Opintojaksopalaute tukee oppimista ja opetuksen kehittämistä

Diakonia-ammattikorkeakoulussa laatua vahvistetaan toimimalla tavoitteellisesti ja vastuullisesti perustehtävissä. Työtä ohjaavat strategiset tavoitteet. Laatu kehittyy, kun tavoitteita kohti edetään määrätietoisesti ja toimintaa kehitetään jatkuvasti. (Diakonia-ammattikorkeakoulu, 2021, s. 12.)

Yksi perustehtävämme on kouluttaa asiantuntijoita sosiaali-, terveys-, tulkkaus- ja kirkon alalle. Koulutuksen kehittämisessä tärkeänä työkaluna on palautteen kerääminen opiskelijoilta. Diakissa kerätään laaja opiskelijapalaute ensimmäisenä ja kolmantena lukuvuotena sekä valmistuvilta opiskelijoilta valtakunnallinen AVOP-palaute.

Lisäksi vuonna 2024 otettiin käyttöön uusi opintojaksopalautejärjestelmä, jolla kerätään opiskelijoilta palautetta jokaisesta opintojaksosta. Kysymykset ovat kaikille opintojaksoille samat, jotta tulokset ovat vertailtavia.

Opiskelijapalaute hyödyttää sekä opetusta että laajemmin koulutuksen kehittämistä. Opettaja voi hyödyntää palautetta opintojaksojen kehittämisessä. Myös opiskelija hyötyy palautteen antamisesta, koska silloin hän reflektoi omaa oppimistaan ja kehittää näin opiskelutaitojaan.

Korkeakoulujen laadunhallinnasta määrätään ammattikorkeakoululain 62 pykälässä. Sen mukaan ammattikorkeakoulut vastaavat itse oman toimintansa laadusta ja sen kehittämisestä. Niiden lakisääteisenä tehtävänä on arvioida koulutustaan ja sen vaikuttavuutta. Lisäksi ammattikorkeakoulujen on osallistuttava toimintansa ja laatujärjestelmänsä ulkopuoliseen auditointiin sekä julkaistava niiden tuloksista. (L 932/2014 62 §.)

Laadunhallinnalla tarkoitetaan toimintatapoja, joiden avulla ammattikorkeakoulut seuraavat, ylläpitävät ja kehittävät oman toimintansa laatua. Laatujärjestelmä luo rakenteet sekä määrittää vastuut ja käytännöt toiminnan jatkuvalle kehittämiselle. Se kattaa ammattikorkeakoulun kaikki toiminnot ydintehtävien laadunhallinnasta tukipalveluihin sekä johtamiseen. (Diakonia-ammattikorkeakoulu, i.a.-a.)

Opintojaksopalaute auttaa kehittämään opetusta ja koulutusta

Opiskelijan kokemus opetuksesta vaikuttaa siihen, miten hän lähestyy oppimista. Tutkimusten mukaan opiskelijat, jotka kokevat oppimisympäristönsä positiivisesti, omaavat useammin syväsuuntautuneen oppimisen lähestymistavan. (Entwistle, 2009, s. 71, s. 82.) Laadukas opetus ei ole itsessään tae laadukkaasta oppimisesta, mutta se luo siihen hyvät edellytykset.

Diakin opintojaksopalautteella selvitetään, kokiko opiskelija saavuttaneensa opintojakson tavoitteet, miten hän koki oppimisprosessin sekä mikä tuki tai haastoi oppimista. Tämän kokemustiedon pohjalta opettaja voi kehittää opintojaksoa tukemaan paremmin erilaisten opiskelijoiden oppimista ja tavoitteiden saavuttamista.

Diakissa käytössä oleva palautelomake ohjaa tarkastelemaan opintojaksoa eri näkökulmista. Palautetta käsiteltäessä on otettava huomioon, että opiskelijoilla voi olla hyvin yksilöllisiä toiveita ja tarpeita opetukselle.

Riittävä määrä palautetta mahdollistaa sen, että opettaja voi tehdä yleistyksiä opiskelijoiden oppimisesta. Tärkeää on nähdä palaute nimenomaan opetuksen kehittämisen välineenä, ei arviona yksittäisestä opettajasta.

Laadukas opetus ei ole itsessään tae laadukkaasta oppimisesta, mutta se luo siihen hyvät edellytykset.

Palaute auttaa opettajaa peilaamaan opiskelijoiden kokemuksia omiin käsityksiinsä opetuksen sisällöistä ja menetelmistä. Opettaja voi näin kehittää opetustaan siten, että se on opiskelijoiden tulevaisuuden kannalta merkityksellistä.

Tutkijat ovat keskustelleet siitä, kuinka hyvin opiskelijoilta kerätty palaute kuvaa opetuksen ja oppimisen laatua (Himanka, 2018, s. 110–117). Kun palautetta halutaan käyttää opetuksen ja koulutuksen laadun mittaamisessa ja kehittämisessä, on opiskelijoilta parempi kysyä arvioita heidän omasta oppimisestaan sen sijaan, että he arvioivat koko opintojaksoa.

