Diak 25 vuotta: Diak kehittämisen tiellä
Työelämän yleiset trendit ja koulutuspolitiikan linjaukset heijastuvat myös ammattikorkeakoulun arkeen. Oman jälkensä Diakin historiaan ovat jättäneet myös ammattikorkeakoulun rehtorit.
Nuorta ammattikorkeakoululaitosta opetusministeriö kehitti ripeillä otteilla. Kehittämisrahaa oli tarjolla moniin suuntiin ja nopeilla sykleillä.
Uusia tehtäviä nopealla tahdilla
Opettajat oli pätevöitettävä maistereiksi ja tohtoreiksi; oli kansainvälistyttävä, luotava ulkomaisia verkostoja, lisättävä opiskelijoiden ja opettajien kansainvälisiä vaihtoja ja luotava englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia; oli saatava aikaan omia tutkimusohjelmia ja tehtävä tutkimusta yhdessä työelämän kanssa ja toteutettava aktiivista aluekehitystyötä; oltava innovatiivisia ja laadittava jatkuvasti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden hakemuksia alueellisilta, kansallisilta ja kansainvälisiltä rahoittajilta ja luotava niitä varten kumppanuuksia ja konsortioita; oli kehitettävä aikuiskoulutusta ja luotava monimuotokoulutusta, joka sallii opiskelun työn ohella; oli parannettava viestintää ja kokonaisia viestintäjärjestelmiä; oli siirrettävä opetusta verkkoon, otettava käyttöön sähköiset oppimisalustat, opittava videoimaan, striimaamaan ja toimimaan joustavasti Teamsissa tai Zoomissa.
Kehitys 25 vuoden aikana on ollut nopeaa. Alkuaikoja leimasi valtiovallan suora ohjaus, kunnes vuosien 2008 ja 2009 finanssikriisin jälkeen suunta kääntyi päinvastaiseksi: korkeakoulu-uudistus merkitsi leikkauksia. Helppoa rahaa ei ollut, mikä vauhditti teknisten sovellusten käyttöönottoa.
Useiden ohjelmien ja sovellusten yhdistämisestä ja samanaikaisesta käyttämisestä on tullut koulutusalallekin hallitseva piirre. Koulutus ja tutkimus ovat tietointensiivistä työtä, johon sisältyy tiedon vastaanottamista ja omaksumista, tiedon käsittelyä ja uuden tiedon tuottamista yleensä tutkimuksen keinoin. Tähän kaikkeen tarvitaan kuitenkin niin paljon tieto- ja viestintäteknologiaa, että osaaminen on alkanut syrjäyttää tietämisen.
Useiden ohjelmien ja sovellusten yhdistämisestä ja samanaikaisesta käyttämisestä on tullut koulutusalallekin hallitseva piirre.
Vastaava kehitys on tapahtunut työelämässä muutenkin, joten on ollut luontevaa, että koulutuksen alueella on omaksuttu työelämän mallit sen kanssa samaan tahtiin tai mieluiten jopa askelen edellä. Samaan aikaan korkeakouluissa on täytynyt pitää mielessä ja toimia mahdollisimman tehokkaasti sen tavoitteen hyväksi, että vain oma tutkimus tekee korkeakoulun.
Rehtorien linjat muokkaavat organisaatiota
Diakin ensimmäisenä rehtorina aloitti yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Simo Lahtinen. Hän johti hajanaista ja moneen suuntaan tempoillutta organisaatiota, jossa ammattikorkeakoulukulttuuri ja opistokulttuuri varsin vaivalloisesti irrottautuivat toisistaan. Lahtinen oli rehtorina kauden, jolloin ammattikorkeakoulu toimi väliaikaisella toimiluvalla, mutta vakinaistettiin vuonna 2000.
Johtajuuskriisiin ajautunut Diak valitsi toiseksi rehtorikseen Kuopion yliopiston sosiaalipolitiikan professorin Pauli Niemelän, joka oli paitsi valtiotieteen tohtori myös teologian lisensiaatti. Niemelä tuli vakinaisen toimiluvan saaneeseen ammattikorkeakouluun vuonna 2000, mutta hän itse ei kyennyt rehtorikautenaan vakinaistumaan. Niemelä jatkoi rehtorikaudellaan professorinvirkansa hoitamista, mutta totesi keväällä 2003 kahden viran samanaikaisen hoitamisen mahdottomaksi.
Uuden rehtorin rekrytointi kesti lähes vuoden, kunnes huhtikuussa 2004 tehtävässä aloitti Sininauhaliiton pääsihteerinä toiminut yhteiskuntatieteiden tohtori Jorma Niemelä. Hänen rehtorikautensa kesti lähes 12 vuotta vuoden 2016 alkuun saakka. Jakson aikana organisaatiota vakiinnutettiin ja keskitettiin. Sen lähtökohtana eivät olleet enää toimintayksiköt vaan ammattikorkeakoulu. Jorma Niemelän sanotaan onnistuneen keskusteluissa opetusministeriön suuntaan. Hänen panoksensa oli merkittävä myös Diakin Helsingin kampusrakennuksen aikaansaamisessa vuodesta 2016 alkaen.
Helmikuussa 2016 rehtoriksi tuli Kansanvalistusseuran toiminnanjohtaja, yhteiskuntatieteiden tohtori Tapio Kujala, joka oli toiminut Diakin Turun yksikön johtajana vuosina 1998–2004. Kujala toimi Diakin rehtorina viisi vuotta vuoden 2020 loppuun. Kujalan kaudella uudistettiin organisaatiota sekä kehitettiin Diakin viestintää ja kansainvälisiä kumppanuuksia. Kujalan johdolla valmisteltiin uutta kampusrakennetta, joka olisi muodostunut Helsingin, Oulun ja uudesta Tampereen kampuksesta, mutta Diakin hallitus kaatoi ehdotuksen joulukuussa 2018. Ratkaisu jätti kuitenkin voimaan sen, että kampusten lukumäärä jatkossa supistuisi.
Tammikuusta 2021 lähtien Diakin rehtorina on toiminut teologian tohtori Elina Juntunen, joka oli toiminut Diakin palvelujohtajana neljän vuoden ajan 2016–2020. Hänen johdollaan valmisteltiin Diakin kampusrakenneratkaisu lokakuussa 2021.
Diak 25 vuotta -blogisarja käy läpi Diakonia-ammattikorkeakoulun vaiheita aina perustamisesta nykyhetkeen ja tulevaisuudennäkymiin.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021102752558