Luottamusta voi edistää parantamalla sosiaalista osallisuutta

Yhteiskunnat tarvitsevat luottamusta toimiakseen hyvin ja pysyäkseen koossa. Esimerkiksi kirjassa Luottamus – Pääomien pääoma tuodaan esille, että luottamus tuo mielekkyyttä elämään, kun ei tarvitse koko ajan ennakoida riskejä ja uhkia. Toimivassa yhteiskunnassa tarvitaan luottamusta sekä tuttuja että tuntemattomia ihmisiä kuin myös yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi äskettäin raportin suomalaisten luottamuksesta hallintoon ja julkisiin instituutioihin. Sen mukaan institutionaalinen luottamus on vahvaa silloin, kun julkinen hallinto koetaan tehokkaana, reiluna, rehellisenä ja lupauksensa pitävänä. Hyvin toimiva yhteiskunta edellyttää siis myös hyvin toimivaa julkishallintoa sekä paikallisella että kansallisella tasolla.

Luottamuksessa on eroja

Suomi on yleisesti ottaen vahvan luottamuksen maa, mutta kaikki eivät luota julkisiin instituutioihin niin paljon kuin toiset. OECD:n raportissa tuodaan esille, että esimerkiksi suurituloiset ihmiset kokevat suurempaa luottamusta kuin pienituloiset. Tämä koskee etenkin ihmisten luottamusta viranhaltijoita kohtaan. Samoin matalasti koulutettujen keskuudessa luottamus instituutioita kohtaan on heikompaa.

Raportissa tuodaan esille myös luottamuksen alueellisia eroja. Sen tiivistelmässä ja mediatiedotteissa (esimerkiksi Valtioneuvoston tiedote) tuotiin esille, että luottamus on heikompaa maaseudun asukkaiden keskuudessa. Varsinaisessa raportissa alueellisia eroja kuitenkin tarkasteltiin maantieteellisesti eli pääkaupunkiseudun, Länsi-Suomen, Etelä-Suomen ja Itä- & Pohjois-Suomen välillä. Etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen asukkaat kokivat heikompaa luottamusta hallitusta, viranhaltijoita ja paikallishallintoa kohtaan.

Raportissa ollaan huolissaan siitä, että mikäli kansalaisryhmien luottamuserot syvenevät entisestään, suomalaisten sosiaalinen yhteenkuuluvuus heikkenee.

Kuopion tai Oulun kaupunkialueiden asukkaat saattavat olla eri mieltä ovatko he maaseudun asukkaita vai eivät, mutta yhtä kaikki luottamuksessa on maantieteellisiäkin eroja, joita on pyrittävä kaventamaan. Raportissa ollaan huolissaan siitä, että mikäli kansalaisryhmien luottamuserot syvenevät entisestään, suomalaisten sosiaalinen yhteenkuuluvuus heikkenee. Yhteenkuuluvuudelle kuitenkin on tarvetta tärkeiden yhteiskunnallisten ongelmien, kuten ikääntymisen, ilmastonmuutoksen ja työelämän muutoksen tuomien ongelmien ratkomisessa.

Sokra-hanke osallisuutta ja luottamusta edistämässä

Luottamuseroja voidaan kaventaa edistämällä sosiaalista osallisuutta. Raportissaan OECD suosittelee muun muassa laajempaa sosiaalista vuoropuhelua eri ryhmien välillä sekä syrjään jäävien ryhmien osallisuuden esteiden poistamista. Raportin mukaan Suomessa pitää ymmärtää paremmin ketkä ovat jääneet tai kokevat jäävänsä syrjään yhteiskunnan kehityksestä. Tämä edellyttää sekä heikompiosaisten ryhmien tunnistamista että heidän osallisuusmahdollisuuksiensa kohentamista.

Suomessa pitää ymmärtää paremmin ketkä ovat jääneet tai kokevat jäävänsä syrjään yhteiskunnan kehityksestä. Tämä edellyttää sekä heikompiosaisten ryhmien tunnistamista että heidän osallisuusmahdollisuuksiensa kohentamista.

Tällaista työtä tehdään muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun yhteisessä Sokra-hankkeessa. Hankkeessa edistetään heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta muun muassa tuottamalla tietoa osallisuuden ja hyvinvoinnin suhteesta, tuomalla esille osallisuutta edistäviä hyviä toimintamalleja ja tukemalla hanketoimijoita osallisuuden edistämistyössä. Lisäksi Sokran Diak-osahanke tuottaa tietoa osallisuuden ja hyvinvoinnin katvealueista.

Osana tätä tiedontuotantoa on laadittu Huono-osaisuus Suomessa -karttasivusto, joka tarjoaa tietoa huono-osaisuuden alueellisista eroista. Hyvinvoinnin katvealueiden kartoittamisella pystymme tuomaan esille millä alueilla on jääty sivuun yhteiskunnan kasvavasta hyvinvoinnista ja millaisia ongelmia taustalla on. Tätä kautta pystytään kohdentamaan toimenpiteitä tarkemmin. Syksyllä sivustoa on tarkoitus laajentaa postinumerotasolle asti, jolloin saadaan tietoa kuntien sisäisistä hyvinkin suurista hyvinvointieroista.

Osallisuutta edistämällä luottamuskin kohenee

Tällainen tiedontuotanto palvelee OECD:n suositusta heikompiosaisten ryhmien tunnistamisesta sekä osallisuuden esteiden poistamisesta. Raportissaan OECD mainitsee, että taloudellinen turvattomuus tuottaa institutionaalista epäluottamusta, ja että ihmisten osallistumismahdollisuudet yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja toimintaan ovat sitä paremmat, mitä suuremmat ovat tulot. Lisäksi paikallishallintoa kohtaan tunnettuun luottamukseen vaikuttaa erilaisten osallistumismahdollisuuksien tarjonta.

Luottamuksen ja osallisuuden edistämiseksi onkin paljon tehtävää sekä paikallisella että kansallisella tasolla. Riskinä on, että tietyt ryhmät kokevat jäävänsä entistä enemmän syrjään, kun he eivät koe julkishallintoa tehokkaana, reiluna ja lupauksensa pitävänä. Ilman luottamusta julkishallintoa kohtaan on vaikea luottaa lisäksi muihin ihmisiin. Ilman luottamusta myöskään yhteiskunta ei voi toimia hyvin. Yritetään siis välttyä tällaiselta tilanteelta tekemällä työtä osallisuuden edistämiseksi.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021053132320