Asiakasohjauksen merkitys lastensuojelun laitoshoidossa

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirtyi hyvinvointialueiden tehtäväksi vuoden 2023 alussa. Sote-uudistuksen ytimessä on tavoite muodostaa palvelukokonaisuuksia, jotka ovat joustavia ja joiden avulla asiakkaat saavat oikea-aikaista ja oikeanlaista apua ja tukea. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2024, s. 11–12.)

Asiakas- ja palveluohjauksen tavoitteena on asiakkaan kokonaisvaltaisen tilanteen hahmottamisen myötä pyrkimys luoda asiakkaalle mahdollisimman hyvä arki hänen elämänhallintaansa tukemalla. Asiakas- ja palveluohjauksen keinoin voidaan vähentää päällekkäisen työn tekemistä sekä minimoida resurssien hukkaamista koordinoimalla asiakasta hyödyttäviä palveluja. (Helminen, 2022, s. 282; Suomen palveluohjausyhdistys SPO ry, 2023.)

Lastensuojelulaki määrittää, että lasta tai nuorta koskevaa päätöstä tehtäessä ja lastensuojelua toteuttaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota asiakkaan mielipiteisiin ja toivomuksiin (L 417/2007 4. §). Näin ollen asiakkaan mielipiteen ja näkemyksen kuuleminen on olennainen osa myös asiakas- ja palveluohjausta (Helminen, 2022, s. 282).

Sosiaalipalveluissa ja lastensuojelussa joudutaan tekemään välillä kuitenkin sellaisia ratkaisuja, joihin lapsi tai perhe ei ole tyytyväisiä. Lapsen ja perheen kannalta merkityksellistä on se, että he tulevat kuulluksi omassa asiassaan ja saavat sekä riittävät että ymmärrettävät perustelut heitä koskevista ratkaisuista.

Miksi asiakas- ja palveluohjaus on tärkeää?

Ammattilaisten kokemuksen mukaan asiakas- ja palveluohjauksen rooli on merkittävä hyvinvointialueiden säästöpaineiden keskellä, myös lastensuojelun sijaishuollossa. Asiakas- ja palveluohjaus luo parhaimmillaan erinomaiset lähtökohdat sijaishuollon onnistumiselle ja tukee myös hyvinvointialueen talouden sopeuttamistoimenpiteitä. Onnistunut asiakas- ja palveluohjaus ehkäisee sijaishuollon aikana syntyviä lisäkustannuksia, esimerkiksi erilaisia lisäresursseja tai sijaishuoltopaikan muutoksia.

Lapsen huostaanoton myötä hyvinvointialueella on velvollisuus järjestää lapsen tarpeenmukainen sijaishuolto. Lapsen sijaishuoltopaikka tulee valita lapsen yksilöllinen tarve huomioiden. Hyvinvointialue toimii lainvastaisesti, jos lapsen sijaishuoltopaikka valitaan taloudellisin perustein esimerkiksi halvimman mukaan tai muilla määrärahaperusteilla. (Räty, 2023, s. 70–71.)

Laitoshoitoon sijoitetut lapset

Vuonna 2023 kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia oli 17 299. Näistä lapsista noin 9 500 oli huostaanotettuja. Jokaiselle sijoitetulle lapselle ja heidän perheilleen tulisi tarjota heidän tarpeisiinsa soveltuvaa palvelua. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vuoden 2023 lopussa huostaanotetuista lapsista 54 prosenttia oli sijoitettuna perhehoitoon, 36 prosenttia laitoshoitoon ja 7 prosenttia ammatilliseen perhehoitoon. Sijoitusmuodot vaihtelevat melko arvattavastikin lapsen iän mukaan: pienten lasten sijoitukset painottuvat perhehoitoon ja isompien, teini-ikäisten lasten sijoitukset puolestaan laitoshoitoon. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2024.)

Lapsen ja perheen kannalta merkityksellistä on se, että he tulevat kuulluksi omassa asiassaan ja saavat sekä riittävät että ymmärrettävät perustelut heitä koskevista ratkaisuista.

Laitoshoitoon sijoitettavien lasten sijaishuoltopaikka voi olla hyvinvointialueen, valtion, järjestön tai yksityisen palveluntuottajan ylläpitämä. Hyvinvointialueen oman tuotannon ulkopuolista laitoshoitoa käytettäessä on hyvinvointialueilla hankintalain mukainen velvollisuus kilpailuttaa hankittavat palvelut. Hyvinvointialueen velvollisuus on kuitenkin kilpailutuksen lopputuloksesta huolimatta huolehdittava siitä, että lapsi saa tarpeensa mukaista sijaishuoltoa, siitäkin huolimatta, ettei sopivaa sijaishuoltopaikkaa löytyisi kilpailutetuista sijaishuoltopaikoista (Räty, 2023, s. 70–71).

