Myytti: Nuorilla on nykyisin helpompaa kuin ennen

Aina silloin tällöin kuulee etenkin vanhempien ihmisten ihmettelevän, kuinka helppoa elämää ”nykynuoret” elävät. Kun kaikki hyvä on tarjolla ja helposti saatavilla, ei nuorilla pitäisi olla mitään hätää. Joidenkin mielestä nuoremmat työntekijät kestävät myös edellisiä sukupolvia heikommin vastoinkäymisiä, vaikka nykyisin nuorten ei tarvitse ponnistella niin kuin vanhemmat sukupolvet aikoinaan.

Jos kaikki on helppoa, miksi nuoret sitten oireilevat ja voivat huonosti?

Maailma on monimutkainen ja alati läsnä

Monimutkainen, muuttuva ja internetin ja sosiaalisen median myötä alati läsnä oleva maailma ei voi olla vaikuttamatta nuoriin. Kun asiat muuttuvat jatkuvasti, on vaikea löytää jotain sellaista, jonka varaan rakentaa tulevaisuutta. Useasta eri lähteestä tuleva tieto voi aiheuttaa nuorille myös sen, että totuuden rajat alkavat hämärtyä.

Ihmisille on luontaista tehdä sosiaalista vertailua, ja erilaiset somealustat tarjoavat tähän hyvän mahdollisuuden.

Nuorten somessa viettämä aika vaikuttaa väistämättä heidän ajatteluunsa. Somessa ajattelua ohjailevat harkitut, pääsääntöisesti kaupalliset periaatteet. Nuoret tarvitsisivat siis vankkaa media- ja lähdekriittistä osaamista erottaakseen informaatiotulvasta oikean ja oleellisen tiedon.

Ihmisille on luontaista tehdä sosiaalista vertailua, ja erilaiset somealustat tarjoavat tähän hyvän mahdollisuuden. Nuoren heikko itsetunto voi aiheuttaa sosiaalista vertailua (toinen koetaan paremmaksi), mikä saattaa edelleen heikentää nuoren hyvinvointia. Tämän lisäksi viestintätyyli, joka painottuu tykkäysten, seuraajien ja näkemysten määrään, aiheuttaa todennäköisesti enemmän stressiä kuin mielihyvää. (Männikkö 2021.)

Ripeästi kehittyvässä maailmassa opitut tiedot ja taidot vanhenevat nopeasti, ja itsensä jatkuva päivittäminen on kuluttavaa. Myös opiskelussa sekä työmäärä että vaatimukset ovat kasvaneet, mutta opiskelijoille annettava tuki ei ole pysynyt tässä tahdissa. Haasteita tuottaa edelleen se, että palvelut ovat pirstaleisia eivätkä kaikilta osin vastaa tarpeeseen. Palveluita on kyllä perustettu tarpeeseen, mutta nuorten näkökulmasta näyttää siltä, että niiden yhteensovittaminen ei ole onnistunut. Samalla työelämän tahti on kiristynyt ja vaatimukset ovat koventuneet. Tiedollista prosessointia edellyttävä työ ja vaatimus jatkuvasta tavoitettavuudesta kuormittavat nuorta mieltä.

Kun keskiverto ei riitä

Keskinäinen kilpailu paremmuudesta alkaa usein jo nuorena. Opiskelussa sovelletaan monille nuorille liian vaativia menetelmiä, kuten itseohjautuvuutta ja projektimaista työskentelyotetta. Kun yhä nuorempana pitää tehdä pitkäkestoisia päätöksiä, kasvaa samalla myös pelko siitä, että pilaa elämänsä ”väärillä” valinnoilla. Tulevista opintopaikoista taistelu vaatii resursseja ja valmistautuminen niihin alkaa yhä nuorempana.

Työelämässä pitää olla tehokas ja yhteisöllisyyttä vahvistavat ja luovuutta kasvattavat ”luppohetket” on typistetty pois.

Vaatimuksia pärjäämisestä voi tulla koulun lisäksi myös vanhemmilta. Ja usein nuoret, erityisesti tytöt, ovat itse itsensä pahimpia arvostelijoita. Vaikka ammattiin valmistuu, eivät useissa pätkissä olevat työsuhteet takaa mielenrauhaa. Kilpailu hyvistä työpaikoista, itsensä vertailu muihin ja arvostelluksi tuleminen nakertavat kehittyvää itsetuntoa. Työelämässä pitää olla tehokas ja yhteisöllisyyttä vahvistavat ja luovuutta kasvattavat ”luppohetket” on typistetty pois. Koska perinteisiä urapolkuja ja varmoja ammatteja ei enää ole, pitää oppia sietämään epävarmuutta.

Hyvän opiskelumenestyksen ja työpaikan lisäksi paineita tulee siitä, että pitäisi olla mielenkiintoisia harrastuksia, näyttää hyvältä ja asua upeassa kodissa. Kun voimavarojen ja vaatimusten välillä on ristiriitaa, aiheuttaa se ymmärrettävästi uupumusta ja hämmennystä.

Jatkuva epävarmuus ja murroskohtien pysyvyys

Nykynuorilla ei ole välttämättä helpompaa tai vaikeampaa kuin ennen, mutta ongelmat ovat uudenlaisia tai erilaisia. Nykyistä aikaamme kuvaavat sekä abstraktit että konkreettiset uhat, verkkoyhteisöllisyys, asioiden monimutkaistuminen ja keskinäisriippuvuus sekä jatkuva epävarmuus (Harrikari 2021). Nuorten mieltä painaa myös epävarma tulevaisuus ja havaittavissa on toivon hiipumista. Nyt paineita ja vaatimuksia tulee monelta suunnalta, ja on vaikea olla hyvä kaikessa. Mutta toisaalta kun kaikki on epävarmaa, kaikki on myös mahdollista, vai onko?

Lähteet

Harrikari, T. (2021). Koronan vaikutukset lapsiin ja nuoriin tutkimusten valossa. Mitä pohjoisen lapsille ja nuorille kuuluu? Aluehallintaviraston webinaari 14.12.2021. Luentomuistiinpanot.

Männikkö, N. (2021). Sosiaalinen media itsensä ilmaisun, sosiaalisen pääoman ja hyvinvointivaikutusten välittäjänä. Janus 29(4). https://journal.fi/janus/article/view/110631

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021121060070