On tärkeää muistaa, että palautteeseen vaikuttavat myös tekijät, joihin opettaja ei voi vaikuttaa. Näitä ovat esimerkiksi opiskelijan ikä ja sukupuoli. Lisäksi opiskelijat antavat keskimäärin parempaa palautetta opintojaksoista, jotka he kokevat helpoiksi tai joiden opiskeluun he ovat motivoituneita. (Arminen ym., 2019.)

Hyvään palautekulttuuriin kuuluu vuorovaikutus ja vastavuoroisuus

Diakissa opintojaksopalautetta käytetään opetuksen ja koulutusten kehittämiseen, ei opettajan onnistumisen mittarina. Palautteen hyödyntämistä vaikeuttaa kuitenkin usein alhainen vastausmäärä. Tämän takia vastaaminen on pyritty tekemään opiskelijoille mahdollisimman helpoksi.

Kun opintojakso päättyy, opintojaksopalautejärjestelmä lähettää automaattisesti sähköpostilla linkin palautekyselyyn. Opiskelijoille pyritään myös järjestämään aikaa vastaamiseen lähiopetuksessa. Lisäksi vastaamisen kynnystä madalletaan sillä, että palaute annetaan nimettömästi.

Palautteet näkyvät opettajille vain, jos vähintään viisi opiskelijaa on vastannut kyselyyn, jotta yksittäisiä opiskelijoita ei voida tunnistaa. Palautteen antamiseen kannustetaan viestimällä avoimesti siitä, miksi sen antaminen on tärkeää ja miten sitä hyödynnetään.

Kun opettaja on käsitellyt opintojaksopalautteet, hän antaa opiskelijoille vastapalautteen. Siinä opettaja voi koota avoimia vastauksia opiskelijoiden nähtäväksi ja kertoa, miten opintojaksoa kehitetään palautteen perusteella.

Kaikilla opintojaksoilla on käytössä sama kysymyspatteristo, jotta eri opintojaksojen palautteet ovat vertailtavissa. Näin myös saman opintojakson palautteita eri lukukausilta voidaan verrata keskenään.

Koulutuksen tiimeissä opettajat kertovat huomioita palautteista, ja niiden pohjalta käydään keskustelua opetuksen kehittämisestä. Koulutuspäälliköt tarkastelevat palautteita laajemmin, esimerkiksi vertailemalla saman opintojakson eri toteutusten palautteita. He vievät tiedon palautteesta johdolle, jotta opiskelijoiden kokemuksia voidaan hyödyntää koulutusten kehittämisessä.

Opintojaksopalautteen vaikutus opettajan työhyvinvointiin

Diakissa opetuksen tavoitteet ja sisällöt on määritelty opetussuunnitelmissa. Lisäksi opintojaksoista on tehty toteutussuunnitelmat, jotta saman opintojakson toteutukset eri kampuksilla ovat suurin piirtein samanlaiset.

Lopullisesta toteutuksesta vastaa kuitenkin yksittäinen opettaja, joka valitsee opetusmenetelmät ja rakentaa sisällöt opetussuunnitelman pohjalta. Suomessa opettajat ovat perinteisesti saaneet päättää työstään melko itsenäisesti, ja moni kokee tekevänsä työtä persoonallaan. Tästä syystä opintojaksopalautteen saaminen voi tuntua henkilökohtaiselta.

Osa Diakin opettajista on tuonut esiin, että joskus opiskelijat antavat palautetta, joka ei kohdistu sisältöön vaan opettajaan henkilönä. Nimetön palaute voi alentaa kynnystä antaa epäasiallista palautetta.

Nimettömän palautteen keruuta perustellaan sillä, että opiskelijan on helpompi antaa palautetta. Opettajan ja opiskelijan suhteessa valta on enemmän opettajalla, joka arvioi opiskelijan suorituksen. Opiskelija voi pelätä, että kriittinen palaute vaikuttaa arviointiin.

Australiassa korkeakouluopettajille tehdyn tutkimuksen mukaan opettajat kokevat epäasiallisen palautteen kuormittavaksi, mikä heikentää heidän työhyvinvointiaan (Lakeman ym. 2022b, s. 1496–1498). Epäasialliseksi palautteeksi koetaan esimerkiksi syytökset, uhkaukset sekä kommentit ulkonäöstä tai puhetavasta (Lakeman ym. 2022a, s. 1250).

Epäasiallista palautetta pyritään välttämään ohjaamalla opiskelijaa ammatillisen palautteen antamisessa. Lisäksi rikoksen tunnusmerkit täyttävän palautteen antaja voidaan jäljittää, mikä osaltaan hillitsee asiattoman palautteen antamista.

Palautteen antaminen ammatillisena taitona

Diakin opintojaksopalautekyselyssä on kysymyksiä, jotka paitsi antavat opettajalle tietoa opiskelijoiden kokemuksista myös ohjaavat opiskelijaa pohtimaan omaa oppimistaan.