Hyvinvointialueen ulkopuolelta hankittava lastensuojelun laitoshoito on usein kilpailutettu seuraavien palvelutuotteiden osalta: perus-, erityis- ja vaativan tason laitoshoito. Asiakas- ja palveluohjauksen työkokemuksen myötä on vahvistunut tieto siitä, että näiden palvelutuotteiden eroavaisuuksia ovat esimerkiksi henkilöstön määrä suhteessa lapsiin, yksiköltä vaadittava erityisosaaminen tietystä aihealueesta ja vaadittavien lisäkoulutusten määrä.

Sijaishuoltopaikan valinta

Kodin ulkopuolelle sijoittamisen edellytyksenä on aina se, että sijaishuoltopaikka pystyy vastaamaan lapsen ja perheen yksilöllisen tuen tarpeisiin (Heinonen, 2016). Lastensuojeluyksiköt tyypillisesti erikoistuvat tietynlaisten haasteiden parissa toimimiseen. Sijoitetuilla lapsilla voi olla psyykkisiä tai neuropsykiatrisia haasteita, käytöshäiriöitä tai päihteidenkäyttöä. Lapselle sopivimmaksi katsotun sijaishuoltopaikan tulee tarjota lapsen tarpeen mukaista hoitoa ja kasvatusta.

Lapselle soveltuvaa sijaishuoltopaikkaa haettaessa on tärkeää tuntea käytettävissä olevat lastensuojeluyksiköt, jotta lapselle pystytään valikoimaan juuri hänen tarpeitaan vastaava yksikkö. Tyypillisesti lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tutustuu lapselle suunniteltuun sijaishuoltopaikkaan vierailemalla yksikössä, jolloin hänelle syntyy käsitys siitä, vastaako yksikkö lapsen tarpeisiin.

Onnistunut asiakasohjaus on sekä lapsen että perheen oikeus, mutta toisaalta tukee myös tehokasta resurssien käyttöä. Aina kuitenkaan pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen asiakasohjaus juuri lapsen tarpeiden mukaiseen yksikköön ei ole mahdollista. Hyvinvointialueiden lastensuojelun vastaanotto- ja arviointiyksiköihin sijoitetaan lapsia ilman asiakasohjausta erilaisissa kriisitilanteissa. Tämä saattaa ajoittain asettaa erilaisia haasteita yksikön arkeen. Ikäjakauma sekä lasten hyvin erilaiset elämäntilanteet vaativat yksikön työntekijöiltä vahvaa sensitiivistä työotetta.

Arviointijakson merkitys

Vastaanotto- ja arviointijakson aikana pyritään selvittämään perheen tilannetta yhdessä perheen, moniammatillisen tiimin sekä verkostoyhteistyön voimin. Tarkoituksena on vahvistaa perheen vahvuuksia ja voimavaroja sekä yhdessä löytää keinoja arjessa selviämiseen. Arviointijakson ensisijainen tavoite on perheen yhdistäminen, mutta aina tämä ei ole kuitenkaan eri syistä mahdollista. Yhdistämistä yleisempää on, että perheen jälleenyhdistämisen eteen ei syystä tai toisesta tehdä aktiivisesti työtä (Heinonen, 2016).

Onnistunut arviointijakso on tärkeää kaikissa tapauksissa, mutta varsinkin siinä tapauksessa, kun lapsi joudutaan sijoittamaan kodin ulkopuolelle. Tällöin arvioinnin tulos nousee merkittävään asemaan, sillä sen avulla voidaan parhaimmillaan löytää sijoitettavalle lapselle hänen tarpeitaan vastaava sijaishuoltopaikka.

Asiakasohjauksen merkitys pitkäaikaisessa sijaishuollossa

Pitkäaikaisessa sijaishuollossa asiakasohjaus tapahtuu yleensä sijoituksen alussa sekä sen aikana, mikäli tarvitaan tukitoimia nuoren sijoituksen jatkuvuuden turvaamiseksi. Sijoituksen alussa asiakasohjaus tehdään yhteistyössä sijoittavan hyvinvointialueen lastensuojelun avohuollon tai sijaishuollon sosiaalityön sekä lastensuojelun asiakasohjauksen kanssa.

Alkuvaiheen asiakasohjauksessa on tärkeää saada mahdollisimman kattava tieto lapsen tilanteesta, jonka avulla voidaan tehdä arviota siitä, pystyykö sijaishuoltopaikka tarjoamaan lapsen tarvitseman avun. Tämän lisäksi on tärkeää arvioida sijaishuoltopaikassa työskentelevän henkilökunnan osaaminen. Osaamista peilataan lapsen sijaishuollon tarpeeseen.

