Vaikutusten hankinta muuttaa julkisten palveluiden kehittämisen logiikkaa – mitä olemme oppineet SIB-hankkeista?

Social Impact Bond (SIB) -malli on vaikuttavuusinvestoimisen yksi konkreettinen muoto ja oikeastaan riskinjakorakenne. Vaikka usein puhutaan ”SIB-hankkeista”, keskiössä ei ole itse rahoitusinstrumentti vaan vaikutustavoitteet ja niiden saavuttamisen mittaaminen.

SIB toimii riskinjakomekanismina: yksityiset sijoittajat rahoittavat etukäteen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan toiminnan ja julkinen sektori maksaa toimintaan sijoitetun pääoman ja sille maltillisen koron vain, jos ennalta sovitut vaikutustavoitteet saavutetaan.

Tämä mahdollistaa uudenlaisen yhteistyön julkisen ja kolmannen sektorin sekä yksityisten toimijoiden välillä, jossa jokaisella on selkeä rooli: julkinen sektori määrittelee tarpeen ja sen perusteella vaikutustavoitteet, palveluntuottajat toteuttavat ratkaisuja tavoitteiden savuttamiseksi ja sijoittajat mahdollistavat niiden itse toiminnan.

Kolme suomalaista esimerkkiä

1. Koto-SIB – Maahanmuuttajien nopea työllistyminen

Koto-SIB oli Euroopan suurin ja maailman toiseksi suurin SIB-hanke käynnistyessään vuonna 2016. Se tähtäsi maahanmuuttajien nopeampaan työllistymiseen, mikä nähtiin keskeisenä osana kotoutumisprosessia. Hanke osoitti, että vaikutusten hankinta SIB-malli hyödyntäen toimii, kun tavoitteet ja mittarit ovat selkeät.

2. Lapset ja nuoret SIB – ehkäisyä nuorten syrjäytymiseen

Tässä hankkeessa hyödynnettiin muun muassa rekisteripohjaista analytiikkaa (esim. Kohortti 87) mallinnettaessa lähtökohtia kuntakohtaisten haasteiden ratkaisemiselle. Toiminta suunniteltiin vastaamaan paikallisiin tarpeisiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

3. Työ-SIB – Pitkäaikaistyöttömien polku takaisin työelämään

Työ-SIB keskittyy pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Korkeat työllistymisluvut ja palveluntuottajien onnistuminen ovat mahdollistaneet sijoittajille pääoman palautuksen ja kohtuullisen tuoton – samalla kun yhteiskunta hyötyy työttömyyden aiheuttamien kustannusten vähenemisestä ja kasvavista verotuloista.

Vaikutusten hankinta ei ole yksityistämistä

Keskustelussa vaikutusten hankinnasta nousee toisinaan esiin pelko yksityistämisestä. On tärkeää ymmärtää, että kyse ei ole palveluiden yksityistämisestä vaan resurssien viisaammasta käytöstä. Julkinen sektori säilyttää päätösvallan, määrittelee tavoitteet ja seuraa tuloksia – mutta toimintaa toteutetaan uudenlaisella yhteistyöllä yksityisen pääoman mahdollistamana.

Meillä on edelleen valtava potentiaali hyödyntää tätä lähestymistapaa laajemmin – niin hyvinvointivaltion vahvistamisessa kuin ehkäisevän työn kehittämisessä.

Miksi tämä malli on tärkeä juuri nyt?

Maailmalla on käynnissä tai toteutettu lähes 300 SIB-rakenteella tehtyä hanketta, joihin on sijoitettu yli 600 miljoonaa euroa yksityistä pääomaa. Näiden voidaan arvioida tuottaneen tai tuottavan yhteiskunnallista hyötyä vähintään noin miljardin euron edestä. Suomessa kehitetty malli on ollut kansainvälisesti arvostettu ja jopa esimerkillinen. Meillä on edelleen valtava potentiaali hyödyntää tätä lähestymistapaa laajemmin – niin hyvinvointivaltion vahvistamisessa kuin ehkäisevän työn kehittämisessä.

Tulevaisuuden suunta – vaikuttavuus keskiöön

Jos haluamme säilyttää hyvinvointivaltion elinvoimaisena, meidän tulee siirtää painopiste jo syntyneiden ongelmien korjaamisesta ennakoivaan ja ehkäisevään toimintaan. Tämä vaatii vaikuttavuusperustaista ajattelua kaikilla tasoilla. Tarvitaan vahvaa johtajuutta, poliittista ymmärrystä ja rohkeutta ylittää hallinnolliset rajat.

Vaikutusten hankinta ei ole ihmelääke, mutta se tarjoaa konkreettisen välineen saavuttaa parempia tuloksia – taloudellisesti ja inhimillisesti.

Kirjoitus pohjautuu Mika Pyykön esitykseen Suomessa on varaa tehdä asioita vaikuttavammin. Miten lisätä hyvinvointia ja terveyttä – ja säästää samalla? -webinaarissa. Tekstin jäsennyksessä on hyödynnetty tekoälyä (ChatGPT4o).

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041125723