Yhteiskuntaorientaation kouluttajien koulutus – kokemuksia ja suosituksia

Diakin koordinoimassa Monikielinen yhteiskuntaorientaatio -hankkeessa koulutetaan omakielisiä yhteiskuntaorientaation kouluttajia, joilla on ammattimainen pätevyys koulutusten vetämiseen. Se tarkoittaa, että hakemisen ja valituksi tulemisen jälkeen koulutuksen suorittaneet voivat kouluttaa uusia maahan muuttaneita heidän omilla kielillään suomalaiseen yhteiskuntaan liittyvistä asioista. Hankkeen kouluttamien kouluttajien enemmistö on muualta Suomeen tulleita, oman kotoutumisprosessinsa jo läpi käyneitä henkilöitä. Näistä koulutuksista hanketiimi on saanut arvokasta tietoa siitä, miksi yhteiskuntaorientaatio on niin tarpeellinen ja miten sitä voisi edelleen kehittää.

Lakisääteinen yhteiskuntaorientaatio

Yhteiskuntaorientaatio (civic training) pyrkii edistämään maahan muuttaneiden kotoutumista tarjoamalla tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, sen arvoista, normeista sekä yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista (Työ- ja elinkeinoministeriö, i.a.). Uusi kotoutumislaki astui voimaan vuoden 2025 alussa ja sen myötä kuntia velvoitetaan järjestämään yhteiskuntaorientaatiota osana alkuvaiheen kotoutumispalveluja. Kotoutumislain uudistuksen taustalla oli tarve vahvistaa maahan muuttaneiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa sekä tehdä polut työelämään ja pääsy palveluiden pariin sujuvammiksi (Työ- ja elinkeinoministeriö, i.a.).

Yhteiskuntaorientaatio pyrkii edistämään maahan muuttaneiden kotoutumista tarjoamalla tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, sen arvoista, normeista sekä yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista.

Euroopan muuttoliikeverkoston raportin mukaan yhteiskuntaorientaatiokurssit ovat tärkeä osa kotoutumisstrategiaa monissa Euroopan maissa ja OECD-maissa yleensä. Kurssit ovat yleensä julkisrahoitteisia, ja Suomen lisäksi esimerkiksi Ruotsissa ja Alankomaissa niiden järjestämisvastuu on kunnilla. (European Migration Network, 2024.) Ruotsissa yhteiskuntaorientaatiota on järjestetty pidempään kuin Suomessa. Nykyisellään suurin ero maiden välillä on kurssin kestossa. Ruotsissa yhteiskuntaorientaatio kestää vähintään 100 tuntia (Information Sverige, 2023), kun taas Suomessa vähimmäiskestoksi on suositeltu 70 tuntia.

Yhteiskuntaorientaation järjestäminen maahanmuuttajan omalla äidinkielellä ja dialogista opetustapaa hyödyntäen parantaa tiedon omaksumista ja syvällisempää ymmärrystä uudesta yhteiskunnasta. Omakielisyys ja dialogisuus edistävät maahanmuuttajien mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisina yhteiskunnan jäseninä. (Ala-Orvola, 2021; IOM, 2020.) Ruotsissa on linjattu asetuksella (Förordning, 2010), että yhteiskuntaorientaation tulee olla dialogista ja kannustaa pohdintaan. Näin toimimalla on havaittu olevan myönteistä vaikutusta mm. osallistujien itseluottamukseen ja riippumattomuuteen, mikä käy ilmi ruotsalaistutkimuksesta, jossa tarkasteltiin terveysviestintää sisältäviä yhteiskuntaorientaatioita. Samainen tutkimus puoltaa omakielisten kouluttajien käyttämistä, sillä he toimivat yhteiskuntaorientaatiossa ”kulttuurisina välittäjinä”, joiden mukana olo tekee eri aiheista keskustelun helpommaksi. (Al-Adhami ym., 2021; Nikula, 2022.)

