Kielitieteilijä Noam Chomsky

Noam Chomsky (s. 1928) on yhdysvaltalainen kielitieteen professori ja hän on myös maailman tunnetuimpia kielitietelijöitä, ellei tunnetuin. Chomskyn ajatukset kielen rakenteesta ja kielen omaksumisesta sekä myöhemmät ajatukset maailmanpolitiikasta kiinnostavat myös suurta yleisöä. Chomskyn luentoja löytyy runsaasti internetistä, ja häntä voinee pitää alallaan (kiisteltynä) legendana.

Chomsky kehitti 1950- ja 1960-luvulla ns. transformationaalis-generatiivisen lauseopin tutkimuksen paradigman, ja Chomsky on ns. generatiivisen kielitieteen johtohahmo. Chomskyn kielitieteelliset julkaisut ovat usein vaikeaselkoisia ja abstraktiotasoltaan vaativia. Chomskyn laajalle levinnyttä henkistä perintöä edustaa hänen kehittämänsä universaalikieliopin käsite (Universal Grammar).

Äidinkielen omaksumisesta

Universaali kielioppi on Chomskyn mukaan ihmiselle lajityypillinen ominaisuus, joka mahdollistaa äidinkielen omaksumisen. Ihmisen aivoissa on esiasennettu valmius oppia kieltä puutteellisen aineiston avulla: vauva tai lapsi kuulee katkonaisia lauseita äidinkielellään puhuttuna, ja suuri osa lauseista on epäkieliopillisia tai merkityksettömiä. Puhutuista lauseenpätkistä, yksisanaisista urahduksista ja epämääräisestä hölinästä nuoret aivot konstruoivat kielen muodollisine sääntöineen.

Universaali kielioppi on Chomskyn mukaan ihmiselle lajityypillinen ominaisuus, joka mahdollistaa äidinkielen omaksumisen.

Chomskyn mukaan kielen omaksujalla on kielenomaksumiskoje (Language Acquisition Device – LAD) eli geneettinen valmius oppia kieli vähäisen ja puutteellisen ärsykkeen avulla. Tarkemmin sanoen nuorella kielenomaksujalla on ärsykkeelle altistuessaan lukemattomia mahdollisia hypoteeseja kielen rakenteesta, ja pelkästään ärsykkeen perusteella oikeisiin kielen rakenteisiin ei voisi päätyä. Aivoissa täytyy olla esivalmius, jossa on triggerit johtamaan nuoren mielen oikeisiin kielenrakenteisiin havaitun epätäydellisen aineiston perusteella.

Chomsky kritisoi uskottavasti Skinnerin behavioristisia teorioita (1957). Chomskyn mukaan klassinen ehdollistamisteoria ei riitä selittämään kielenomaksumista, koska ehdollistava aineisto on niin vajavaista. Behavioristinen ajattelu on toki saanut kritiikkiä muiltakin tahoilta, mutta Chomskyn ajatus sisäsyntyisestä kielenomaksumiskojeesta on kiehtova. Siinä on toki myös sen ongelma.

Chomskyn kielitieteen kritiikkiä

Chomskyn kehittelemä LAD on tarkkaan ottaen kehäpäätelmä: ihminen omaksuu äidinkielensä vaivatta, koska hänellä on LAD, joka on ihmisen geneettinen ominaisuus. Ihminen siis omaksuu äidinkielensä, koska hän on ihminen. Tällainen argumentointi muistuttaa deus ex machina -ilmiötä, jossa ongelma ratkaistaan ulkopuolisella, irrallisella selityksellä.

Chomskya on myös kritisoitu siitä, että hän perusti alun perin argumenttinsa itse keksimiinsä esimerkkilauseisiin ja oletti, että syntyperäisen kielenpuhujan kielitaju on ratkaiseva. Ehkä suurin ongelma on, että Chomsky laiminlöi empiirisen kielentutkimuksen. Nojatuolista on helppo esittää teorioita, mutta niiden varsinainen koetinkivi on empiirinen aineisto. Olisi syytä tutkia kieltä todellisuudessa ja aidossa ympäristössä, ei vain teorioita varten konstruoiduissa lauseissa. Kielellisen intuition tunnustaminen ei poissulje empiiristä lähestymistapaa ja aitojen kieliaineistojen käyttöä.

Chomskyn merkitys kielitieteessä on vähentynyt mutta hänen intellektuaalinen perintönsä on valtava, ja kielentutkijat  joutuvat jossakin vaiheessa pohtimaan, mitä mieltä ovat Chomskyn ajattelusta. Vauvaa katsoessaan ja kielenomaksumista seuratessaan vanhemman on helppo ajatella jonkinlaisen synnynnäisen kielivaiston olevan olemassa.

Poliittinen vaikuttaja

Chomsky tunnetaan kielitieteen lisäksi laajasti poliittisista näkemyksistään – eivätkä kaikki hänen poliittista aktivismiaan kannattavat tiedä esikuvansa olevan myös tunnettu kielitieteilijä. Noam Chomsky on merkittävä yhdysvaltalaisen vasemmiston edustaja ja ajattelija. Chomskyn periaate on, että globaalit superyritykset hallitsevat maailmaa ja muokkaavat kansallisen politiikan, kulttuuri-ilmaston ja median mieleisekseen. Chomskyn mielestä sivistyneistön velvollisuus on vastustaa näitä pyrkimyksiä ja käyttää resurssejaan globaalin kapitalismin vastustamiseen. Älymystön tulisi ”kertoa totuus maailmasta ja paljastaa valehtelijat” (Chomsky, 2017).

Chomskyn merkitys kielitieteessä on vähentynyt mutta hänen intellektuaalinen perintönsä on valtava.

Chomskyn ajattelu politiikasta on terävää, samoin kuin hänen kielitieteellinen ajattelunsa. Molemmilla on sama ongelma: oman totuuden esittäminen yleispätevänä ja empiirisen todistusaineiston osittainen tai täydellinen sivuuttaminen.

Noam Chomskyn ajattelun edes pintapuolinen tunteminen, kannatti niitä tai vastusti, kuuluu yleissivistykseen, ainakin humanisteilla ja yhteiskuntatieteilijöillä. Nykyinen maailmantilanne ei Chomskyn kriittisen ajattelun relevanssia vähennä. Chomskyn sanan säilän sivallukset ovat parhaimmillaan huippuluokan älyllinen kokemus, ja aidon havahtumisen, jos kohta myös raivostumisen, vaara on olemassa.

Lähteet

Chomsky, N. (2017). It is the Responsibility of Intellectuals to speak the truth and to expose lies. The New Press.

Skinner, B.F. (1957). Verbal Behavior. Copley Publishing Group.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022022120037