Vaikuttavuus ohjaamaan päätöksentekoa – uusi suunta julkiseen palvelutuotantoon

Perinteisesti julkishallinnon hankinnat ovat perustuneet suoritteisiin: ostetaan tunteja, käyntejä tai tietty määrä hoitosuoritteita. Vaikutusten hankinnoissa katse siirtyy kohti lopputuloksia. Emme enää kysy, mitä tehdään, vaan mitä sillä saadaan aikaan.

Esimerkiksi työllisyyspalveluissa tavoitteena ei ole palveluiden tarjoaminen, vaan konkreettinen parannus työllisyydessä. Ikäihmisten palveluissa ei mitoiteta pelkästään hoitajamääriä, vaan pyritään vaikuttamaan hyvinvointiin, toimintakykyyn ja elämänlaatuun.

Tämä ajattelutavan muutos on filosofisesti merkittävä, vaikka teknisesti se on toteutettavissa nykyjärjestelmien sisällä. Sen sijaan, että ostamme palveluita ”halvimmalla hinnalla”, siirrytään kohti kokonaistaloudellisesti järkevimpiä ratkaisuja – sellaisia, jotka tuottavat todellisia vaikutuksia ja jopa maksavat itsensä takaisin.

Taloudellinen hyöty ei ole vain säästöä – se on myös kasvua

Vaikuttavuuden johtamisessa korostetaan taloudellisia hyötyjä, mutta ei vain säästöjen muodossa. Hyvin suunnitellut toimet voivat lisätä verotuloja, vähentää etuusmenoja ja pienentää esimerkiksi rikollisuudesta aiheutuvia kustannuksia. Pitkän aikavälin näkökulma on keskeinen: lyhytaikaisista säästöistä siirrytään investointiajatteluun, jossa panostukset tuottavat moninkertaisen hyödyn elinkaarensa aikana.

Tämän vuoksi vaikuttavuusperusteisen hankinnan aikajänne tulee olla riittävä – usein kahdesta viiteen vuotta – jotta vaikutukset ehtivät realisoitua. Nykyinen budjettivuosiajattelu ei ole riittävä kehikko tämänkaltaiselle tekemiselle.

Uusi rooli palveluntuottajille – innovaatioita ja vastuuta

Palveluntuottajille tämä tarkoittaa uutta roolia. Sen sijaan, että toteutetaan valmiiksi määriteltyjä palvelukuvauksia, annetaan vapaus (ja vastuu) kehittää parhaat ratkaisut tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä mahdollistaa innovatiivisemman, tehokkaamman ja asiakaslähtöisemmän toiminnan.

Hyvin suunnitellut toimet voivat lisätä verotuloja, vähentää etuusmenoja ja pienentää esimerkiksi rikollisuudesta aiheutuvia kustannuksia.

Mittareiden osalta ei tarvitse aloittaa tyhjästä – Suomessa on käytettävissä maailman parhaat rekisterit, kehittyneitä digitaalisia työkaluja ja toimivia hyvinvoinnin mittareita. Haasteena ei ole teknologia, vaan päätös sen tarjoaman datan hyödyntämisestä.

Miksi vaikuttavuusperusteinen ohjaus on välttämätöntä?

Suomen julkinen talous on jatkossa entistä ahtaammalla. On kestämätöntä jatkaa toimintamalleilla, joiden vaikuttavuutta ei tiedetä tai jotka eivät tuota parasta mahdollista inhimillistä ja taloudellista hyötyä. Vaikuttavuuden johtamisella ja vaikutusten hankinnoilla  lisätään julkisten varojen käytön läpinäkyvyyttä tuomalla esiin varoilla saadut tulokset. Samalla voidaan parantaa tuottavuutta:

• ohjataan toimintaa kokonaistaloudellisuus edellä niin palveluhankinnoissa kuin julkishallinnon omassa toiminnassa, lopettaen  osaoptimoinnin kannustimet sektoreiden välillä
• mahdollistetaan innovatiivinen ja tuloksiin tähtäävä palvelutuotanto
• ohjataan resursseja sinne, missä niillä saadaan aikaan suurin vaikutus
•  siirretään painopiste korjaavista palveluista ehkäisevään toimintaan inhimillisesti kestävällä tavalla ja kustannusneutraalisti.

Tavoitteena on rakentaa kestävämpi julkinen talous – ei niukkuuden, vaan vaikuttavuuden varaan.

Mahdollistamisen aika

Puhumme usein ohjaamisesta ja kannustimista. Ehkä nyt olisi aika puhua mahdollistamisesta. Vaikuttavuusperustainen päätöksenteko ei tarvitse lisää rahaa, vaan uudenlaista tekemisen tapaa. Sellaista, joka luo uudenlaista arvoa – jopa ”ilmaista rahaa” veronmaksajalle – panostamalla ennaltaehkäisyyn ja todelliseen hyvinvointiin.

Kirjoitus pohjautuu Petri Hillin esitykseen Suomessa on varaa tehdä asioita vaikuttavammin. Miten lisätä hyvinvointia ja terveyttä – ja säästää samalla? -webinaarissa. Tekstin jäsennyksessä on hyödynnetty tekoälyä (ChatGPT4o).

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501092056