Terveydenhoitajani on aktiivirannekkeessa
Hoivaa tarvitsevien määrä tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Samalla keinot hoivan tarjoamiseen muuttuvat.
Kädessäni on ranneke. Tuo ranneke on kytketty matkapuhelimeeni, joka seuraa aktiivista aikaani, urheiluharjoituksia, syömistä, nukkumista, sykettä, stressiä, portaiden nousua ja niin edelleen. Minusta on tullut ”tee se itse” -terveydenhoitajani.
Periaatteessa voisin vertailla päivien suorituksia mobiililaitteessani tai laittaa sovelluksen analysoimaan terveydentilaani ja vointiani. Sen jälkeen voisin syöttää analyysin tulokset asiakaskannan kautta omalle oikealle terveydenhoitajalleni. Hän voisi kuitata, että ”tulepa käymään” tai ”kaikki ok”.
Suomen huoltosuhde kärjistyy kymmenen vuoden kuluttua, kun suuret ikäluokat raihnaistuvat. Tuolloin tarvitaan paljon kallista hoivaa. Siksi kuvailemani aktiiviranneke sovelluksineen saattaa hyvinkin muuttua käytännöksi suurelle massalle.
Tarvitaan hoitajia, jotka analysoivat asiakkaan potilasdataa sekä ottavat yhteyttä heihin, joiden data näyttää huolestuttavalta.
Samalla hoitajan työ eriytyy. Tarvitaan hoitajia, jotka analysoivat asiakkaan potilasdataa sekä ottavat yhteyttä heihin, joiden data näyttää huolestuttavalta terveyden näkökulmasta. Tätä harjoitellaan ja kehitetään jo nyt suurissa terveysalan yrityksissä.
Mutta tarvitaan myös asiakkaan kohtaamista. Terveydenhoitajasta tulee ehkä aikaisempaa enemmän terveyden personal trainer, sillä vastuuta omasta terveydestä ei voi ulkoistaa yhdellekään hoitajalle. Terveydenhoitajan ammattitaitoon kuuluu asiakkaan kuuntelu ja kohtaaminen sekä jatkotoimista päättäminen: mennäänkö lääkäriin ja laboratoriotesteihin vai kotiin ja töihin.
Diakonia-ammattikorkeakoulun vahvuus on kliinisen hoitotyön, yhteistyötaitojen ja etiikan opettamisen lisäksi taito olla työelämän pulssilla jatkuvasti.
Dialogin uusi teemanumero keskittyy terveysalan opetukseen: Miksi tehdään työelämäyhteistyötä? Mitä terveysalan ammattilaisilta ja opetukselta vaaditaan tulevaisuudessa? Miten ammattitaitoa pyritään kehittämään käytännön keinoin?
Siksi tässä Dialogissa myös työelämäprojektien innoittamat terveydenhoitajaopiskelijat pohtivat blogeissaan, valitsemistaan näkökulmista, miten voivat lähestyä ongelmia omassa työssään terveydenhoitajana. Aiheita ovat muun muassa uniterveyden edistäminen, liikuntatottumusten kehittäminen, rokotusvalistaminen ja ryhmäytymisen hyödyt lapsuudesta lähtien.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018121050294