Voimaa vaikuttavuuteen

Diakin uuteen strategiaan vuosille 2025–2028 on kirjattu erityinen vaikuttavuustavoite. Se nostaa kunnianhimoisesti Diakin keskeiseksi päämääräksi eriarvoistumiskehityksen katkaisemisen Suomessa.

Ammattikorkeakoululle päämäärä kuulostaa jopa radikaalilta. Diak voisi periaatteessa olla täysin tyytyväinen yhteisunnalliseen vaikuttavuuteensa jo nyt, sillä se kouluttaa vuosittain satoja osaajia aloille, joilla nimenomaan vähennetään eriarvoisuutta tukemalla kaikkein haavoittuvimpien ihmisryhmien hyvinvointia.

Vahva arvopohja tuo kuitenkin mukanaan halun maksimoida vaikuttavuuden, erityisasiantuntija Liisa Björklund mietii.

– Diak haluaa saada yhteiskunnassa aikaan systeemitason muutosta; sellaista, joka takaisi kaikille Suomessa mahdollisimman hyvän ja tasa-arvoisen elämän, Liisa Björklund sanoo.

”Palvelujärjestelmä ei ole kestävällä pohjalla”

Eriarvoistumisen katkaisemista ja muutosta ei haeta yksin. Diak on tavoitteensa kanssa jo verkostoitunut uudelleen ja hakee entistä tiiviimmin saman arvopohjan jakavien toimijoiden kanssa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lisäksi strategista vaikuttamistoimintaa tehostetaan, ja kunta- ja aluevaalien alla Diak haluaa nostaa esille vaikuttavuuden johtamisen mahdollisuudet, Björklund kertoo.

– Meidän kannattaa pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi julkisen sektorin hankintoihin. Niissä tulisi valita halvimman sijaan vaikuttavin toimija, sillä se tulee pitkällä aikavälillä myös kustannustehokkaimmaksi.

– Miten osaisimme hankkia suoritteiden sijaan vaikutuksia tulevaisuudessa? Leikkureita ei tulevaisuudessa tarvittaisi, jos opimme ennakoimaan ja laskemaan, mihin resurssit kannattaa kohdentaa.

Kysymys siis kuuluu, miten lisätä inhimillistä hyvää ja säästää samalla. Björklund muistuttaa siitä, miten aito panostaminen ennaltaehkäisevään sosiaali- ja terveydenhuoltoon on paitsi inhimillistä myös taloudellisesti kannattavampaa kalliimman korjaavan hoidon sijaan.

Kysymys siis kuuluu, miten lisätä inhimillistä hyvää ja säästää samalla.

TKI-toimintansa ansiosta Diakilla on tarjota yhteiskunnan suuriin haasteisiin ratkaisuehdotuksia.

– Suomen palvelujärjestelmä ei ole tällä hetkellä kestävällä pohjalla. Seuraavan strategiakauden aikana me aiomme kehittää ja tuoda tarjolle vuosittain kymmenen uutta yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tutkimukseen perustuvaa ratkaisua.

Lisää dataa koulutuksesta

Toki myös keskeisessä tehtävässään eli uusien ammattilaisten kouluttajana Diak pyrkii olemaan entistä vaikuttavampi. Opetussisältöjä kehitetään koko ajan, jotta työelämä ja yhteiskunta saisivat tarpeittensa mukaista osaamista.

Uuden strategian myötä koulutusta tullaan jatkossa mittaamaan aiempaa enemmän juuri vaikuttavuuden näkökulmasta.

– Mittausten pohjaksi keräämme lähivuosina paljon dataa siitä, miten Diakista valmistuneet ovat aloillaan työllistyneet, millaista palautetta he ovat työnantajiltaan osaamisestaan työuransa aikana saaneet, kuinka pitkiä diakilaisten työurat ovat, ovatko asiakkaat saaneet heiltä parasta mahdollista palvelua ja niin edelleen, Björklund listaa.

Sotealojen työvoimapulan ja yleisen veto- ja pitovoiman parantamiseksi Diakilla on monia keinoja. Ensinnäkin Diakin tulee Björklundin mukaan pitää huolta siitä, etteivät omat opiskelijat keskeytä opintojaan. Sen lisäksi Diakissa rakennetaan uusia ratkaisuja alan työvoiman kansainväliseen rekrytointiin ja jatketaan töitä sen parissa, että korkeakoulutuksessa aliedustettuja ryhmiä, kuten maahanmuuttajia, saadaan lisää koulutuksen piiriin.

Ja jotta kaikista taustoista koulutetut ammattilaiset pääsevät varsinaisiin töihinkin, täytyy myös taistella työmarkkinoiden rasismia ja ennakkoluuloja vastaan, Björklund toteaa.

– Diak kouluttaa jo nyt paljon esimerkiksi maahanmuuttajataustaista väestöä, mutta heidän työllisyysasteensa on muita alhaisempi. Rasismin ja syrjinnän vastaista työtä on paljon myös meidän verkostollemme.

Ainutlaatuinen ohjelma Havukoskella

Diakin sisäiset ja ulkoiset vaikuttavuustavoitteet yhdistyvät hienosti Diakin uudessa yhteistyössä Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön Hyvän arjen rakentajat -ohjelman kanssa.

