Sosiaalialan julkisuuskuva rakentuu myös sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliala on esillä iltapäivälehtien lööpeissä ja sosiaalisen median keskustelukanavilla tyypillisesti silloin, kun on tapahtunut jotakin traagista ja epäoikeudenmukaista. Viime aikoina huomiota on saanut neljävuotiaan lapsen väkivaltainen kuolema kesällä 2023. Tapauksen käsittelyssä on kyseenalaistettu lastensuojelun toiminta.

Satakunnassa on käynnissä Lisää osaajia ja osaamista Satakuntaan korkeakouluyhteistyöllä (LISKO) -hanke. Hankkeen pohjalta perustettiin alueellinen sosiaalialan korkeakoulutuksen neuvottelukunta, jonka toiminta käynnistyi tammikuussa 2024. Neuvottelukunnan järjestäytymiskokouksen keskeisinä teemoina olivat sosiaalialan mutta myös varhaiskasvatuksen työntekijä- ja osaamistarpeet. Kokouksessa käsiteltiin sosiaalialan veto- ja pitovoiman lisäämistä, mikä kirvoitti keskustelun myös ammattialan julkisuuskuvasta ja alalla työskentelevien osallistumisesta julkisuuskuvan rakentamiseen.

Sosiaalinen media avuksi sosiaalialan julkisuuskuvan kohentamiseen

Sosiaalialan julkisuuskuvan rakentamisen yksi väylä on sosiaalinen media. Siitä on kehittynyt merkittävä viestinnän, verkostoitumisen ja vaikuttamisen areena. Sosiaalinen media tarjoaa joustavia mahdollisuuksia julkiseen viestintään laajan yleisön kanssa.

Sosiaalialalla käytetään sosiaalista mediaa monipuolisesti. Käytössä voivat olla esimerkiksi Facebook, Instagram, X ja WhatsApp sekä erilaiset blogit. Käytetyt kanavat valikoituvat tavallisesti palveluntuottajakohtaisesti tai työntekijän omien kiinnostusten kohteiden perusteella. Ammattialan julkisuuskuvan luomisen näkökulmasta pulma voi piillä siinä, ettei sosiaalisen median eri kanavien käyttö ole koordinoitua ja johdonmukaista.

Sosiaalisen median ryhmäkeskustelupaikkoja pyritään käyttämään sosiaalialasta tiedottamiseen. Tiedotus on suunnattu tavallisesti toiminta-alueen asukkaille, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Tiedottamisen yhteydessä voidaan julkaista päivityksiä, joilla pyritään vaikuttamaan sosiaalialasta syntyvään julkisuuskuvaan.

Sosiaalisessa mediassa rakennetaan osallisuutta ja verkostoja

Sosiaalista mediaa voidaan käyttää sosiaalialalla myös rakenteellisessa työssä. Sillä tarkoitetaan kansalaisten osallisuuden vahvistamista ja erilaisten yhteistyöverkostojen rakentamista. Lisäksi rakenteellinen työ sisältää kansalaisten sosiaalisten oikeuksien ja osallisuuden toteutumisen seuraamista sekä epäkohtiin tarttumista ja niistä tiedottamista.

Sosiaalisen median julkisten päivitysten tekemisen esteenä voivat kuitenkin olla esimerkiksi kiireinen työtahti tai ohjeistusten puute kantaaottavien julkaisujen tekemisestä. Lisäksi Laura Tiitinen (2019) esittää väitöskirjassaan, että julkiseen keskusteluun osallistumista ja esimerkiksi sosiaalisen median eri kanavien käyttöä voidaan rajoittaa organisaatiokohtaisilla – virallisilla ja epävirallisilla – ohjeistuksilla muun muassa epäkohtia paljastavista keskustelunaloituksista. Julkisten päivitysten tekeminen sosiaalialan työstä ei ole aina mahdollistakaan tietosuojaan ja vaitiolovelvollisuuteen liittyvistä syistä.

Oikea-aikaisella, sisällöllisesti selkeällä ja kohdennetulla sosiaalisen median viestinnällä voidaan jakaa tietoa, joka auttaa ehkäisemään ja hallitsemaan sosiaalisia ongelmia.

Sosiaalialan työtä on sen eettisten periaatteiden ja lähtökohtien mukaan toteutettava siellä, missä ihmiset ovat, mikä tarkoittaa tänä päivänä myös internetin tietoverkkoja ja sosiaalisen median kanavia. Ne tarjoavat uusia mahdollisuuksia verkostoitua muun muassa alueen asukkaiden ja yhteisöjen kanssa sekä vaikuttaa julkiseen keskusteluun. Sosiaalinen media kannustaa nopeuteen ja hetkellisten ajatusten ja tunteiden ilmaisuun. Sosiaalialan työntekijöiden on oltava harkitsevaisia siinä, milloin, mistä asioista ja miten he käyttävät sosiaalista mediaa työssään.

Määrätietoisella viestinnällä edistetään sosiaalialan veto- ja pitovoimaa

Oikea-aikaisella, sisällöllisesti selkeällä ja kohdennetulla sosiaalisen median viestinnällä voidaan jakaa tietoa, joka auttaa ehkäisemään ja hallitsemaan sosiaalisia ongelmia. Viestinnällä voidaan myös pyrkiä osoittamaan, miten sosiaalialan työntekijät pyrkivät vastaamaan työalueensa asioiden hoidosta käytössä olevien resurssien ja muiden mahdollisuuksien puitteissa. He pyrkivät varmistamaan palvelujen saatavuuden ja asiakkaiden oikeuksien toteutumisen sekä asiakkaan tuen tarpeisiin vastaamisen parhaita mahdollisia työtapoja käyttäen.

Viestinnällä voidaan jakaa positiivista tietoa ja lisätä ymmärrystä sosiaalialan työstä, asiakkaista ja tekijöistä. Sosiaalialalla tulee kehittää viestintäosaamista sekä tapoja käydä avointa ja rakentavaa yhteisteiskunnallista keskustelua. Sosiaalialan julkisuuskuvaa päämäärätietoisesti rakentamalla voidaan vaikuttaa myös ammattialan veto- ja pitovoimaan.

Lähde

Tiitinen, L. (2019). Kamppailu sananvapaudesta. Sosiaalialan ammattilaisen toiminta ja valtasuhteet mediavaikuttamisen kentällä. (Acta electronica Universitatis Lapponiensis 259). (Väitöskirja, Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta). https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-147-7

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024031411207