Yhteisöllisyyden avaimet

Diakin ja Humakin tekemään selvitykseen vastanneiden asiantuntijoiden mukaan avainasemassa ovat vuoropuhelun mahdollistaminen, koulutuksen vahvistaminen, rakenteiden uudistaminen, perheiden tukeminen ja moninaisuuden arvostaminen.

1. Vuoropuhelun mahdollistaminen

Yhteisöllisyyttä voidaan vahvistaa luomalla tilaisuuksia erilaisten ihmisten väliselle dialogille. Erityisesti dialogiset ja deliberatiiviset menetelmät tarjoavat keinoja lisätä rakentavaa keskustelua ja vahvistaa luottamusta.

”Dialogiset menetelmät tukevat rakentavaa, tasavertaista ja omaan kokemukseen pohjautuvaa tapaa osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun,” painottaa yksi selvitykseen osallistuneista asiantuntijoista. Puntaroivien kansalaiskeskusteluiden avulla voidaan lisätä eri väestöryhmien yhteiskunnallista osallistumista ja tehdä harkitumpia yhteiskunnallisia päätöksiä.

2. Koulutuksen roolin vahvistaminen

Empatiakasvatus ja medialukutaito nousevat entistä tärkeämpään asemaan digitalisoituvassa maailmassa. Koulutuksessa voitaisiin käyttää yksilöarvioinnin sijaan enemmän yhteisön ja ryhmän arviointia, mikä tukisi yhteisöllisten taitojen kehittymistä. Koulutuksellisen tasa-arvon varmistaminen takaa kaikille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan rakentamiseen.

”Ammattikorkeakoulujen demokratiakasvatuksella ja osallisuustyöllä on keskeinen rooli nuorten aikuisten yhteiskunnallisen osallistumisen tukemisessa,” muistuttaa yksi kyselyyn vastannut asiantuntija. Korkeakoulujen yksi tehtävä onkin tuottaa valveutuneita ja kriittiseen ajatteluun kykeneviä kansalaisia.

Empatiakasvatus ja medialukutaito nousevat entistä tärkeämpään asemaan digitalisoituvassa maailmassa.

3. Rakenteiden uudistaminen

Epäkaupallisten kohtaamispaikkojen luominen eri ikäryhmille on tärkeää. Nuorille ja muillekin ryhmille tulisi tarjota lisää ei-kaupallisia vapaan oleskelun tiloja. Sukupolvia yhdistävien asumisratkaisujen kehittäminen, kuten seniorien ja päiväkotien yhdistäminen, tukisi ylisukupolvista vuorovaikutusta.

”Vanhainkodit, päiväkodit ja koulut voitaisiin sijoittaa samoihin rakennuksiin kaupunkisuunnittelulla,” ehdottaa yksi asiantuntija. Yhteisöllisen asumisen tukeminen uusilla rakennusratkaisuilla ja julkisten tilojen kehittäminen kohtaamisia tukeviksi olisivat konkreettisia keinoja vahvistaa yhteisöllisyyttä.

4. Perheiden ja lähiyhteisöjen tukeminen

Työn joustojen mahdollistaminen eri elämäntilanteissa, hoivavastuun jakautumisen uudelleenarviointi ja perheiden roolin vahvistaminen yhteisöllisyyden kasvualustana ovat tärkeitä toimia. Perheiden monimuotoisuuden tunnistaminen ja tukeminen sekä ylisukupolvisen vuorovaikutuksen edistäminen rakentavat yhteisöllisyyttä ruohonjuuritasolla.

Yksinäisyyttä koetaan paljon, ja monet elävät kaikenlaisten yhteisöjen ulkopuolella. Osa kokee pysyvää yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunnetta, ja yhteisöllisyyden heikkeneminen vaikeuttaa heidän tilannettaan entisestään. Erilaisissa elämänkaaren vaiheissa on omanlaisiaan haasteita kiinnittyä yhteisöihin. Yhteisöihin liittymisen ei voida enää ajatella tapahtuvan automaattisesti, vaan tarvitaan entistä enemmän erilaisia tukitoimia ja rohkaisua.

5. Moninaisuuden edistäminen

Yhteisen tarinan rakentaminen erilaisista taustoista tuleville, demokratian ja kulttuurin ylläpitäminen aktiivisella työllä sekä kulttuurien välisen dialogin edistäminen ovat avainasemassa, kun halutaan vahvistaa yhteenkuuluvuutta ihmisten välillä. Maahan muuttaneiden integraation tukeminen yhteisöllisyyden kautta vahvistaa koko yhteiskunnan sosiaalista pääomaa.

”Ehkä meitä vaivaa Suomessa edelleen ajatus suomalaisesta poikkeuksellisuudesta, jolloin kuvittelemme olevamme jo valmiita emmekä näe yhteiskunnassa vallitsevia rakenteellisia ongelmia ja eriarvoisuutta,” pohtii yksi asiantuntija.

Kohti toivon pedagogiikkaa

Vaikka tulevat vuosikymmenet eivät ole Suomen kannalta välttämättä helpot, on mahdollisuuksia muutokseen olemassa. Menneeseen ei voi palata, on löydettävä uusia tapoja rakentaa yhteisöllisyyttä muuttuvassa maailmassa. Tämä edellyttää kriittistä ajattelua, kykyä katsoa oman navan ulkopuolelle ja uskoa siihen, että voimme yhdessä rakentaa parempaa huomista. Toivon pedagogiikka vaatii käytännöllisiä tekoja: 

• Yhteiskunnallisen keskustelun ylläpitämistä ja kehittämistä
• Yksinäisyyden ilmiöön tarttumista konkreettisin toimin
• Yhteisöllisyyden merkityksen tunnustamista päätöksenteossa
• Positiivisten kohtaamisten mahdollistamista arjessa
• Ryhmien välisen ymmärryksen lisäämistä

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041125743