Osallisuuden kokemus syntyy kuntalaisten arjen dialogeissa

Osallisuus on todettu vaikuttavaksi keinoksi kaventaa terveyseroja ja vähentää eriarvoisuutta. Osallisuutta korostetaankin kuntatason strategioissa, kuten hyvinvointikertomuksessa sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. Näiden lisäksi osallisuuden edistäminen on huomioitu sekä Euroopan unionin että Suomen hallituksen tavoitteissa. Asiakirjatasolla aihe siis huomioidaan, mutta mitä tarkoittaa osallisuus arjessa?

Osallisuuden kokemusta tarvitaan

Osallisuus vahvistaa yksilön kokemusta mahdollisuudesta vaikuttaa omiin asioihinsa. Tällöin yksilö kokee aidosti tulleensa kuulluksi ja huomioiduksi. Osallisuuden kokemus puolestaan vahvistaa yksilön minäpystyvyyden tunnetta.

Kun osallisuuden kokemusta on tutkittu laadullisesti ja määrällisesti, on havaittu, että se on yhteydessä muun muassa tulevaisuuden suunnitteluun, psyykkiseen kuormittuneisuuteen, koettuun terveyteen, työkykyyn, köyhyyteen ja äänestysaktiivisuuteen.

Osallisuuden mahdollistamisen eri tavat

Osallisuutta mahdollistetaan palveluissa eri tavoin. Moni meistä on törmännyt niin terveyspalvelujen kuin kauppojenkin auloissa erilaisiin palauteautomaatteihin. Palautekyselyt vahvistavat osallisuuden tunnetta ja niitä hyödynnetään palveluita kehitettäessä. Kyselyistä kuitenkin jää puuttumaan mahdollisuus dialogiin ja tarkentaviin kysymyksiin. Palautteen antaja voi kokea palautteensa myös jäävän näkymättömäksi, jos sen jatkokäsittelystä ei ole tietoa.

Osallisuuden tulisi toteutua jatkuvasti arjen kohtaamisissa.

Osallisuuden tulisi toteutua jatkuvasti arjen kohtaamisissa. Meillä kaikilla on kokemuksia siitä, miten meidät on eri palveluissa kohdattu. Kuluttamiseen liittyvissä kysymyksissä asiakas voi saamansa kohtelun perusteella tehdä ostopäätöksen. Sivistys- tai sosiaali- ja terveyspalveluissa asia ei ole ihan näin yksinkertainen. Työntekijöitä ei voi valita ja palvelua ei voi jättää käyttämättä. Siksi osallisuuden kokemukseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota jokaisessa kohtaamisessa, toimialasta riippumatta.

Voidaan esimerkiksi pohtia, kokeeko lapsi kuuluvansa yhteisöön, tai millä keinoin hänet saadaan tuntemaan olonsa hyväksi ja tervetulleeksi. Näillä kohtaamisilla on suuri merkitys sekä lapselle että vanhemmalle, ja ne mahdollistavat osaltaan lapsen tasapainoista kasvua ja kehitystä.

Ammattilaisten osallisuus

Työntekijät voivat kokea työssään vahvaa osallisuutta myös omassa roolissa osana palvelukokonaisuutta ja laajaa moniammatillista työryhmää. Moniammatillisissa verkostoissa tavoitteet ovat yhteiset ja jokaisella osallistujalla on selkeä rooli. Parhaimmillaan verkoston toimijat tuntevat toisensa ja yhteistyö on helppoa taustaorganisaatiosta riippumatta. Osallisuuden näkökulmasta moniammatillisen työn haasteeksi tulevat tiedon kulkuun liittyvät ongelmat, mahdollinen muutosvastarinta ja se, ettei toisten ammattilaisten osaamista tunnisteta. Moniammatillista yhteistyötä edistävät kumppanien työhön tutustuminen, yhteiset koulutukset ja palaverit sekä työnohjaus.

Ammattilaisten osallisuus edistää palvelujen vaikuttavuutta, mikä tarkoittaa mahdollisuutta vaikuttaa työssään ja käyttää ammattitaitoaan. Osallisuus työssä merkitsee kuulumista itselle tärkeisiin ryhmiin, verkostoihin ja työyhteisöön, jotka kannustavat ja rohkaisevat ammattilaista tuomaan näkemyksiään esille. Ammattilaisen osallisuus vaatii kuitenkin aikaa, resursseja sekä mahdollisuuksia kehittyä ja oppia uutta. Ammattilaisten yhteistyö ja osallisuuden kokemus edistävät myös asiakkaan osallisuutta ja palvelupolkua.

Uudistus – uhka vai mahdollisuus

Yhteiskunnan palveluilla, kuten sosiaali- ja terveyspalveluilla sekä työllisyyspalveluilla on tärkeä rooli osallisuuden edistämisessä. Myös muut toimijat ovat tärkeitä osallisuuden vahvistamisessa, kuten koulut, työpaikat, järjestöt, harrastusseurat, seurakunnat ja yhdistykset.

Yhteiskunnan palveluilla, kuten sosiaali- ja terveyspalveluilla sekä työllisyyspalveluilla on tärkeä rooli osallisuuden edistämisessä

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä osallisuuskin etsii nyt paikkaansa sekä hyvinvointialueilla että kunnissa ja niiden yhdyspinnoilla. Kunnissa on tarkasteltava, mitkä osallisuuden menetelmät ovat tarkoituksenmukaisia ja miten kuntien asukkaat voivat olla osallisina näissä. Samoin on pohdittava, miten asukkaiden osallisuus mahdollistuu hyvinvointialueilla. Punaisena lankana näissä kaikissa on ihmisten, ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevien, osallisuus suunnitelmien ja strategioiden eri vaiheissa.

Pohjois-Pohjanmaalla on vahvistettu maakunnallisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden toimesta yhteistyötä ja osallisuutta sekä tuettu kuntien työtä osaamisen ja yhteisillä  työvälineillä ja verkostoilla. Maakunnallinen osallisuusverkosto vahvistaa eri toimijoiden uskallusta toimia osallisuutta edistävästi. Osallisuutta voidaan vahvistaa kunnissa monella tapaa.

Kuulluksi ja kohdatuksi tuleminen lisäävät molemminpuolista turvallisuuden tunnetta.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022022120025