Avaimia hyvään johtajuuteen työnohjauksen avulla
Organisaatioissa ja työyhteisöissä nopeaan tahtiin tapahtuvat muutokset haastavat esimiestyötä. Työnohjaus voi tarjota välineitä johtamiseen haastavissa ympäristöissä. Johdon saama työnohjaus voi tuoda lisää voimavaroja koko työyhteisölle.
Työyhteisöjen arkea leimaavat tänä päivänä nopeat muutokset. Monin paikoin lisähaastetta tuo asiakasmäärien kasvu samaan aikaan kun taloudelliset resurssit ovat tiukalla, eikä henkilöstöresursseja lisätä. Tämä edellyttää työyhteisöiltä uudenlaista kykyä sopeutua jatkuviin muutoksiin, ja samalla usein vaaditaan ketteryyttä, suoritteita ja tehokkuutta. Nämä muutokset haastavat myös esimiestyötä uudella tavalla.
Hyvällä työnohjauksella voidaan tukea ratkaisevasti johtajan työtä haastavassa työympäristössä.
Johtajuuden näkökulmasta uusia haasteita tuo esimiehen vastuulla olevien yksiköiden ja samalla alaisten määrän kasvu. Usein johtajat osallistuvat esimiestyön lisäksi lukuisiin kehittämistehtäviin, jolloin kokonaisuuksista tulee vaikeasti hallittavia.
Muutosten myötä hyvän johtajuuden merkitys korostuu. Henkilöstöllä ei välttämättä riitä ymmärrystä jatkuviin muutostarpeisiin samalla kun kiire leimaa työpäiviä. Hyvällä työnohjauksella voidaan tukea ratkaisevasti johtajan työtä haastavassa työympäristössä.
Työnohjauksessa johtamista voidaan tukea konkreettisin työkaluin, joita voivat olla perustehtävän kirkastaminen, dialoginen johtaminen ja vuorovaikutus sekä kukoistuksen mahdollistaminen.
Työnohjaus tukee johtamista
Jatkuvien muutostarpeiden vuoksi työyhteisöt saattavat hukata perustehtävänsä. Perustehtävän konkretisointi on tärkeää turvallisuuden tunteen luomiseksi työyhteisössä. Perustehtävän kirkastamiseen liittyy keskeisesti sen konkretisoiminen, miksi kyseinen yksikkö on olemassa, mihin toiminnalla pyritään, mikä on kunkin työntekijän tehtävä yksikössä ja mitä työyhteisöltä odotetaan.
Lisäksi johtajan olisi hyvä saada tukea vuorovaikutukseen voidakseen johtaa alaisiaan dialogisesti. Tällä tarkoitetaan vuorovaikutuksen tietoista rakentamista, rehellisyyttä, saatavilla oloa, kannustamista ja ongelmiin puuttumista sekä kokemusta kuulluksi tulemisesta.
Onnistuneella vuorovaikutuksella on erityisen tärkeä merkitys silloin, kun työyhteisössä on haasteita. Tämän toteutuminen ei ole mitenkään itsestään selvää, jos työyhteisö kokee, ettei tule kuulluksi, ja johtaja kokee, että työyhteisö on jatkuvasti muutosvastarintainen. Vuorovaikutuksen peruselementtejä ovat kohdatuksi tuleminen, luottamuksellisuuden rakentaminen ja moniäänisyyden mahdollistaminen sekä vaihtoehtojen esille tuominen.
Onnistuneella vuorovaikutuksella on erityisen tärkeä merkitys silloin, kun työyhteisössä on haasteita.
Dialogisuuden toteutumisen edellytys on kokemus kaikkien näkökulmien tasa-arvoisuudesta. Dialogisella kuuntelulla pyritään aktiiviseen ja myötäelävään kuuntelemiseen. Osallistujien on myös oltava valmiita tarkastelemaan ja kyseenalaistamaan omia taustaoletuksiaan. Kaikki tämä on mahdollista vain, jos työyhteisössä on luottamuksellinen ilmapiiri johtajan ja työyhteisön jäsenten välillä.
Kukoistamisen mahdollistamisella tarkoitetaan jokaisen osaamisen ottamista esille ja käyttöön sekä motivointia ja innostamista. Hyvän johtamisen perusteisiin liittyy kyky muuttaa lähestymistapaa ajasta, toimintaympäristöstä ja kulttuurista riippuen.
Lisää voimavaroja johtajalle ja työyhteisölle
Työnohjaus voi auttaa johtajaa ylläpitämään työyhteisön voimavaroja ja omia johtamistaitojansa sekä kehittämään niitä. Työnohjauksen tärkeänä elementtinä on se, että johtaja oppisi tuntemaan itsensä ja oman historiansa vaikutukset johtajuuteensa. Tärkeää on myös päästä reflektoimaan omia sekä helppoihin että haastavilta tuntuneisiin tilanteisiin liittyviä ajatuksiaan.
Toisinaan työyhteisön lisäksi myös johtaja voi kokea, ettei hän ole tullut kuulluksi. Johtajan voimavarat eivät ehkä riitä tukemaan ja kuulemaan työyhteisöä, jos hän ei saa henkilökohtaista kokemusta kuulluksi tulemisesta. Työnohjauksella voi olla merkittävä rooli kuulluksi tulemisen kokemukselle.
Saadessaan kokemuksen kuulluksi tulemisesta työnohjauksessa, johtaja jaksaa paremmin kuulla myös omaa työyhteisöään, mikä tukee koko työyhteisön jaksamista ja toiminnan sujuvuutta.
Työnohjauksella voi olla merkittävä rooli kuulluksi tulemisen kokemukselle.
Haastavissa tilanteissa työntekijät ja esimiehet joutuvat ajoittain toimimaan omia eettisiä periaatteitaan vastaan esimerkiksi organisaatioista tulevien ohjeistusten vuoksi. Työnohjauksella voidaan merkittävästi tukea myös johtajan työssä jaksamista käymällä läpi eettisiä ristiriitoja ja tarjoamalla työkaluja eettisesti parempien ratkaisujen löytämiseksi.
Lisäksi haastavissa olosuhteissa voimavarakeskeisyys usein unohtuu, kun keskitytään vain siihen, mikä ei toimi. Voimavarakeskeisyys on paitsi johtajan myös koko työyhteisön jaksamisen kannalta kuitenkin merkittävä tekijä. Onkin tärkeää, että työnohjaus muistuttaa johtajaa ajoittain omista ja koko työyhteisön voimavaroista. Työnohjaajan avulla johtajat ja työyhteisöt pystyvät vastaamaan nykyajan työkentän jatkuviin muutostarpeisiin entistä paremmin.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020091169335