Erityisen tärkeää olisi huomioida sijaishuoltopaikassa jo asuvien lasten erityistarpeet, kun mietitään uuden lapsen muuttamista yksikköön. Sijaishuollon asiakasohjauksella on merkittävä rooli siinä, ettei lapsi joutuisi vaihtamaan sijaishuoltopaikkaa.

Sijaishuollon aikana voidaan tarpeen mukaan lisätä tukea lapselle. Tässä voi apuna olla esimerkiksi terveydenhuollon palvelut. Joissakin tapauksissa lapsi tarvitsee enemmän aikuista arjessa pärjäämiseen. Tällöin voi kyseeseen tulla sosiaalityöntekijän päätöksellä lisäresurssin myöntäminen yksikköön. Lisäresurssin tarkoitus voi olla esimerkiksi turvata lapsen arki tai mahdollisuus tarjota enemmän aikaa työskentelylle lapsen kanssa. Toisinaan tarjolla olevat tukitoimet eivät riitä ja lapselle voidaan tarpeen mukaan esimerkiksi hakea hoitojaksoa erityisen huolenpidon osastolla (EHO).

Sijaishuolto ei ole vain lasta varten

Lapsen ja perheen osallisuus on yksi onnistuneen sijoituksen edellytyksistä. Lapsen sijoittaminen ei tarkoita vanhempien sivuuttamista lapsen elämässä. Sen sijaan yhtenä tavoitteena on tukea sijoitetun lapsen vanhempia ja pohtia vanhemmuussuhteen säilymistä sijoituksen aikana. (Heinonen, 2016.)

Lapsen sijoitus kodin ulkopuolelle on aina kriisi vanhemmalle, joten vanhemmalle olisi tarjottava tukea kriisiin käsittelemiseen. Sijaishuollossa olisi tärkeää mahdollistaa vanhempien osallisuus lapsen vanhempina, mikäli lapsen etu tämän sallii. Säännöllinen ja tiivis yhteydenpito vanhempiin ja mahdollisesti sijaishuoltopaikasta perheisiin tehtävä perhetyö tukevat vanhempia pysymään mukana lapsensa arjessa, vaikka lapsi ei asuisikaan enää kotona.

Laadukas työ vaatii koulutusta, resurssia ja aikaa

Palvelukokonaisuuksien järjestäminen vaatii keskinäistä ymmärrystä ja tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Tämä vaatii lastensuojelun työkentän toimijoille lisää koulutusta asiakas- ja palveluohjauksen menetelmistä, työkäytänteistä ja vaikuttavuuden arvioinnista.

Kuitenkaan mikään määrä koulutusta ei ole riittävää, jos työlle ei ole riittävästi aikaa tai resurssia. Jotta asiakas- ja palveluohjaus voi olla oikea-aikaista ja vastata lapsen tarpeisiin, tulee työntekijöillä olla mahdollisuus riittävän pitkäjänteiseen työskentelyyn lapsen asiassa.

Lähteet

Heinonen, H. (2016). Lastensuojelu ja lapsen etu. Teoksessa M. Törrönen, K. Hänninen, P. Jouttimäki, T. Lehto-Lundén, P. Salovaara & M. Veistilä (toim.). Vastavuoroinen sosiaalityö (s. 243–260). Gaudeamus.

Helminen, J. (2022). Ammattikorkeakoulutus asiakas- ja palveluohjausosaamisen vahvistajana. Teoksessa K. Blommila, M. Juntunen & S. Kosunen (toim.). Puheenvuoroja palveluohjauksesta (s. 280–290). Suomen palveluohjausyhdistys SPO ry. Saatavilla 25.2.2025 https://www.palveluohjaus.fi/puheenvuoroja-palveluohjauksesta-e/

L 417/2007. Lastensuojelulaki. 13.4.2007/417. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417#L1P5

Räty, T. (2023). Lastensuojelulaki: käytäntö ja soveltaminen (5. uud. p.). Edita Publishing Oy.

Sosiaali- ja terveysministeriö. (2024). Valtakunnalliset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165405/STM_2023_2_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Suomen palveluohjausyhdistys SPO ry. (2023). Mitä palveluohjaus on? Saatavilla 25.2.2025 https://www.palveluohjaus.fi/mita-palveluohjaus-on/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2.5.2024). Lastensuojelu 2023. Joka kuudennesta teinistä tehtiin lastensuojeluilmoitus vuonna 2023. (Tilastoraportti 2024:19).  https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024043024171

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501092050