Dialoginen diakonia ja hyvinvoinnin haasteet

Dialogista diakoniaa voidaan lähestyä neljän eri ulottuvuuden kautta, joista tässä tekstissä keskityn erityisesti yhteen: heikossa tai heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointiin. Vertailukohtina toimivat Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahaston Sitran määrittämät megatrendit 2023–2024 (Dufva, 2024) ja niistä erityisesti hyvinvoinnin kasvavat haasteet.

Ihmisarvo, lähimmäisenrakkaus ja dialoginen diakonia

Laajoista teologis-eettisistä käsitteistä, kuten diakonia, ei ole vain yhtä oikeaa määritelmää. Diakoniaan Raamatussa sekä karitatiiviseen ja sosiaaliseen diakoniaan kautta historian on johdattanut tiiviisti Mikko Malkavaara (2024). Perustavina lähtökohtina diakonialle yleensä voidaan pitää ainakin ihmisarvoa ja lähimmäisenrakkautta. Justice with Health -kirjassani (Päivänsalo, 2020, s. 125) avasin näiden käsitteiden avulla käsitykseni interkontekstuaalisesta terveysoikeudenmukaisuudesta. Esitin sen kustakin ohjenuorasta sekä uskonnollisesti ei-tunnustuksellisen että protestanttis-luterilaisen uskolähtöisen muotoilun.

Ihmisarvoon voidaan uskoa sellaisenaan tai osana juutalais-kristillistä holistista (kokonaisvaltaista) käsitystä ihmisestä Jumalan kuvana. Vastaavasti humanitaarista rakkautta voidaan pitää eettisessä ajattelussa perustavana sellaisenaan tai osana agapistista (lahjoittavan rakkauden) teologista kokonaisnäkemystä. (Päivänsalo, 2020, s. 223.)

Dialogisuuden merkitystä diakoniassa on käsitelty Diakin julkaisuissa seikkaperäisesti jo aiemmin, esimerkiksi Pekka Launosen ja Minna Valtosen (2017) toimittamassa Diaconia in Dialogue -kirjassa. Nyt kehitän dialogisen diakonian mallia juuri suhteessa Sitran megatrendeihin. Mallini perustaviin lähtökohtiin lukeutuvat ihmisarvo ja lähimmäisrakkaus ja se on saman suuntainen aiemmin esittämäni oikeudenmukaisen kehityksen mallin (Päivänsalo, 2023) kanssa.

Dialogisen diakonian neljä ulottuvuutta

Dialogiseen diakoniaan voidaan näistä lähtökohdista katsottuna ajatella sisältyvän neljä ulottuvuutta:

(1) Heikossa ja heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointi

(2) Juutalais-kristilliset juuret ja ekokontekstuaalisuus

(3) Vapaa ja kestävä demokraattisuus

(4) Reilu ja rohkea dialogisuus.

Näistä ulottuvuuksista ensimmäinen on tietyssä mielessä myös ensisijainen. Dialogisen diakonian tärkeimpien kysymysten joukossa tulisi aina olla, keitä ovat heikossa asemassa olevat ja miten heidän hyvinvointiaan voisi tukea. Kaikkiaan dialogisen diakoniaan sisältyy sekä kiireellisiä että laajoja ja pitkäjännitteisiä kysymyksiä.

Heikommassa asemassa olevien hyvinvointi

Kirkkojärjestyksen (Suomen ev.lut. kirkko, 2024) mukaisessa diakonian tehtävässä on keskeistä avun antaminen ”erityisesti niille, joiden hätä on suurin”. Tätä mukaillen ulottuvuuden (1) olisi voinut muotoilla heikoimmassa asemassa olevien hyvinvoinniksi. Kyseessä on kuitenkin osin suhteellinen asia. Globaalisti katsoen absoluuttisesti heikoimmassa asemassa olevina voitaneen pitää kehitystutkija Paul Collierin (2007) tapaan maailman väestön miljardia köyhintä ihmistä. Tästä näkökulmasta katsoen suomalainen diakonia toimii pääosin suhteellisesti heikossa asemassa olevien keskuudessa ja vaihtelevin tavoin heikossa asemassa olevien keskuudessa.

Ehdottamaani muotoiluun kuuluu silti ajatus, että mitä heikommassa asemassa jotkut ovat, sitä tärkeämpää on etsiä tapoja heidän hyvinvointinsa edistämiseksi. Tämä johtaa melko vahvaan globaaliin painotukseen.

Kohdan (1) ensisijaisuutta voidaan perustella kristillisistä lähtökohdista viittaamalla Jeesuksen kertomukseen Laupiaasta Samarialaisesta. Kertomuksen fokuksessa olevassa tilanteessa ensisijaista oli, että samarialainen ei kulkenut kärsivän lähimmäisen ohi. Sitten kertomus johtaa myös pohtimaan, miten haavoitetulle järjestettiin hoito majatalossa, miten uskon tulisi liittyä tekoihin ja miten yhteiskunnallisia olosuhteita voisi kehittää pitkäjännitteisesti.

Hyvinvoinnin haasteet huomion kohteena

Sitran (Dufva 2024) muotoilemat, Suomen oloihin painottuvat megatrendit ovat vuonna 2024 samat kuin edellisenä vuonna, eli:

(1) Luonnon kantokyky murenee

(2) Hyvinvoinnin haasteet kasvavat

(3) Demokratian kamppailu kovenee

(4) Kilpailu digivallasta kiihtyy

(5) Talouden perusta rakoilee.

Megatrendien kohtaa kaksi, hyvinvoinnin kasvavat haasteet, kuvataan muun muassa näin: ” Väestö ikääntyy, monimuotoistuu ja keskittyy kasvukeskuksiin” (Dufva, 2024). Tilannetta kärjistävät esimerkiksi työelämän ja toimeentulon epävarmuudet, ekologinen kestävyyskriisi, hyvinvointivaltion rahoitushaasteet, pula terveysalan työntekijöistä ja liikunnan vähäisyys (Dufva, 2024).

Dialogiselle diakonille nämä haasteet näyttäytyvät kiireellisinä, mutta myös monimutkaisina. Tarvitaan ripeitä tekoja, juurevaa dialogia ja pitkäjännitteistä kehitystyötä heikossa ja heikoimmassa asemassa olevien hyvinvoinnin tukemiseksi.

Lähteet

Collier, P. (2007). The Bottom Billion: Why the Poorest Countries are Failing and What Can Be Done About It. Oxford University Press.

Dufva, M. (2024). Megatrendit 2024. Sitra, Puheenvuoro 4.1.2024. https://www.sitra.fi/blogit/megatrendit-2024/

Launonen, P. & Valtonen, M. (toim.) (2017). Diaconia in Dialogue – The Challenges of Diversifyining Contexts. Diak ja ReDi. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Malkavaara, M. (27.2.2024). Diakonia. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402126652

Päivänsalo, V. (2020). Justice with Health: Faith in Support of Progress across Contexts. Acta Universitatis Upsaliensis (full text through DiVA. https://www.diva-portal.org/smash/record.jsf?pid=diva2%3A1434444&dswid=1473)

Päivänsalo, V. (27.2.2023). Vuoropuhelusta toteuttamiseen – oikeudenmukaisen kehityksen malli. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301021089

Suomen ev.lut. kirkko. (19.2.2024). Määrittelyjä pakeneva diakonia. https://evl.fi/plus/diakonia/maarittelyja-pakeneva-diakonia/

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061753365