Tietokäyttäytymisen merkitys tiedolla johtamisessa

Tiedolla johtamisesta on alettu viime aikoina yhä enenevissä määrin puhua organisaatioiden kilpailutekijänä ja asia vilahtelee tuon tuostakin myös mediassa. Mutta mitä sillä tarkoitetaan ja kenen tehtäviin se kuuluu?

Tiedolla johtaminen kuulostaa ensikuulemalta helpolta asialta: kaikkihan me teemme päivittäin päätöksiä jonkin asian suhteen, pääsääntöisesti johonkin tietoon perustuen. Voimme esimerkiksi miettiä, miten opintojakson toteutusta kehitetään opiskelijapalautteen perusteella, tai onko johonkin opintojaksoon enemmän kysyntää kuin paikkoja on tarjolla.

Monen kriteerin tulee täyttyä ennen kuin voi todella sanoa työskentelevänsä tiedolla johdetussa organisaatiossa.

Tiedolla johtamiseen sisältyy kuitenkin paljon erilaisia elementtejä. Monen kriteerin tulee täyttyä ennen kuin voi todella sanoa työskentelevänsä tiedolla johdetussa organisaatiossa. Tiedolla johtamisen paras tulos saavutetaan, jos kolikon toinen puoli, eli tiedon johtaminen, on taustalla kunnossa.

Tiedon johtamista vai tiedolla johtamista?

Mitä tiedon johtaminen sitten on? Tiedon johtaminen ja tiedolla johtaminen kuulostavat termeinä samanlaisilta, mutta niiden sisällöt eroavat toisistaan.

Tiedon johtamisella tarkoitetaan kaikkia niitä tekniikoita ja käytäntöjä, joilla tietoa hankintaan, varastoidaan sekä siirretään ja suojataan. Tiedolla johtamisella tarkoitetaan puolestaan analysoidun tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa.

Toimintakulttuurin merkitys

Tiedolla johtamisen onnistuminen edellyttää myös muuttuvaa toimintakulttuuria. Monessa organisaatiossa toimintakulttuuri on syvään juurtunut. Maailma muuttuu, joten myös toimintakulttuurin on muututtava, eikä pelkästään rakenteiden.

Pohtimisen arvoista on muun muassa, millaista on yksilön tietokäyttäytyminen sekä siihen liittyvät rajat ja haasteet. Liittyvätkö haasteet päätöksenteossa tiedon valikoitumiseen tai huomiotta jättämiseen esimerkiksi siksi, että asiayhteyttä ei ymmärretä tai tietoa on käytettävissä niin paljon, että siitä ei pysty havaitsemaan oleellista tietoa. Entä miten eri henkilöt tulkitsevat samaa tietoa? Muuntuuko tieto matkan varrella? Vääristyykö tieto henkilön omien huonojen tai hyvien kokemusten pohjalta? Tai vaikuttaako siihen henkilön työ- ja koulutustausta?

Pohtimisen arvoista on muun muassa, millaista on yksilön tietokäyttäytyminen sekä siihen liittyvät rajat ja haasteet.

Kaikkia edellä mainittuja rajoja ja haasteita löytyy kaikissa organisaatioissa sekä kaikilla eri organisaation tasoilla toimihenkilöstä johtoportaaseen.

Tiedon hallinta kuntoon

Tiedon valikoitumiseen liittyvät haasteet saataisiin selätettyä systemaattisella tiedon hallinnalla, johon kuuluu yhtenä osana muun muassa tietotarpeiden tunnistaminen. Tiedon huomiotta jättämisen haasteeseen liittyy puolestaan monenlaisia tulokulmia. Tiedon huomioimiseen voi vaikuttaa esimerkiksi tiedon laatu ja vaikutuksia tietojen huomiotta jättämisellä on päätöksenteossa.

Avoimeksi kysymykseksi jää, miten voitaisiin selättää tiedon tulkinnasta johtuvat vääristymät? Riittääkö pelkkä yhteinen keskustelu asiasta?

Kaikkien olisi kuitenkin hyvä pysähtyä miettimään, millaista oma tietokäyttäytyminen on. Onko vastaan tullut edellä mainittuja rajoja ja haasteita? Entä miten omista tulkinnoista johtuvia vääristymiä voisi vähentää tai jopa estää tulevaisuudessa?

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022012510181