Ammattikorkeakoulujen varhaiskasvatuksen koulutuksesta tarvitaan tutkimusta

Varhaiskasvatuksen hallinto ja koulutukset

Varhaiskasvatuksen hallinto siirtyi opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen vuonna 2013, joten varhaiskasvatus on nyt osa Suomen koulutusjärjestelmää. Uusi varhaiskasvatuslaki astui voimaan vuonna 2018.

Varhaiskasvatuksen koulutusta tarjotaan toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Vuonna 2017 julkaistussa artikkelissa Koulutuspoliittisen paradoksin jäljillä – Miten varhaiskasvatus muotoutui sosiaalialan koulutuksia suosivaksi esitetään, että sosiaali- ja terveysalan koulutettujen määrä varhaiskasvatuksen tehtävissä kasvoi erityisesti 1990-luvulla. Tämä oli seurausta sosiaalialan oppilaitosverkoston laajenemisesta ja ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan tutkinto-opiskelijoiden määrän kasvusta. Sosionomi (AMK) -koulutukselle tehtiin artikkelin kirjoittajien mukaan tilaa muuttamalla varhaiskasvatuksen tehtävää perhetyön suuntaan.

Vuonna 2013 ilmestyi Karilan ja kumppaneiden raportti Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa – Arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista. Tämä on käytössä olevista varhaiskasvatuksen koulutusten kuvauksista kattavin, mutta se on voimassa oleva lainsäädäntö huomioon ottaen vanhentunut.

Ammattikorkeakoulujen varhaiskasvatuksen koulutusten painotukset

Sosionomien ydinosaamista on varhaiskasvatuksessa perheiden kanssa tehtävä työ ja työskentely yhteistyöverkostoissa.

Karilan ja kumppaneiden raportin mukaan toisen asteen ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen varhaiskasvatuksen koulutuksissa oppija saavuttaa eri tavoin painottuvan osaamisen, koska koulutukset pohjautuvat eri tieteenaloihin. Raportissa todetaan, että ammattikorkeakoulujen sosionomikoulutus perustuu yhteiskunta- ja sosiaalitieteisiin, mutta opiskelijoiden henkilökohtaiset valinnat tuottavat jonkin verran vaihtelua osaamisperustaan. Raportin mukaan sosionomien ydinosaamista on varhaiskasvatuksessa perheiden kanssa tehtävä työ ja työskentely yhteistyöverkostoissa.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen vuonna 2017 julkaisemassa raportissa Sosionomi tuottaa hyvinvointia läpi elämänkaaren – Ammattikorkeakoulutus sosiaalialan muutoksen edistäjänä painotetaan, että sosionomikoulutuksen tietoperusta muodostuu yhteiskunta- ja kasvatustieteistä. Julkaisun mukaan sosionomit edistävät lasten kasvua ja kehitystä sekä perheiden hyvinvointia työskennellessään varhaiskasvatuksessa.

Ammattikorkeakoulujen varhaiskasvatuksen koulutuksesta on tehty niukasti tutkimusta

Tällä hetkellä on suoranainen ”tutkimusaukko” ammattikorkeakoulujen varhaiskasvatuksen koulutuksesta.

Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset -asiakirjassa varhaiskasvatuksen henkilöstön tutkintokoulutusten linjaaminen määritellään kansallisen ohjausjärjestelmän tehtäväksi. Ammattikorkeakoulujen varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämistä ja ammattikorkeakouluista valmistuvien varhaiskasvatuksen tehtäviin pätevien henkilöiden määrän, osaamisen ja työn määrittelyä vaikeuttaa kuitenkin tutkitun tiedon vähyys. Tällä hetkellä on suoranainen ”tutkimusaukko” ammattikorkeakoulujen varhaiskasvatuksen koulutuksesta ja varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneiden sosionomien osaamisesta.

Ammattikorkeakoulujen sosionomikoulutusta ja sosionomien osaamista on tutkittu jonkin verran, mutta ammattikorkeakoulujen varhaiskasvatuksen koulutuksesta ja varhaiskasvatukseen suuntauneen sosionomin osaamisesta löytyy kaksi varteenotettavaa tutkimusta. Eeva Tast käsittelee vuonna 2005 ilmestyneessä lisensiaatintyössään Sosionomin (AMK) osaamisprofiili varhaiskasvatuksessa ammattikorkeakoulun opettajien näkemänä sosionomien ammatillisen osaamisen ja asiantuntijuuden rakentumista ja profiloitumista varhaiskasvatuksessa.

Anna-Leena Juntusen väitöskirja Uusia työtapoja päiväkotityöhön on vuodelta 2010. Juntunen tutki vuorovaikutuksen ja tiedonmuodostuksen suhdetta uusien työtapojen muodostumisessa sosionomikoulutuksen varhaiskasvatuksen harjoittelussa. Muutoin ammattikorkeakoulujen varhaiskasvatuksen koulutusta ja sosionomien varhaiskasvatuksen osaamista käsitellään korkeakouluissa tehdyissä graduissa ja opinnäytetöissä sekä erilaisia kannanotoissa, puheenvuoroissa ja selonteoissa.

Ammattikorkeakoulujen varhaiskasvatuksen koulutuksesta ei ole yhtä poikkeusta lukuun ottamatta tutkimus- tai kehittämishankkeita käynnissä; 1.4.2020 käynnistyi kaksivuotinen hanke OsaaVa – Osaamisella eteenpäin varhaiskasvatuksessa. Hankkeen toteuttavat Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Suomen Diakoniaopisto ja Oulun seudun koulutuskuntayhtymä OSAO. Hankkeen päätavoitteena on kehittää siirtymisiä varhaiskasvatuksen eri koulutusten sekä koulutusten ja työelämän välillä.

Varhaiskasvatuksen koulutusten arviointi ja tutkimuksen tarve

Varhaiskasvatuksen koulutusten arviointi toteutui vuosina 2012–2013. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arviointisuunnitelman mukaan varhaiskasvatuksen koulutusten arviointi uusitaan vuosina 2022–2023. Arviointi tulee kohdistumaan yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa järjestettävien varhaiskasvatuksen koulutusten sisällöllisten kehittämistarpeiden ja koulutusten alueellisen tasalaatuisuuden jäsentämiseen.

Ammattikorkeakoulujen on panostettava järjestämänsä varhaiskasvatuksen koulutuksen tutkimukseen.

Ammattikorkeakoulujen on panostettava järjestämänsä varhaiskasvatuksen koulutuksen tutkimukseen. Tutkittua tietoa tarvitaan muun muassa ammattikorkeakoulujen varhaiskasvatuksen koulutuksen rakenteesta, koulutusten opetussuunnitelmista ja pedagogiikasta, koulutusten tuottamasta osaamisesta, koulutuksiin hakeutumisesta, varhaiskasvatustyöhön sitoutumisesta sekä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksista varhaiskasvatusalalla.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020091169317