Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Blogi

Kuusi vinkkiä osallisuuden vahvistamiseksi kunnissa

Pohjoispohjalaiset kunnat kuulevat kuntalaisia, mutta systemaattista otetta ja uusia menetelmiä tarvitaan vielä osallisuuden vahvistumiseen. Asia selviää tuoreesta kuntien hyvinvointisuunnitelmien tarkastelusta.

Kunnan päätöksenteolla on tärkeä merkitys siinä, kuinka hyvinvoivia ja osallisia kuntalaiset kokevat olevansa ja miten he kokevat osallisuuden toteutuvan arjessa. Hyvinvointikertomusten ja -suunnitelmien sisällöt ovat kunnan johtamisen työvälineitä.

Kuntalain (22 §) mukaan valtuuston onkin pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ eli hyte-työ on toimintaa, jolla pyritään tukemaan kuntalaisten mahdollisuutta hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitoon ja parantamiseen. 

Kuntalain (22 §) mukaan valtuuston onkin pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.

Pohjois-Pohjanmaan kuntien hyvinvointisuunnitelmien tarkastelun ajatuksena on antaa arvoa, näkyvyyttä ja tukea kuntien hyvinvointi- ja terveystyölle, auttaa kokonaiskuvan luomisessa, oppia tekemään asioita maakunnallisesti yhdessä sekä kehittää hyvinvointijohtamisen ja hyvinvointiyhteistyön rakenteitaYhteisen systemaattisen tarkastelun taustalla olivat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ja Pohjois-Pohjanmaan kunnat yhdessä.  

15 maakuntatoimijaa tarkasteli hyvinvointisuunnitelmia kukin oman teema-alueensa kannalta 

Osallisuus, yhteiskunta ja vaikuttaminen hyvinvointisuunnitelmissa 

Meidän tehtävänämme oli tarkastella kuntien hyvinvointisuunnitelmia osallisuuden, yhteiskunnan ja vaikuttamisen näkökulmasta. Tarkastelumme kohdistui pääsääntöisesti suunnitelmaosiin, mutta myös kertomusosioiden teemoja huomioitiin.  

Tarkastelu tuotti tietoa osallisuuden edistämiseen sekä tarkempia suosituksia yhteisiksi toimenpiteiksi ja painopisteiksi maakunnalliselle yhteistyölle. Lisäksi tarkastelu auttoi tunnistamaan eri hallinnonalojen sekä paikallisten ja alueellisten toimijoiden yhteiskehittämisen paikkoja. 

Osallisuuteen, yhteiskuntaan ja vaikuttamiseen liittyvät asiat tulivat eri tavoin esille hyvinvointisuunnitelmissa ja -kertomuksissa. Lähes kaikissa tarkastelun kohteena olleissa asiakirjoissa osallisuus mainittiinjoskin osin vain toteavasti. Mittaaminen ja seuranta oli osin puutteellista ja vailla yhteyttä kirjattuihin tavoitteisiin ja toimiin 

Osallisuutta tukevien toimien määrissä oli eroja tarkasteltavien kuntien välillä: vähäisin määrä oli kuusi ja korkein 37. Painopisteittäin tarkasteltuna eniten toimia oli kirjattu lapsia, lapsiperheitä ja nuoria koskevissa osioissa, ja vähiten niitä löytyi työikäisten osiosta.  

Osallistava osallisuus  

Tarkastelumme perusteella suosittelemme huomioimaan, miten tasapainoisesti osallisuus toteutuu hyvinvointisuunnitelmissa. Tämä tarkoittaa sitä, että hallintolähtöisyydestä pyritään kohti yhteisölähtöisyyttä huomioiden kuntien paikalliset tarpeet ja olosuhteet.  

Aidosti kaikkia osallistava toiminta kunnissa kaipaisi vielä yhteiskehittämisen periaatetta tuekseen. 

Suunnitelmissa tulisi ottaa mukaan tasapuolisesti kaikki kuntalaiset, myös marginaalissa olevat. Tärkeätä on myös osallistaa hyvinvointi- ja osallisuussuunnitelmissa kunnan kaikkien toimialojen työntekijät. Keskeistä on huomioida erityisesti ihmisen elämän nivelvaiheet ja ylisukupolvisuus.

