Kumppanuuden rakentamista henkisen huollon harjoituksessa

Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymän henkisen huollon joukko saa hälytyksen Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijaryhmää kuljettaneen bussin ja rekan kolarista marraskuisena aamuna. Onnettomuudessa on viranomaistiedon mukaan osallisina loukkaantuneita opiskelijoita sekä myös muutama kuolonuhri. Henkisen huollon joukot saapuvat ohjeiden mukaan Kalasataman kampukselle ja heidät ottavat vastaan joukkojen johtajat. Edessä on hämmentyneiden ja ahdistuneiden opiskelijoiden kohtaamista ja tukemista.   

Yllä kuvattu, kuviteltu tilanne oli lähtökohtana Diakin Helsingin-kampuksella marraskuussa vuonna 2021 toteutetussa henkisen huollon harjoituksessa.  

Kirkon henkisen huollon toiminta-ajatus 

Kirkon henkinen huolto (HeHu) toimii viranomaisten apuna osana suomalaisen yhteiskunnan psykososiaalisen tuen järjestelyjä. Kirkon henkisessä huollossa on kyse seurakuntien viranhaltijoiden suuronnettomuuksiin liittyvästä valmiusryhmästä.

Ryhmän tehtävänä on antaa onnettomuuden uhreille ja heidän läheisilleen tukea erilaisissa kriiseissä. Tuki on akuuttia lähellä oloa, ahdistuksen kohtaamista ja palvelua. Henkisen huollon ryhmään kuuluvat kirkon työntekijät vastaavat mahdollisimman pikaisesti hätäkutsuun virkatehtävänsä ohessa.

Tuki on akuuttia lähellä oloa, ahdistuksen kohtaamista ja palvelua.

Henkisen huollon harjoitus 

Kun henkisen huollon harjoitus lopulta viime marraskuussa toteutettiin, poikkeusolot olivat siirtäneet harjoituksen toteuttamista jo kahteen kertaan. Kalasatamassa saattoi nähdä päivän aikana sekä vihreäliivisiä HeHu-joukkoja että jännittyneen innostuneita opiskelijoita.  

Kirkon henkisen huollon joukot järjestävät itselleen kahden vuoden välein yhteistoimintaharjoituksia, joista he oppivat ja oivaltavat uusia asioita, täydentävät vanhoja tietoja ja korjaavat mahdollisia virheitä. Henkisen huollon päivystäjän tulee myös itse huolehtia ammattitaitonsa kehittämisestä osallistumalla täydennyskoulutuksiin. Ammattitaidon ja jaksamisen ylläpitoon kuuluu myös osallistuminen työnohjaukseen. Henkisen huollon toiminnassa hankittu kriisiosaaminen on työntekijän vahvuutena myös muissa työtehtävissä. 

Opiskelijat maalihenkilöinä  

Maalihenkilöiksi eli suuronnettomuuden asiakkaiksi valikoitui kirkon nuorisotyön ja diakoniatyön syksyn pitkässä seurakuntaharjoittelussa olevat opiskelijat. Harjoitus- ja koulutustunnit laskettiin osaksi tätä harjoittelua. Opiskelijat ohjeistettiin etukäteen perusteellisesti maalihenkilöinä toimimiseen niin verkossa kuin paikan päällä kampuksella. Koulutuksessa painotettiin vuorovaikutusta, kriisityötä, oman roolin käsikirjoittamista ja harjoitukseen rohkaisemista. Myös ohjeistuksiin panostettiin ja niitä kerrattiin. Viimeistään kampuksella tapaaminen lievitti opiskelijoiden jännitystä ja loi uskoa onnistumiseen.  

Harjoitukseen osallistui lähes kolmekymmentä opiskelijaa maalihenkilöinä ja yli viisikymmentä henkisen huollon päivystäjää. Henkisen huollon joukkoja oli suhteessa opiskelijoihin ylimitoitettu määrä, joten opiskelijat saivat uurastaa toden teolla. Kaksi oppilaitospastoria ja kampuksen henkilökunnan edustajat tukivat ja kannustivat. Taukohuoneessa oli tarjolla välipalaa ja palautumispaikka koko harjoituksen ajan. Lopuksi tilanteet vielä reflektoitiin huolellisesti yhdessä opiskelijoiden kanssa.  

Uutta kumppanuutta rakentamassa   

Suomen evankelisluterilainen kirkko on suuri, valtakunnallisesti järjestäytynyt toimija. Jokaisella paikkakunnalla on oma seurakunta tai seurakuntayhtymä, joissa toimii koulutettuja ihmissuhdealan ammattilaisia. Kirkolla on resursseja antaa monipuolista kokonaisvaltaista tukea kriisin tai onnettomuuden kohdatessa. Yhteistyötä tehdään paljon kuntien ja eri oppilaitosten kanssa. Suuronnettomuuksiin varautuminen on yksi yhteistyön muoto. 

Kirkolla on resursseja antaa monipuolista kokonaisvaltaista tukea ja apua kriisin ja onnettomuuden kohdatessa.

Diakin ja eteläisen Suomen seurakuntien yhteistoimintaharjoitus oli uusi innovaatio yhteistyöstä seurakuntien kanssa. Sekä opiskelijat että seurakuntien henkisen huollon päivystäjät saivat oppia kriisityötä omista rooleistaan käsin. Henkisen huollon organisaatio Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymistä oivalsi asioita, joihin tulee jatkossa kiinnittää huomiota. Diak sai puolestaan harjoituksen kautta tietoa oman turvallisuustoimintansa kehittämiseen ja henkilökunnan kouluttamiseen. Harjoitus herätti tarkastelemaan myös Diakin kriisivalmiutta eli millä tavoin tilanteen johtaminen ja viestintä käynnistyvät ja toimivat akuutissa tilanteessa. Miten kriisivalmius toteutuu, kun toimitaan usealla paikkakunnalla?  

Koulutus ja konsultointi henkisen huollon toimijoilta onkin tärkeää myös jatkossa. Harjoitus on hyödyllinen myös opiskelijoille.  Jatkoa ajatellen harjoituksen voisi toteuttaa myös niin, että henkisen huollon joukot olisivat maalihenkilöitä ja opiskelijat henkisen huollon työntekijöitä.  

Lähteet

Kirkon henkisen huollon toimintaohje seurakunnille (2020). Kirkkohallitus. 

Mäkelä, M. (2021). Kirkko keskellä katastrofia. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rooli kriiseissä ja suuronnettomuuksissa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202111244085 

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022012510192