Hyvän elämän diakonia
Diakonia pyrkii ihmisen hyvään elämään. Diakonian tavoitteena ei ole olla paras vaan riittävän hyvä. Mitä tarkoittaa hyvän elämän diakonia? Pohdin kysymystä hyvän elämän kokemuksen, diakonian uudistumisen, resilienssin eli sopeutumisen ja diakonian tehtävän näkökulmista.
Hyvä elämä on jokaisen oma kokemus. Kokemus sisältää hyvän elämän aineksia enemmän tai vähemmän. Diakoniatyössä kohtaa ihmisiä, joilla kokemuksia hyvästä elämästä voi olla vähän. Ihminen voi joutua elämään täysin yksin, sairastamaan vakavasti tai kohtaamaan monia elämän kriisejä. Ihminen elää hyvää elämää eläessään sitä suhteessa johonkin tai jotakin varten. Jo yksikin ihminen riittää luomaan suhteen toiseen ja merkityksellisyyden kokemuksen.
Jo yksikin ihminen riittää luomaan suhteen toiseen ja merkityksellisyyden kokemuksen.
Diakoniatyöntekijä saattaa olla jollekin ihmiselle ainoa suhde. Suhde, jonka kautta ihminen on aidosti olemassa ja välitetty. Silti kukaan ei voi määritellä hyvää elämää toisen puolesta.
Hyvän elämän eväät saa syntymän hetkellä ja hyvä elämä on myös elämän tarkoitus. Elämä on elämistä syntymästä kuolemaan. Kuoleman lähestyessäkin hyvän elämän tulee vielä jatkua. Saattohoidon avulla voidaan vaikuttaa siihen, että ihmisen oikeus hyvinvointiin toteutuu myös kuoleman hetkellä.
Uudistuva diakonia
Kirkon diakoniapäivän verkkotapahtumassa taannoin jaettiin ajatuksia diakonian uudistumisen merkeistä. Diakonia on tunnettua etsivänä, jalkautuvana ja arvostettuna seurakunnan työalana. Sittemmin diakoniaa on uudistettu. On alettu puhua vielä aiempaakin vahvemmin diakonian löytävästä, paikalla olevasta ja diakoniaseurakunnassa toimivasta yhteisestä työnäystä.
Diakonia on tunnettua etsivänä, jalkautuvana ja arvostettuna seurakunnan työalana.
Löytävä työ löytää ihmiset siellä, missä he ovat. Paikalla oleva työ elää ihmisten kanssa siellä, missä ihmiset elävät omaa arkeaan. Diakoniaseurakunta taas toimii työala- ja verkostorajat ylittävänä diakonisena toimintana. Tästä mainiona esimerkkinä on Kallion seurakunnan toimintamalli diakoniaseurakuntana.
Kallion seurakunnan “Elämä maailmassa”- tiimin lähiesimiehen mukaan diakonian tehtävä on se, mitä muut eivät tee eli rukoilla ja luoda toivoa. Tässä yhteisessä työssä ovat mukana niin diakoniatyöntekijät, papit, suntiot kuin varhaiskasvatuksen työntekijätkin vapaaehtoisia unohtamatta. Diakoniaseurakunnassa palvellaan ja tuetaan toinen toista ja pidetään ovia auki. Myös ihan konkreettisesti.
Selviytyminen ja sopeutuminen
Hyvän elämän diakonia on olemassa kaikkia varten. Toinen selviää elämästä kivuttomammin kuin toinen. Kriiseistä selviytyminen ja muutoksiin sopeutuminen on yksilöllistä.
Selviytyminen ja sopeutuminen tarkoittavat resilienssiä. Ihmisen resilienssikyky vaihtelee ja työllistää hyvän elämän diakonian toteuttajia. Diakonian toteuttajina voivat olla niin ammattilaiset kuin vapaaehtoisetkin.
Vapaaehtoistoiminnan vahvistaminen on tulevaisuuden pelastusrengas uudistuvalle kirkolle ja seurakunnille. Jokaisen auttajan ja tukijan pitää saada tilaa lähimmäisenrakkauden puolesta toimimiseen. Autettavasta voi tulla myös auttaja ja toisin päin. Diakonian apu on erityisesti niitä varten, jotka eivät yksin selviydy tai sopeudu ilman tukea ja turvaa.
Diakonian tehtävä
Diakoniatyön ammatillisuusopinnoissa tulee esille alan opiskelijoiden omat näkemykset diakoniasta ja diakonian teologiasta.
Keskustelun ydin on löytynyt ihmisarvosta ja kohtaamisesta. Pohdimme opiskelijoiden kanssa, kuinka me ihmiset kaipaammekaan janoisesti toisen ihmisen hyväksyvää katsetta ja välittävää kohtaamista sekä rinnalla kulkemista.
Diakonian perustehtävä on auttaa niitä ihmisiä, jotka eniten tarvitsevat apua eivätkä sitä saa muualta riittävästi.
Diakonian perustehtävä on auttaa niitä ihmisiä, jotka eniten tarvitsevat apua eivätkä sitä saa muualta riittävästi. Diakonian tehtävä on pitää sitä hyvää esillä, mitä se voi aina rohkeasti tarjota eli hengellisiin tarpeisiin vastaamista. Hyvän elämän diakonia nostaakin ihmisen keskiöön.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020102185838