Aidosti kaikkia osallistava toiminta kunnissa kaipaisi vielä yhteiskehittämisen periaatetta tuekseen. Näihin kuuluvat systemaattinen kuuleminen ja palautteen kerääminen, osallistuva budjetointi, erilaiset raadit ja kehittäjäasiakkaat tai kokemusasiantuntijat.  

Myös osallisuustyöryhmät ja osallisuusohjelma ovat menetelmiä, joilla voi varmistaa osallisuuden toteutuminen. Jotta yhteiskehittäminen olisi mahdollista, on tiedottamisen oltava selkeää sekä viestinnän ja vuorovaikutuksen kaksisuuntaista. Osallisuudessa olisi hyvä päästä kertaluontoisuudesta pysyvyyteen. 

Osallisuuden arviointi auttaa muun muassa tunnistamaan tarpeita sekä todentamaan hyötyjä ja kustannuksia.

Osallisuuden arviointi auttaa muun muassa tunnistamaan tarpeita sekä todentamaan hyötyjä ja kustannuksia. Lisäksi se tukee osallisuustoiminnan relevanssia ja laatua.  Osallisuuden arviointiin saa vinkkejä myös toisten kuntien osallisuusohjelmista ja hyvinvointikyselyistä. 

Osallisuuden vahvistaminen – kuusi vinkkiä kuntiin 

Toivottavaa olisi, että kunnat aktivoituisivat osallisuuteen liittyvissä teemoissa. Erityisesti toivoisimme kaikille kuntalaisille mahdollisuutta aitoon osallisuuteen heille sopivilla tavoilla, esimerkiksi siten, että kuntalaisia ja palveluiden käyttäjiä kuunneltaisiin päätöksenteon, palveluiden suunnittelun ja arvioinnin eri vaiheissa.  

Toivottavaa olisi kuulla kuntalaisia ja palveluiden käyttäjiä nykyistä enemmän päätöksenteon eri vaiheissa.

Tarkastelun perusteella voimme suositella seuraavaa:  

1) Jokaisessa kunnassa tulisi olla vaikuttava ja systemaattinen tapa kerätä kuntalaisilta palautetta, myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta. 

2) Yhteiskehittäminen, järjestöyhteistyö ja kokemusosaamisen hyödyntäminen olisi otettava osaksi kuntien toimintaa. 

3) Hyviksi koettuja toimintamalleja on sovellettava ja muutosten seurattava.  

4) Kunnilla tulisi olla käytössään työvälineenä kuntalaisia aktivoiva osallistuva budjetointi.  

5) Kunnissa pitäisi teh säännöllisesti hyvinvointikyselyitä ja viestiä niiden tuloksista aktiivisesti kuntalaisille. 

6) Kuntien suunnitelmiin tulisi kirjata osallisuustyöryhmien perustaminen, tehtävät ja osallisuuskoordinaattorin toimenkuvan määritteleminen. 

Kuvitus: Tiina Liuska
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019110436544

Pohjois-Pohjanmaan kuntien hyvinvointisuunnitelmien tarkastelu 

  • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteyshenkilöitä on kolme, ja he työskentelevät Pohjois-Pohjanmaan liitossa, Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. 
  • Yhteyshenkilöt kokosivat maakunnallisia toimijoita yhteistyöhön analysoimaan valitussa viitekehyksessä maakunnan kuntien viimeisimpiä hyvinvointisuunnitelmia.  
  • Kaikkiaan tarkastelussa oli 20 asiakirjaa, joista yksi oli alueellinen kolmen kunnan yhteinen asiakirja. Tarkastelussa oli siten mukana 22 kuntaa 30:stä Pohjois-Pohjanmaan kunnasta. 
  • Tehtyä analyysia hyödynnetään suunnittelemalla maakunnallista tukea kunnille hyvinvointikertomus- ja suunnittelutyöhön sekä valtuustokausi- ja vuosikellon rakentamiseen maakunnalliseen hyvinvointiyhteistyöhön. Analyysi tuotti myös toimenpide-esityksiä ja ehdotuksia kuntien väliseen yhteistyöhön ja hyvien käytäntöjen jakamiseen sekä jatkoajatuksen teemakohtaisien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkostojen perustamisesta. 
  • Tehdyt koosteet ja yhteistyön tulokset ovat nähtävillä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin nettisivustolla.