Vastaamisen aikana opiskelija palaa mielessään opintojakson tavoitteisiin ja arvioi, onnistuiko hän saavuttamaan ne. Lisäksi hän pohtii, mitkä asiat tukivat tavoitteiden saavuttamista ja mitkä eivät. Samalla opiskelija kehittää ammatillisen reflektion taitojaan.

Työelämässä palautteen antaminen ja vastaanottaminen liittyvät olennaisesti kehittymiseen ja muutokseen. Parhaimmillaan työyhteisössä annettu palaute antaa energiaa, lisää työnimua ja kannustaa työntekijöitä kehittymään (Sarkkinen, 2017).

Palautteen antamisen taitojen harjoittaminen opintojen aikana on tärkeää opiskelijan ammatillisen kasvun kannalta. Asiantuntijaksi kehittyminen vaatii kykyä ottaa vastaan palautetta, arvioida sitä ja muuttaa omaa toimintaa sen pohjalta.

Palaute ohjaa kehitystä

Toimiva palautekulttuuri on olennainen osa korkeakoulun toimintaa. Se kehittää opetuksen ja koulutuksen laatua sekä vahvistaa opiskelijoiden itsetuntemusta ja ammatillista kasvua.

Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun palautetta annetaan eri suuntiin (Ahonen & Lohtaja-Ahonen, 2014, s. 101–103). Korkeakoulussa palautetta tarvitaan opiskelijoilta opettajille, opettajilta opiskelijoille, kollegoiden kesken sekä esihenkilöiden ja alaisten välillä.

Palautejärjestelmä helpottaa palautteen keräämistä, antamista ja käsittelyä. Järjestelmällisesti kerätyn palautteen lisäksi palautetta on hyvä vaihtaa arjen kohtaamisissa. Kaikissa tilanteissa hyvin annettu palaute on lahja, ja sen saajan tehtäväksi jää miettiä, miten hän sitä hyödyntää (Ahonen & Lohtaja-Ahonen, 2014, s. 81, s. 131–134).

Diakin strateginen tavoite on katkaista eriarvoisuuden lisääntyminen Suomessa. Tämä edellyttää, että koulutuksesta valmistuu asiantuntijoita, jotka osaavat reflektoida omaa toimintaansa ja kykenevät saamaan aikaan muutosta. (Diakonia-ammattikorkeakoulu, i.a.-b.) Kun opiskelijat oppivat antamaan ja samaan palautetta opintojen aikana, he siirtyvät työelämään valmiuksin, joita tarvitaan kestävän ja oikeudenmukaisen muutoksen edistämiseksi.

Lähteet

Ahonen, R. & Lohtaja-Ahonen, S. (2014). Palaute kuuluu kaikille. Human Interest.

Arminen, H., Hujala, M. & Hynninen, T. (30.8.2019). Opiskelijapalaute yliopisto-opetuksen laadun mittarina: mitä opiskelijoiden opintojaksopalautteesta voidaan päätellä? Yliopistopedagogiikka, 2019/2. https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2019/08/30/opiskelijapalaute-laadun-mittarina/

Diakonia-ammattikorkeakoulu. (2021). Laatukäsikirja. https://www.diak.fi/wp-content/uploads/2022/05/Diak_Laatukasikirja_2021_47539.pdf

Diakonia-ammattikorkeakoulu. (i.a.-a.). Laatu. Saatavilla 4.4.2025 https://www.diak.fi/diak/organisaatio/laatu/

Diakonia-ammattikorkeakoulu. (i.a.-b.). Strategia. Saatavilla 4.4.2025 https://www.diak.fi/diak/organisaatio/strategia/

Entwistle, N. (2009). Teaching for Understanding at University: Deep Approaches and Distinctive Ways of Thinking. Basingstoke: Palgrave macmillan.

Himanka, J. (2018). Korkein opetus. Opettaminen yliopistoissa ja korkeakouluissa: Johdatus opettajalle. Vastapaino.

Lakeman, R., Coutts, R. A., Hutchinson, M., Lee, M., Massey, D., Nasrawi, D. & Fielden, J. (2022a). Appearance, insults, allegations, blame and threats: an analysis of anonymous non-constructive student evaluation of teaching in Australia. Assessment & Evaluation in Higher Education, 47(8), 1245–1258.

Lakeman, R., Coutts, R. A., Hutchinson, M., Massey, D., Nasrawi, D., Fielden, J., & Lee, M. (2022b). Stress, distress, disorder and coping: the impact of anonymous student evaluation of teaching on the health of higher education teachers. Assessment & Evaluation in Higher Education, 47(8), 1489–1500.

L 932/2014. Ammattikorkeakoululaki. 14.11.2014/932. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932#L10P62

Sarkkinen, M. (20.3.2017). Palaute on työelämän pienin suuri asia. Työpiste. https://www.ttl.fi/tyopiste/palaute-on-tyoelaman-pienin-suuri-asia?utm_source=chatgpt.com

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041125746