Ymmärrys syntyy erojen kautta

Diakin koordinoimassa hankkeessa on koulutettu jo 60 yhteiskuntaorientaation kouluttajaa Tampereella ja Helsingissä. Koulutuksissa käsiteltiin mm. Suomen lainsäädäntöä ja oikeusjärjestelmää. Koulutuksen vierailevana asiantuntijana ja itsekin yhteiskuntaorientaation kouluttajana toiminut Aziza Hosseini muistutti, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat Suomen yhteiskunnan perusarvoja. Laki turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa ja takaa ihmisten oikeuden turvalliseen elämään.

Se, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta, uskonnosta tai muista tekijöistä riippumatta, ei ole itsestään selvää monista muista maista Suomeen muuttaville. Tietämättömyys Suomen lainsäädännöstä ja perusarvoista voi johtaa siihen, että kotoutujat syyllistyvät tietämättään omassa kotimaassaan yleisiin syrjiviin käytäntöihin, jotka voivat olla Suomessa rikos.

Koulutuksissa osallistujat pohtivat eroja oman kotimaansa ja Suomen välillä. Hyviä keskusteluja syntyi. Monet toivat esiin, että Suomessa myös valtaapitävien ja rikkaiden täytyy noudattaa lakeja, kun taas useissa muissa maissa nämä ryhmät voivat käyttää omaa valtaa, poliittista tai taloudellista asemaa väärin ilman seuraamuksia. Osallistujat totesivat, että joissakin Lähi-idän maissa lainsäädäntö on itse asiassa hyvinkin edistyksellistä, mutta sen toimeenpanoa ei valvota ja todellisuudessa asiat tehdään usein muilla perusteilla.

Tieto auttaa tunnistamaan oikeuksia

Yhdenvertaisuuslaki on ollut koulutuksiin osallistujille ennestään tuttu, mutta juuri Suomeen muuttaneille, heille, joita kouluttajat kouluttavat, se voi olla uusi asia. Monet heistä tulevat maista, joissa erilaista syrjintää tapahtuu niin paljon, että sitä ei edes kyseenalaisteta. Sen vuoksi on tärkeä antaa tietoa, miten esimerkiksi rasismi ja syrjintä ilmenevät sekä mistä niihin voi saada apua. Osallistujien mukaan on tärkeää luoda turvallista tilaa keskustelulle ja rohkaista kotoutujia puhumaan syrjintäkokemuksista, jotka voivat olla vahingollisia mielenterveydelle.

Myös sukupuolten välinen tasa-arvo, seksuaalioikeudet ja kunniaan liittyvä väkivalta herättivät paljon keskustelua yhdenvertaisuudesta. Väestöliiton asiantuntija Mina Zandkarimi muistutti osallistujille, että seksuaalioikeudet ovat jokaiselle kuuluvia ihmisoikeuksia. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta on erityisen tärkeää, että Suomeen muualta muuttaneet saavat oikeanlaista tietoa tasa-arvosta, seksuaalioikeuksista ja seksuaaliterveydestä.

Tiedon avulla ihmiset voivat paremmin tunnistaa oikeutensa erityisesti silloin, jos oman yhteisön sisältä tulee paineita vastata toisenlaisiin odotuksiin.

Tiedon avulla ihmiset voivat paremmin tunnistaa oikeutensa erityisesti silloin, jos oman yhteisön sisältä tulee paineita vastata toisenlaisiin odotuksiin. Osallistujat totesivatkin, että heidän lähtömaissaan ei ole juuri minkäänlaista seksuaalikasvatusta tarjolla ja sen vuoksi sitä tarvitsevat myös Suomeen muuttaneet aikuiset.

Kouluttaja kohtaa haastaviakin aiheita

Koulutuksissa oli asiantuntijoita puhumassa myös työntekijän oikeuksista ja suomalaisista työmarkkinoista. Suomeen juuri muuttaneiden voi olla vaikea tunnistaa työperäisen hyväksikäytön muotoja, koska heillä voi olla heikko asema työmarkkinoilla kielitaidon, tiedon ja verkostojen puutteen vuoksi. Yhteiskuntaorientaatiossa tulisikin puhua siitä, miten hyväksikäyttö voi tapahtua ja sekä mistä ja miten hakea siihen apua. Tämä lisää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista työelämässä.