Ohjelma itsessään on säätiömaailmassa ja koko Suomessa ainutlaatuinen avaus, sillä tällä kertaa säätiö paitsi rahoittaa ohjelmaa myös aktiivisesti itse johtaa ja koordinoi sitä.

– Tämän ohjelman perusideana on selvittää se, lisääkö lukuisten järjestöjen ja julkisen sektorin tiiviissä yhteistyössä tekemä ennaltaehkäisevä työ alueellista hyvinvointia. Testaamme siis sitä, onko yhdessä tekeminen tehokkaampaa kuin erillisissä projekteissa toimiminen, säätiön asiamies Ulla Nord sanoo.

Säätiö kokosi Vantaan Havukoskelle – jossa asuu paljon riskiryhmiin kuuluvia lapsia ja nuoria, perheitä ja ikäihmisiä – toteutettavaan ohjelmaan mukaan 11 kolmannen sektorin järjestöä, kaupungin ja hyvinvointialueen sekä nyt myös Diakin ”ekosysteemiksi” yhteiselle alustalle. Toimijat sitoutuivat tiiviiseen yhteistyöhön ensimmäisen tehtävänsä kanssa, joksi valikoitui hyvän arjen takaaminen lapsille ja nuorille.

– Valitsimme hyvää arkea rakentavan tavoitteen siksi, että on paljon tutkimustietoa siitä, miten nuorten syrjäytymiskehityksessä nimenomaan arjen turvattomuus korostuu usein kriittisenä tekijänä, Nord kertoo.

– Lähdimme nyt yhdessä rakentamaan alueen lapsille ja nuorille mahdollisuuksia turvalliseen kotiin, turvalliseen aikuiseen, harrastusmahdollisuuksiin ja ensimmäisiin työkokemuksiin.

Koska ennaltaehkäisevän ja yhdessä tehdyn vaikuttavuuden näyttöön perustuvia tuloksia voidaan odottaa vasta pitkällä aikavälillä, rahoittajilta ja toimijoilta vaaditaan pitkäjänteistä sitoutumista ja satsaamista projektiin. Muutokset ihmisten hyvinvoinnissa eivät tapahdu nopeasti ja vaikuttavuus näkyy vasta pitkällä aikavälillä.

Muutokset ihmisten hyvinvoinnissa eivät tapahdu nopeasti ja vaikuttavuus näkyy vasta pitkällä aikavälillä.

Jalkautuvaa, asiakaslähtöistä ja osallistavaa

Hyvän arjen rakentajat -ohjelmassa kaikki toiminta lähtee asukkaiden tarpeesta. Palvelut ja ammattilaiset on jalkautettu sinne, missä ihmiset ovat.

– Ohjelman toiminta kehittyy ja muuttuu alueen ihmisten tarpeiden mukaan ja asukkaita osallistetaan mukaan toimintaan, Nord kertoo.

– Kartoitamme koko ajan sitä, onko alueella tehty työ sellaista, mitä alueen ihmiset tarvitsevat. Näiden kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana monia työn muotoja on lopetettu tai muutettu radikaalisti ja käynnistetty uusia.

Työtapa vaatii mukana olevilta työntekijöiltä paljon. Heidän pitää osata aidosti kuulla ihmisten tarpeita ja kyetä sen mukaisesti muokkaamaan toimintaansa sekä tehdä koko ajan avointa yhteistyötä keskenään. Tämä vaatii vuorovaikutustaitoja, empatiaa ja kykyä kohdata ihmiset yksilöinä.

Diakissa vuorovaikutus- ja kohtaamistaitoihin on panostettu jo pitkään. Yhteistyö tarjoaakin opiskelijoille hienon mahdollisuuden oppia uutta jalkautuvasta, asiakaslähtöisestä työstä monialaisessa ja monitoimijaisessa verkostossa, näkee Diakin ja Havukoski-ohjelman yhteistyön koordinaattori ja Diakin koulutuksen erityisasiantuntija Annukka Armanto.

– Opiskelijoiden toimintaa alueella ryhdytään käynnistämään kevään aikana. Myöhemmin tarjolle tulee mahdollisuuksia harjoitteluun, oppimistehtävien ja opinnäytetöiden tekemiseen, monialaisten tapahtumien organisointiin ja muuhun, Annukka Armanto kertoo.

– Myös asioimistulkkauksen opiskelijoille yhteistyö on erinomainen mahdollisuus, sillä Havukoski on erittäin monikielinen ja monikulttuurinen kaupunginosa.

Ennen kaikkea opiskelijat saavat vahvistaa ammatillista osaamistaan ihmisten kohtaamisesta arjen ympäristössä, asiakaslähtöisestä ja osallistavasta työotteesta sekä organisaatiorajat ylittävässä verkosto- ja tiimityössä toimisesta.

– Ohjelmassa työntekijät on osallistettu arvioimaan työnsä vaikuttavuutta. Siksi opiskelijat pääsevät hiomaan myös oman työnsä vaikuttavuuden arvioinnin ja kehittävän työotteen taitojaan.