Hyvinvointia opiskeluihin

Kouluttautuminen ja opiskelu edistävät yksilön hyvää elämää mahdollistamalla myönteisten ja inhimillisten tunteiden sekä tekemiseen uppoutumisen kokemuksia. Ne myös lisäävät tuntemusta oman elämän mielekkyydestä ja elinvoimaisuudesta. Korkeakoulut ovat paikkoja, joissa opiskelija voi saada eväitä oman hyvinvointinsa, onnellisuutensa ja hyvän elämän kokemusten kasvattamiseksi. (Martela, 2014.)  

Kouluttautunut ihminen kykenee pitämään huolta itsestään ja muista. Hänellä on resursseja ylläpitää omaa hyvinvointiaan. Terveydellinen hyväosaisuus on yleisempää kouluttautuneilla ihmisillä ja terveydellinen huono-osaisuus on yhteydessä matalaan koulutustasoon. (Sihto & Karvonen, 2016.) 

Kuinka voimme taata opintonsa aloittaneille nuorille aikuisille mahdollisuuden saattaa opintonsa päätökseen ja päästä osallisiksi hyvään elämään? Tähän kysymykseen haetaan ratkaisuja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamassa Hyvinvointia korkeakouluopintoihin –hankkeessa.  

Korkeakouluopiskelijoilla on moninaisia tukipalveluja

Korkeakouluissa tehdään paljon hyvää työtä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Opiskelijoille on tarjolla monia tukipalveluja, kuten opinto-ohjausta ja kuraattoripalveluita (Diakonia-ammattikorkeakoulu, i.a.). Vuoden 2021 alusta myös ammattikorkeakouluopiskelijat siirtyvät Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelujen piiriin (Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, 2020).  

Opiskelijoille on tarjolla monia tukipalveluja, kuten opinto-ohjausta ja kuraattoripalveluita.

YTHS on organisaatio, joka on erikoistunut opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Suuresta muutoksesta huolimatta opiskelijoiden terveyspalvelujen keskittäminen tarjoaa kaikille korkeakouluopiskelijoille mahdollisuuden saada terveyspalveluita, jotka osaavat huomioida opiskelijoiden erityiset tarpeet ainutlaatuisessa elämäntilanteessa.  

Myös opiskelijakunnat tekevät merkittävää työtä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi esimerkiksi tukemalla opiskelijoita heidän sosiaalisissa ja henkisissä pyrkimyksissään (L 932/2014). Korkeakouluilla on potentiaalia toimia nuorten aikuisten hyvinvoinnin edistäjinä.  

Monimuoto-opetuksen mahdollisuudet

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne viime keväänä siirsi opetuksen vauhdilla verkkoon. Samalla opiskelijat siirtyivät kampuksilta etäopiskelun pariin. Vaikka verkko-opetus ja etäopiskelu eivät uusia ilmiöitä olekaan, vaati kaiken toiminnan yhtäkkinen siirtäminen verkkoon silti venymistä jokaiselta opiskelijalta ja henkilökunnan jäseneltä. Monimuoto-opetusta annetaan useissa koulutusohjelmissa nyt perinteisen päiväopetuksen sijaan.  

Monimuoto- ja verkkototeutus vähentävät kasvokkaisia kohtaamisia ja vuorovaikutusta, joiden tiedetään tukevan yksilön hyvinvointia.

Monimuoto-opetuksen vaikutuksia esimerkiksi perheellisten opiskelijoiden hyvinvointiin on tutkittu. Tiedetään, että perhe-elämän ja opintojen yhdistäminen voi muodostua stressitekijäksi opiskelijalle. (Leinonen & Parkkinen, 2020.) 

Toisaalta on myös todettu, että nimenomaan perheelliset, työssäkäyvät ja toisella paikkakunnalla asuvat opiskelijat valitsevat monimuotokoulutuksen lähikoulutuksen sijaan (Lintula, 2020). Joka tapauksessa monimuoto- ja verkkototeutus vähentävät kasvokkaisia kohtaamisia ja vuorovaikutusta, joiden tiedetään tukevan yksilön hyvinvointia. Esimerkiksi aivomme nauttivat kasvokkaisista vuorovaikutustilanteista. (Honkanen, 2020.)   

Miten edistää opiskelijan hyvää elämää, onnellisuutta ja hyvinvointia?

Hyvinvointia korkeakouluopintoihin –hanke kehittää yhdessä eri korkeakoulujen kanssa toimintamallin, jonka tavoitteena on lisätä opiskelijoiden koettua hyvinvointia. Toimintamallin avulla halutaan vähentää opintojen keskeyttämistä ja tukea opiskelijoiden mahdollisuuksia saada opintonsa päätökseen. Toimintamalli koostuu opiskelijalähtöisestä palvelupolusta, jossa tarjotaan oikea-aikaista tukea opintojen eri vaiheissa. Malli tukee myös opiskelijoiden siirtymistä työelämään.  

Toimintamallin avulla halutaan vähentää opintojen keskeyttämistä ja tukea opiskelijoiden mahdollisuuksia saada opintonsa päätökseen.

Palvelupolku pitää sisällään ehkäisevän ja intensiivisen tuen muotoja. Ehkäisevää tukea annetaan erityisesti verkossa toteutettavalla palvelupisteellä sekä opetushenkilöstön tukena ryhmäyttämällä opiskelijoita. Intensiivistä tukea tarjotaan yksilöllisesti sekä valmennuksena että kotoa käynnistyvällä ohjauksella. Lisäksi hanke mahdollistaa opetushenkilöstön osaamisen kehittämisen ja hyvien käytäntöjen jakamisen.  

Lähteet

L 932/2014. Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932

Diakonia-ammattikorkeakoulu. (i.a.). Tuki ja Palvelut. Saatavilla 16.11.2020 https://www.diak.fi/opiskelu/tuki-ja-palvelut/#24b9e3e0  

Honkanen, J. (2020). Miten ymmärtää ilmeetöntä. Saatavilla 16.11.2020 https://mediakasvatus.fi/digiperhe/2020/04/miten-verkkovalitteinen-vuorovaikutus-eroaa-kasvokkaisesta-vuorovaikutuksesta/   

Leinonen, S. & Parkkinen, H. (2020) Monimuoto-opintojen ja perhe-elämän yhdistäminen. [Opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu]. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/342596/Leinonen_Satu_Parkkinen_Heli.pdf?sequence=2&isAllowed=y  

Lintula, L. (2020). Verkkopainotteisista opinnoista valmiuksia tulevaisuuden työhön. Teoksessa R. Lumme, I. Lankinen, H. Puhakka, M. Roivas & U. Vehkaperä (toim.), Verkkopainotteinen terveysalan korkeakoulutus. (s.121–125) (TAITO-sarja 49). Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/334486/2020%20TAITO%2049%20Verkkopainotteinen%20terveysalan%20koulutus.pdf?sequence=2  

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. (2020) (i.a.). YTHS 2021. Saatavilla 16.11.2020 https://www.yths.fi/yths/yths-2021/   

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020102185833