Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Blogi

Työnohjauksessa pysähdytään työn kehittämisen äärelle

Sosiaali- ja terveysalan jatkuvat organisatoriset muutokset ja nopeatempoinen asiakastyö edellyttävät työyhteisöiltä entistä vahvempaa resilienssiä eli psyykkistä palautumiskykyä sekä selkeitä tehtävänkuvia ja yhteistä suuntaa. Kokemukseni mukaan joustavuutta ja ennakointikykyä voidaan vahvistaa pysähtymällä riittävän usein yhdessä tutkimaan työtä ja sen merkityksiä osana laajempaa kokonaisuutta.

Jatkuvasti muuttuvissa työympäristöissä oma perustehtävä sekä yhteisen työn suunta ja ymmärtäminen voivat hämärtyä. Työssä tehtävien nopeiden ratkaisujen ohella ongelmien muotoiluihin ja työn jäsentelyyn on hyvä varata aikaa. Työnohjaus tarjoaa yhteiselle ihmettelylle ja vaikeidenkin asioiden käsittelylle turvallisen tilan pysähtyä.

Jatkuvasti muuttuvissa työympäristöissä oma perustehtävä sekä yhteisen työn suunta ja ymmärtäminen voivat hämärtyä.

Työnohjauksen avulla voidaan rakentaa ja syventää yhteistä ymmärrystä työstä ja sen merkityksistä asiakkaalle, työntekijälle itselleen, työyhteisölle, esihenkilölle, yhteistyökumppaneille ja laajemmin yhteiskunnassa. Mikä on roolini ja tehtäväni toiminnassa? Millaisena toimintani näyttäytyy muille? Mitä tavoittelen toiminnallani? Mitä seurauksia työkäytännöistämme on eri tahoille? 

Työskentelen aikuissosiaalityön etsivässä lähityössä ja olen ollut mukana työyhteisössäni järjestetyissä ryhmätyönohjauksissaKoen hyötyneeni paljon intensiivisistä ryhmätyönohjauksista, joissa asioita on päästy aidosti reflektoimaan ja jäsentämään ulkopuolisen tahon kanssa. Työkäytäntöjen haastaminen ja käsittely työnohjauksen turvallisessa ilmapiirissä on auttanut niiden käsitteellistämisessä ja suhteuttamisessa laajempaan kontekstiin.

Työnohjaus mahdollistaa yhteisen kasvun

Yhteisen ymmärryksen rakentamiseen tarvitaan dialogista keskustelua, kuulemista sekä erilaisuuden tunnistamista ja hyväksymistä. Tällöin kunkin osaaminen ja vahvuudet voidaan tunnistaa ja tunnustaa, ja omat vahvuudet tulevat myös itselle näkyviksi.

Lisääntyneen arvostuksen myötä työntekijä saa potentiaalinsa käyttöönsä ja työyhteisö vahvistuu. Esimerkiksi moniammatillisuutta on päästy entistä aidommin hyödyntämään asiakkaiden hyväksi, ja työntekijät ovat saaneet mahdollisuuden oppia toisiltaan. Työnohjaus onkin parhaimmillaan jatkuvaa oppimista ja kehittymistä.

Työnohjaus vahvistaa hyvinvointia ja osallisuutta

Kokemukseni mukaan hyvin toteutettu työnohjaus edistää työntekijöiden voimaantumista ja työyhteisötaitoja.

Kokemukseni mukaan hyvin toteutettu työnohjaus edistää työntekijöiden voimaantumista ja työyhteisötaitoja. Parantuneet työyhteisötaidot edistävät työyhteisön ja organisaation sisäistä vuorovaikutusta, mutta välillisesti myös työntekijän ja asiakkaan välistä suhdetta.

Oman tehtävänsä ja arvonsa ymmärtävän työntekijän resursseja vapautuu työn ja työyhteisön kehittämiseen, jolloin työnohjaus näyttäytyy merkittävänä tukena työn johtamiselle. Lisäksi työntekijöille luovutettu vastuu ja valta kehittää työtään perustehtävän tavoitteiden mukaisesti valtaistaa työyhteisöä. Vastuuta ottavan ja työn epäkohtia rohkeasti ja rakentavasti esiin nostavan työntekijän toiminta tulisi nähdä sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa kullan arvoisena.

Työnohjauksella voikin olla suora vaikutus työhyvinvointiin työntekijöiden tullessa aidosti osallisiksi ja tunnistaessa vaikuttamismahdollisuutensa työn kehittämiseenJos halutaan varmistaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työssä jaksaminen sekä alalla pysyminen ja toivotaan sosiaali- ja terveyspalveluista nykyistä vaikuttavampia, tulisikin mielestäni panostaa juuri työnohjaukseen ja saattaa sen piiriin kaikki alan ammattilaiset.

Kuvitus: Nelli Ahosola