakennettiin myös koulutuspolut ammattilaisten jatko- ja täydennyskoulutukseen.
Palveluketjut kuntoon
Maailman terveysjärjestö ja Euroopan komissio ovat tuoneet esiin, että palliatiivisen hoidon yhdenvertainen saatavuus on ihmisoikeus. Toisin sanoen riippumatta iästä, diagnoosista tai asuinpaikasta tulisi saada palliatiivista hoitoa. Tarvitsemme vaikeiden oireiden hoitoon palliatiivisen hoitoon erikoistuneita yksiköitä, mutta tämän lisäksi perustason osaamisen varmistamista kaikissa yksiköissä, joissa kuolevia hoidetaan. Hyvän palliatiivisen hoidon keskeiset elementit ovat systemaattisesti rakennetut palvelut, osaamisen varmistaminen koulutuksen avulla sekä aihepiirin kehittäminen ja tutkimus.
Tarvitsemme oppilaitoksiin palliatiivisen hoidon koulutuksen integrointia tulevien ammattilaisten osaamiseen.
Jotta hyvä palliatiivinen hoito toteutuu, tarvitsemme monien tahojen yhteistä tahtotilaa ja ponnistusta. Tarvitsemme hyvinvointialueilla saumattomat palveluketjut, jotta potilas saa oikea-aikaisesti tarvitsemaansa hoitoa ja yhä useammin myös hoitoa omaan kotiin tai palveluasumiseen. Tarvitsemme lisää erityistason konsultaatiotukea vahvistamaan perustason hoitoa. Tarvitsemme oppilaitoksiin palliatiivisen hoidon koulutuksen integrointia tulevien ammattilaisten osaamiseen. Se voisi näkyä esimerkiksi siten, että kaikilla ammattikorkeakouluilla palliatiivinen hoito on sisällytetty osaksi sairaanhoitajien opetussuunnitelman tavoitteita.
Lopulta hoidon laatu mitataan potilaskohtaamisissa. Tarvitsemme lähihoitajille, sairaanhoitajille ja lääkäreille lisää osaamista sekä palliatiivisen hoidon tarpeen tunnistamiseen että potilaiden ja omaisten kohtaamiseen kuoleman läheisyydessä. Tässä arvokkaassa tehtävässä onnistuminen tukee myös ammattilaisen työssä jaksamista.
Yhteistyötä tarvitaan
Palliatiivinen hoito on moniammatillista. Hoitoketjussa on muitakin ammattilaisia, joiden osaaminen tulisi varmistaa. Tämän merkitys korostuu juuri nyt kun uudet hyvinvointialueiden palveluketjut muotoutuvat. Palliatiivisen hoidon kehittämistyö edellyttää myös toimintayksiköiden johtajien sitoutumista asiaan, esimerkiksi mahdollistamalla tutkimus- ja kehittämistyötä aihepiirin ympärillä. Tutkimus ja kehittämistyön osalta keskeistä on myös saumaton yhteistyö alueiden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa.
Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite selkeyttää säädöksin oikeus saattohoitoon, joka turvaa hyvän elämän loppuvaiheen hoidon riippumatta ihmisen asuinpaikasta hoitopaikasta. Kirjaus enteilee kehittämistyön jatkumista. Odotamme myös lakimuutoksia, jotta varmistetaan nykyisten kehittämistoimien pysyvyys ja myös uudet avaukset.
Koulutuksen kehittämisen etujoukoissa
Diak on aktiivisesti kehittänyt omaa koulutustaan osana FinPall-hanketta. Tällä hetkellä Diak on mahdollistanut erityisasiantuntijansa kaksoisroolin hyvinvointialueen hallinnoiman hankkeen projektipäällikkönä. FinPall (Pohjois-Suomen YTA) -hankkeen tavoitteena on rakentaa yhdenvertaiset palvelut palliatiiviseen hoitoon Pohjois-Suomen yhteistyöalueella.
Suomi on päässyt palliatiivisen hoidon kehittämistyöhön takamatkalta verrattuna esimerkiksi Iso-Britanniaan tai Norjaan. Koulutuksen kehittämisessä olemme kuitenkin ottaneet isoja harppauksia, mikä on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta. Kansainvälisesti Diak kehittää palliatiivisen hoidon osaamista joulukuussa käynnistyvässä NursEduPal@Impact-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää palliatiivisen hoidon osaamista koulutuksen ja työelämän yhdyspinnalla.
Lisäksi Diak on mukana kansainvälisen COST action -verkostossa (CODE YAA), jonka tavoitteena on kehittää palliatiivisen hoidon perustason osaamista globaalisti. Tutkimustyötä on käynnistetty yhteistyössä eri tahojen kanssa niin kansallisesti kuin alueellisesti.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231010139476