Vaikuttavuusperusteinen hankinta – kulttuurimuutoksen avain julkisessa päätöksenteossa

Kun siirrytään tekemisestä tavoitteisiin ja suoritteista vaikuttavuuteen, avautuu mahdollisuus rakentaa aidosti parempaa yhteiskuntaa. Kyse ei ole vain toimintatapojen muutoksesta, vaan maailman muuttamisesta.

Muutos lähtee yhteisestä tahtotilasta

Keskeinen kysymys on: millaisen muutoksen haluamme saada aikaan? Politiikan ja julkisen hallinnon tehtävä ei ole ensisijaisesti määritellä keinoja, vaan suunnata yhteiskuntaa kohti tavoiteltua päämäärää. Tätä tarkoitusta palvelee Bertelsmann-säätiön kehittämä IOOI-malli sekä vaikuttavuuden portaat. Vaikuttavuutta tavoittelevassa päätöksenteossa lähdetään ensin määrittelemään muutostavoitteita ja vasta sitten päädytään konkreettisiin toimenpiteisiin ja resursointiin.

Usein poliittinen keskustelu keskittyy välineisiin ja yksittäisiin tekoihin. Vaikuttavuusperusteinen lähestymistapa kutsuu eri osapuolet – viranomaiset, järjestöt, palveluntuottajat ja kansalaiset – yhteisen tavoitteen äärelle. Tämä rakentaa pohjaa laajemmalle konsensukselle, joka ulottuu puoluerajojen yli.

Vaikuttavuus syntyy harvoin yksittäisestä toiminnosta. Se vaatii kokonaisuuksien ymmärtämistä ja systeemistä lähestymistapaa.

Systeeminen ajattelu tekee vaikuttavuudesta totta

Vaikuttavuus syntyy harvoin yksittäisestä toiminnosta. Se vaatii kokonaisuuksien ymmärtämistä ja systeemistä lähestymistapaa. Kun tavoitteena on esimerkiksi Itämeren tilan parantaminen tai maahan muuttaneiden työllistyminen, kukaan toimija ei yksin pysty ratkaisemaan asiaa. Tarvitaan yhteinen ”lentosuunnitelma”, yhteinen kuva ekosysteemistä ja siitä, mikä on kunkin toimijan rooli.

Hämeenlinnassa rakenteilla oleva ”maailman inhimillisin sairaala” on esimerkki allianssimallin ajattelusta, joka sopii myös vaikuttavuusperusteiseen hankintaan. Siinä toimijoita yhdistää yhteinen tavoite, ja resurssit suunnataan sitä kohti yhdessä johdettuna.

Kulttuurin muutos on ratkaisevaa

Vaikuttavuuden hankinta ei toteudu pelkillä sopimuksilla tai mittareilla – se edellyttää kulttuurin muutosta. Tämä tarkoittaa:

• Yhteistä ymmärrystä ilmiöistä ja niiden taustasyistä.
• Luottamuksen rakentamista eri toimijoiden välille.
• Valmiutta pitkäjänteisyyteen ja epävarmuuden sietämiseen.

Kulttuurin muuttaminen vaatii aikaa. Siksi tarvitaan usein ulkopuolista pääomaa, joka mahdollistaa toimijoiden osallistumisen prosessiin ennen kuin tulokset näkyvät. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi vaikuttavuusinvestoimisen hyödyntämistä.

Tulosperusteisuus osaksi politiikkaa ja EU-rahoitusta

Vaikuttavuusperusteinen ajattelu on nousemassa myös EU-tasolla keskeiseksi. Tulevissa rahoituskehyksissä korostetaan tulosperusteisuutta, mikä entisestään vahvistaa tarvetta kehittää kotimaista toimintamallia.

Hämeenlinnan pitkäaikainen lastensuojelun kehittämishanke on hyvä esimerkki siitä, miten vaikuttavuuteen perustuva lähestymistapa vaatii kärsivällisyyttä – mutta tuottaa ajan kanssa mitattavia tuloksia. Seitsemän vuoden työn jälkeen vaikuttavuus alkaa näkyä selvästi.

Yhteinen tekeminen jatkuu – ei poteroihin palaamista

Vaikuttavuuden hankinta ei pääty yksittäisiin päätöksiin tai sopimuksiin. Se on jatkuvaa yhteistä tekemistä, johon jokaisen toimijan panos on merkityksellinen. Siksi yhteydenpito, yhteinen suunnittelu ja yhteinen omistajuus tavoitteista ovat vaikuttavuusperusteisen toimintakulttuurin ytimessä.

Kirjoitus pohjautuu Sari Raution esitykseen Suomessa on varaa tehdä asioita vaikuttavammin. Miten lisätä hyvinvointia ja terveyttä – ja säästää samalla? -webinaarissa. Tekstin jäsennyksessä on hyödynnetty tekoälyä (ChatGPT4o).

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041125724