Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuusosaaminen rakentaa turvallista opiskeluympäristöä
Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden osalta yhdenvertaisuudessa riittää vielä tehtävää myös korkeakouluissa. Sateenkaarisensitiiviset työskentelytaidot, dialogisuus eettisissä ristiriitatilanteissa ja syrjimättömyyden toteutuminen opetuksessa ovat keinoja taata turvallinen opiskeluympäristö kaikille.
Diakin kevään 2024 opiskelijakyselyssä kartoitettiin opiskelijoilta ensimmäistä kertaa heidän syrjintäkokemuksiaan. Avoimissa vastauksissa tuli esille joidenkin kyselyyn vastanneiden sateenkaarevien opiskelijoiden kokema turvattomuus. Syrjintää koskevia voimia vastauksia annettiin kohtuullisen vähän, mutta niiden joukossa tämä oli yleisin esiin nostettu epäkohta. Opiskelijoiden mukaan turvattomuutta aiheuttavan sekä joidenkin opiskelijoiden epäkunnioittavat asenteet ja puheet, kuin myös se, ettei syrjivään puheeseen ole aina tunneilla puututtu.
Olen väitellyt homoseksuaalisuuden historiasta ja tehnyt sateenkaarevaa tutkimusta, minkä vuoksi opetan sateenkaarevista teemoista niin suomen- kuin englanninkielisessäkin sosiaalialan koulutusohjelmassa. Lisäksi opetan valinnaisella Seksuaalisuuden ja sukupuolen ymmärtäminen kohtaamistyössä -opintojaksolla, jonka voivat valita kaikkien alojen opiskelijat. Tunnistan opiskelijoiden opiskelijakyselyssä esille nostaman epäkohdan. Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus on joillekin opiskelijoille tabu tai paheksuttu asia, mitä saatetaan tuoda esille tavoin, jotka täyttävät syrjinnän tunnuspiirteet.
Syrjimättömyys opetustilanteissa
Oppilaitoksia sitovat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslain velvoitteet edistää yhdenvertaisuutta ja estää syrjintää. Tämä on yksiselitteistä ja tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei luokkahuone voi olla paikka, jossa käydään keskustelua suhtautumisesta esimerkiksi transihmisiin tai homoihin siten, että se aiheuttaa turvattomuutta. Emme voi kouluympäristössä väitellä ihmisten oikeudesta olla olemassa tai oikeudesta ilmaista itseään. Opetustilannetta ei voi kokea turvalliseksi, jos joutuu kuulemaan, kuinka omaa olemassaoloa punnitaan ja kyseenalaistetaan. Tällainen on omiaan lisäämään vähemmistöstressiä ja voi pahimmillaan johtaa jopa opintojen keskeytymiseen.
Oppilaitoksia sitovat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslain velvoitteet edistää yhdenvertaisuutta ja estää syrjintää.
Sateenkaarisensitiivisiä työskentelytaitoja
Ensisijainen vastuu oppimistilanteen turvallisuudesta on opettajalla, mutta korkeakoululla on velvollisuus tarjota opettajille puitteet toimia turvallisesti ja eettisesti. Tämä tarkoittaa kouluttautumismahdollisuuksia ja yhteisten pelisääntöjen rakentamista, jotta jokaisella opettajalla on sateenkaarisensitiiviset työskentelytaidot. Diakin opettajat ovatkin syksyn 2024 moninaisuuskyselyssä todenneet kaipaavansa koulutusta seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta. Opettajien täydennyskoulutus sateenkaarisensitiivisyyteen onkin yksi keskeinen avain tähän esille nousseeseen epäkohtaan.
Koska opetan sateenkaarevista teemoista päädyn usein keskusteluihin sellaisten opiskelijoiden kanssa, jotka kamppailevat oman ammatillisuutensa ja katsomuksellisen vakaumuksensa välillä juuri sateenkaarevissa kysymyksissä. Yleensä opiskelijat tuovat näitä pohdintoja esille oppituntien ulkopuolella sähköpostitse tai kirjallisten tehtävien reflektioissa. Diakiin tulee opiskelijoita esimerkiksi monista uskonyhteisöistä, joissa seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvät normit ovat vahvat. Kyse ei välttämättä ole vain sateenkaariteemoista, vaan voimakkaat asenteet voivat liittyä myös esimerkiksi aborttioikeuteen tai sukupuolen ilmaisuun. Korkeakoulun olisi tärkeää tukea tällaisissa eettisissä ristiriitatilanteissa olevia opiskelijoita ja tarjota tiloja työstää seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyviä vaikeita aiheita.
Ennakkoluuloja puretaan turvallisella dialogilla
Korkeakouluista erityisesti Diakissa tällaiseen arvokeskusteluun olisi rahkeita. Olemme vahvasti ihmisoikeuksiin ja erottamattomaan ihmisarvoon nojaava toimija, jolla on vahvaa osaamista uskontoihin ja moninaisuuteen liittyen. Tämän pitäisi tapahtua turvallisesti, esimerkiksi asiaan perehtyneen opettajan fasilitoimina dialogisina tilaisuuksina, jonne olisivat tervetulleita aiheeseen liittyvien eettisten ristiriitojen kanssa painiskelevat opiskelijat sekä liittolaiset, eli sellaiset opiskelijat, joille sateenkaarioikeuksien puolustaminen on tärkeää, mutta jotka eivät itse kuulu näihin vähemmistöihin.
Tällaisia tilaisuuksia voisi verrata valkoisille ihmisille suunnattuihin antirasismikoulutuksiin. Kuten on tärkeää, että valkoisille on antirasismityöpajoja, joissa he voivat keskenään keskustella valkoisuudesta, rasistisen yhteiskunnan vaikutuksista heidän omiin käsityksiinsä ja ennakkoluuloihin, samoin homo- ja transfobisten ajatusten käsittely ja purkaminen olisi tärkeää. Vain turvallisella dialogilla pääsemme purkamaan ennakkoasenteita ja työstämään eettisiä ristiriitoja.
On selvää, että yhteiskunta moninaistuu ja moniarvoistuu. Diak voi olla etujoukoissa rakentamassa dialogisuuteen ja avoimeen, kunnioittavaan vuorovaikutukseen pohjautuvaa yhteiskuntaa.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024101179967