Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Ihmiset

Myytti: Nuoret tarvitsevat lisää tukipalveluita

Nuorten kohtaamiin haasteisiin tarjotaan usein ratkaisuksi tukipalveluiden lisäämistä. Zekki-digipalvelun kehittäminen osoitti, että palveluiden lisäämisen sijaan tarvitaan olemassa olevien palveluiden ja niiden välisen yhteistyön kehittämistä.

Zekki on n.15–25-vuotiaille nuorille suunnattu verkkosivusto, joka kokoaa yhteen nuorille suunnatut tukipalvelut ja valitsee niistä nuoren oman hyvinvointiarvion perusteella hänelle sopivimmat.

Zekki-digipalvelua kehittäessämme olemme kahlanneet läpi nuorille suunnattuja tukipalveluita. Niitä on satoja. Tarjolla on niin valtakunnallisia kuin paikkakuntakohtaisiakin palveluita, digitaalisia ja kasvokkaisia, lukuisten toimijoiden tarjoamina. Pelkästään tällä hetkellä Zekin tietokannassa tarjotaan kohdennetusti n. 60 valtakunnallista, jokaiselle nuorelle tarjolla olevaa palvelua, joista saa apua suurimmaksi osaksi verkon välityksellä. Lisäksi paikkakuntakohtaisesti nuorille tarjotaan useampaa kymmentä tukipalvelua. Tämä on vain pintaraapaisu.

Kaikkea kaikille?

Usein ajatellaan, että kun vain tarjotaan nämä kaikki 100 palvelua nuorelle, niin nuoren hankala tilanne ratkeaa. Kovinkaan paljon ei ole mietitty, minkälainen, minkäikäinen ja mitä tarvitseva nuori on kyseessä eli sitä, kenelle palvelu todella on suunnattu.

Vain harvoin palvelut voivat vastata kaikkien nuorten tarpeisiin, sillä tarpeet ovat yksilöllisiä ja moninaisia.

On helppo sanoa, että palvelu on suunnattu kaikille nuorille, mutta mitä se tarkoittaa? Todellisuudessa ”kaikkea kaikille” kääntyy usein tarkoittamaan ”ei kenellekään mitään”. Vain harvoin palvelut voivat vastata kaikkien nuorten tarpeisiin, sillä tarpeet ovat yksilöllisiä ja moninaisia. Nuorta helpottaisi tietää, kenelle ja mihin tilanteeseen palvelu parhaiten sopii.

Nuorilähtöisyys puuttuu

Toinen ongelma on se, että palveluita ei ole kuvattu ns. nuorilähtöisesti. Nuorilähtöinen kuvaus tarjoaisi  helposti tiedon, millaista tukea kyseisestä palvelusta voisi saada, mitä nuorelta itseltään mahdollisesti vaaditaan ja millä tavoin ja kuinka nopeasti tukea saa. Palvelukuvaukset on tehty organisaatioiden ja viranomaisten käyttöön ja verkkosivustoilla suunnistaminen vaatisi navigaattoria.

Jos tuen tarpeessa oleva nuori jätetään yksin 100 palvelun nimen ja pitkän viranomaisjargonia sisältävän kuvauksen kanssa selviytymään, on hyvin epätodennäköistä, että nuori etsii, löytää ja saa tarpeisiinsa vastaavaa tukea. Osa palveluista kuormittuu, toisaalta monet palvelut voisivat palvella useampiakin nuoria. Moni nuori jää ilman tarvitsemaansa apua.

Paremmin tarpeisiin vastaavia palveluita

Nuoria jututtaessamme ja palveluita läpi kahlatessamme huomasimme, että olemassa olevat palvelut vastaavat kaikkinensa tällä hetkellä aika huonosti nuorten tarpeisiin. Nuorten tarpeet nimittäin ulottuvat usein monelle eri elämänalueelle ja nuoren kokonaistilannetta tai voimavaroja katsotaan vain harvoin.

Väitän siis, että nuorille suunnattuja palveluita on määrällisesti tarpeeksi tai jopa liikaa. Tarpeisiin ne eivät kuitenkaan tällä hetkellä vastaa.

Väitän siis, että nuorille suunnattuja palveluita on määrällisesti tarpeeksi tai jopa liikaa.

Nuorten palveluista pitäisi saada muodostettua nuorilähtöinen tukipalveluiden ekosysteemi, jossa nuoren oma näkökulma ja tarve ohjaavat toimintaa ja tavoitteita, ja nuoren itsetuntoa sekä toimijuutta vahvistetaan. Tällaisessa ekosysteemissä verkostomainen yhteistyö julkisten palveluiden ja järjestöjen kesken ja välillä toimii saumattomasti. Yhteisen verkoston sujuvat palveluketjut estävät nuorta tippumasta. Tukea tarjottaisiin sekä sähköisten kanavien kautta että kasvokkaisesti, tilanteen mukaan ja tarvittaessa jalkautuen. Tunnistettaisiin ne tilanteet, kun ehkäisevät palvelut eivät riitä ja tarvitaan vahvempaa tukea.

Jos halutaan aidosti kehittää nuorten palvelujärjestelmää vastaamaan tarpeisiin, on uudistettava myös monialaisen yhteistyön rakenteita ja johtamista. Nuorten palveluita on johdettava kokonaisuutena, tietoon perustuen ja yhteisin tavoittein. Hyvinvointia on seurattava ja palveluita kehitettävä yhdessä nuorten kanssa.

Väitän siis: enemmän kuin lisää palveluita, tarvitsemme nykyisten palveluiden sekä palvelujärjestelmän kehittämistä vastaamaan nuorten tarpeita.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022022120042

Asiantuntija: Reija Paananen

  • erityisasiantuntija; projektipäällikkö Nuorten digitaaliset tukipolut – 3X10D -hankkeessa
  • FT, dosentti (sosiaalilääketiede, Oulun yliopisto)
  • asiantuntemuksen aihealueet: nuorten hyvinvointi, nuorten tukipalvelut, palvelujärjestelmä, osallisuuden vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäisy, hyvinvointivaikutukset.