Laaja-alainen ja uudistuva diakonia – yhteistyöllä toivon näköaloja
Diakonian ja kasvatuksen asiantuntijoita kutsuttiin työpajaan tarkastelemaan diakonian nykytilaa ja luomaan katseita tulevaan. Työpajassa oivallettiin, että laaja-alaisen diakonian uudistaminen vaatii diakonian käsitteen uudelleen määrittelyä. Keskeiseksi nähtiin myös reagointi muuttuvaan toimintaympäristöön, osallisuutta tukevien toimintamallien vahvistaminen ja toimijoiden roolien tarkistaminen. Yhteistyöskentelyä jatketaan toivon tiekartan rakentamisella.
Diak kutsui kesäkuussa 2024 yhteistyökumppaneita työpajaan, jonka tavoitteena oli keskustella siitä, millaiset kysymykset ja painopisteet ovat tärkeitä laaja-alaisesti ymmärretyssä diakoniassa 2020-luvulla. Lisäksi työpajan tavoitteena oli käynnistää monialaista diakonian kehittämisverkostoa. Työpaja kokosi yhteen diakonian ja kirkon kasvatuksen alan toimijoita Kirkkohallituksesta, Itä-Suomen yliopistosta, diakonialaitoksista ja kirkollisista järjestöistä.
Työpajassa katsottiin nykyhetkeä ja luodattiin näköaloja tulevaisuuteen. Kysymyksenä oli muun muassa se, miten diakonian tulee kehittyä, jotta se toteuttaa ydintehtäväänsä entistä paremmin eri tasoilla ja eri konteksteissa. Yhteisellä keskustelulla pyrittiin etsimään mahdollisuuksia diakonian ja kasvatuksen toimijoiden laajempaan yhteistyöhön.
Diakonia kaipaa uudelleen määrittelyä
Keskusteluissa todettiin, että kirkossa diakonia ymmärretään monin eri tavoin, riippuen siitä, tarkastellaanko sitä seurakuntien diakoniatyön, diakonissalaitosten toiminnan vai kolmannen sektorin toimijoiden näkökulmasta. Heräsi kysymys siitä, että olisiko eduksi työstää yhteistä diakonian määrittelyä, jossa huomioidaan laaja-alaisemmin diakonian kenttää.
Diakonian määrittelyä ollaan tekemässä myös kirkossa uudelleen käynnistetyssä diakonaattikeskustelussa. Siinä on tarkoitus luoda sellaista teologista perustaa ja ymmärrystä diakoniasta, jolle uudistus voidaan rakentaa ja samalla etsiä vastauksia kysymykseen siitä, mitä lopulta tarkoitetaan diakonialla.
Diakonia uudistuu ja reagoi muuttuvaan toimintaympäristöön
Seurakuntien työssä diakonian uudistaminen on jatkuvaa kamppailua arkityön urautumisen ja rakenteisiin vaikuttamisen välillä. Diakonian kehittäminen vaatii toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja systemaattista tiedon tuottamista kehittämisen välineeksi.
Diakonian arvioitiin voivan entistä paremmin kehittyä tämän päivän tarpeita vastaavaksi esimerkiksi kehittämällä digitaalisissa ympäristöissä työskentelyä sekä ottamalla entistä enemmän käyttöön luonto- ja eläinavusteisia menetelmiä. Esimerkiksi luontoa todettiin hyödynnettävän diakoniatyössä toistaiseksi vielä vähän, samaan aikaan, kun siihen ymmärretään sisältyvän paljon mahdollisuuksia.
Diakonian kehittäminen vaatii toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja systemaattista tiedon tuottamista kehittämisen välineeksi.
Diakonian ammattilaiset työskentelevät usein ihmisten parissa, jotka ovat myös muiden toimijoiden avun piirissä. Pohdittiin, olisiko tarpeen kehittää malleja, joissa eri toimijat kootaan entistä paremmin yhteen hyvän palveluverkoston ja järkevän roolituksen luomiseksi. Myös globaalin vastuun kehittäminen vaatii uusien mallien luomista ja eriarvoistavien rakenteiden purkamista.
Ajankohtainen teema on myös diakonian ja kasvatuksen rajapinnat. Yhä enemmän on tarve toimia ylittäen perinteisiä työalarajoja ja ulottaen laaja-alaisesti tulkitun diakonian toimintakenttä myös niille alueille, joissa toimitaan lasten ja nuorten yksinäisyyden, pahoinvoinnin ja ulkopuolisuuden torjumiseksi.
Dialogisuus ja toimijuuden tukeminen
Yhtenä keskeisenä kysymyksenä nousi esille, miten osallisuuden ja toimijuuden kynnyksiä madalletaan tavoilla, joihin ihmisten on helppo tarttua. Ylhäältä alaspäin toteutuvan neuvomisen sijaan on tehtävä asioita yhdessä. Yhtenä esimerkkinä haavoittuvissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kohtaamisesta ovat tulevaisuustyöpajat, joissa kuullaan ihmisten omaa ääntä, luodaan toivoa ja tuetaan vaikuttamisen mahdollisuuksia.
Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavan Cable-valmennuksen yhteistyöverkostossa ollaan luomassa sateenvarjohanketta, jossa on tarkoitus jäsentää yhteisönrakentamisen teoriaa, erilaisia toimintamalleja ja palautteen keruun käytäntöjä. Hankkeeseen suunnitellun tutkimuksen avulla on tarkoitus tehdä näkyväksi osallistavan yhteisötyön vaikuttavuutta ja merkitystä.
Toivon tiekartta
Diakonian merkityksen ja roolin sanoittaminen on tässä maailmassa jatkuvaa dialogia: on pohdittava sitä, ketkä diakoniasta hyötyvät, keille se on tarpeellista ja keille ratkaisevan elintärkeää. Myös eri toimijoiden roolien selkeyttäminen tukee resurssien kohdentamista heikoimmassa asemassa olevien tukemiseksi.
Yhtenä tavoitteena tukea laaja-alaista ja uudistuvaa ymmärrystä diakoniasta voisi olla luoda yhdessä diakonian eri toimijoiden kanssa toivon tiekarttaa. Tiekartan rakentaminen voi alkaa yhteisten keskusteluteemojen valitsemisesta ja niihin liittyvien avointen kehittäjäverkostojen kokoon kutsumisesta.
Toivon tiekartta voisi olla ohjelma, jossa tutkimuksen ja kehittämisen avulla uudistetaan diakoniaa, sen määrittelyä, menetelmiä, kohdentumista ja koulutusta. Kansallisiin ja kansainvälisiin TKI-ohjelmiin liittyminen voisi haastaa jälleen määrittelemään diakoniaa: mitä se on, ja miksi, miten ja keiden kanssa sitä tulisi tehdä?
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061753371
Cable-menetelmä
Cable-menetelmä tulee sanoista Community Action Based Learning for Empowerment. Se on kansainvälisenä yhteistyönä kehitetty yhteisöjen rakentamisen menetelmä, jonka tavoitteena on osallistujien toimijuuden edistäminen. Diak on yhteistyössä vantaalaisen Yhteisen Pöydän kanssa kehittänyt Cable-menetelmään perustuvan Yhteisönrakentaja-koulutuksen. Koulutusta on kuvattu Yhteisönrakentajan muistikirjassa.