Kouluttajan tulisikin olla valmistautunut kohtaamaan mielipiteitä jakavia teemoja. Monet totesivat esimerkiksi lastensuojelun olevan aihe, johon liittyy paljon väärinkäsityksiä ja yhteisöjen sisällä leviäviä huhupuheita. Muualta Suomeen muuttaneet eivät uskalla tehdä lastensuojeluilmoitusta. Mahdollinen huostaanotto pelottaa. Osallistujat haluavatkin korostaa lastensuojeluviranomaisten tukevan lapsiperheitä sekä vanhempien ja lapsen hyvinvointia.

Asiantuntija Roaa Al-Qassab muistutti osallistujille, että virkamiesten vastuulla on aina lapsen edun arvioiminen, jotta lapsen oikeudet toteutuvat ja että yhdenvertaisuus koskee myös lapsia. Osallistujien mielestä paras tapa hälventää lastensuojeluun liittyviä epäilyksiä olisikin kutsua yhteiskuntaorientaatioon lastensuojelun ammattilainen kertomaan työstään ja keskustelemaan avoimesti kotoutujien kanssa heitä askarruttavista kysymyksistä.

Saatujen koulutuskokemusten perusteella on selvää, että yhteiskuntaorientaation kouluttajan tulee ymmärtää syvällisesti sekä Suomen että osallistujien lähtömaiden yhteiskuntia ja hänen tulee osata lähestyä koulutusteemoja dialogisesti ja ammattimaisesti. Näiden taitojen vahvistamiseen kouluttajien koulutus myös tähtää.

Lähteet

Al-Adhami, M., Hjelm, K., Wångdahl, J., & Larsson, E.C. (2021). “This course is like a compass to us” – a qualitative study on newly settled migrants’ perceptions of civic and health orientation in Sweden. BMC public health 21(1), 1–11. https://bmcpublichealth.biomedcentral.com/track/pdf/10.1186/s12889-021-11654-3.pdf

Ala-Orvola, M. (2021). Dialogisuus ja omakielisyys Yhteiskuntaorientaatiossa: Kokemuksia kotouttavasta kurssista. [Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102011748

European Migration Network. (2024). Implementation of measures for civic training as an important tool for integration of third country nationals. www.emn.fi/julkaisut/ 

Förordning om samhällsorientering för vissa nyanlända invandrare 2010:1138. https://www.riksdagen.se/sv/dokument-och-lagar/dokument/svensk-forfattningssamling/forordning-20101138-om-samhallsorientering-for_sfs-2010-1138/

Information Sverige. (i.a.). Civic Orientation. Saatavilla 28.3.2025 https://www.informationsverige.se/en/om-sverige/samhallsorientering-om-sverige.html

International Organization for Migration. (2020). Oma kieli kotoutumisen tukena. Opas ammattilaisille.  https://finland.iom.int/news/role-everyones-own-language-integration-new-handbook-published

L 681/2023. Laki kotoutumisen edistämisestä. 14.4.2023/681. https://finlex.fi/eli?uri=http://data.finlex.fi/eli/sd/2023/681/ajantasa/2024-12-30/fin

Nikula, H. (2022). Pakolaisavun yhteiskuntaorientaatiomalli? – palvelu yhteiskuntaorientaation järjestäjille. [Opinnäytetyö, Laurea-ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204296470

Työ- ja elinkeinoministeriö. (i.a.-a). Tiedote (24.10.2024). Saatavilla 27.3.2025 https://tem.fi/-/asetus-maahanmuuttajien-monikielisen-yhteiskuntaorientaation-sisallosta-ja-toteuttamisesta-annettiin

Työ- ja elinkeinoministeriö. (i.a.-b). Tiedote (6.10.2022). Saatavilla 28.3.2025 https://tem.fi/-/kotoutumislain-kokonaisuudistuksen-tarkein-tavoite-on-maahanmuuttaneiden-kotoutumisen-ja-tyollistymisen-nopeutuminen-

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041125734