Austerityn niukkuudesta teknologian ja talouden uudistumiseen

Vuoden 2008 finanssikriisistä alkanut pitkä talouslama tuotti mollivoittoista mielialaa ja sen mukaisia puheita. Vuosi vuoden jälkeen odotettiin taloudellisen nousun alkamista. Politiikassa pidettiin yllä ajattelua, että työllisyys on talouden tervehtymisen avain.

Hallitukset länsimaissa yrittivät hillitä velanottoa ja harjoittivat tiukkaa talouspolitiikkaa. Monilla aloilla koettiin karvaita tulojen leikkauksia, mikä edellytti menojen karsimista. Puhuttiin austerityn ajasta, 2010-luvun harmaudesta ja niukkuudesta.

Politiikassa pidettiin yllä ajattelua, että työllisyys on talouden tervehtymisen avain.

Suomenkieliseen puheeseen austerity kotiutui melko heikosti. Samoin se, että länsimaisten hallitusten leikkauspolitiikka oli niin yhdenmukaista, jäi usein taka-alalle. Sitäkin vähemmän pidettiin esillä pörssikurssien tasaista kasvua lamapuheen ja julkisen talouden leikkausten aikana. Hiipivä muutos paransi hyväosaisten asemaa. Osakesäästäjät vaurastuivat, ja kuilu parhaiten toimeentulevien ja huono-osaisten välillä leveni.

Robotisaatio muokkaa työmarkkinoita

Työttömyydestä aiheutuu yhteiskunnalle suuria kustannuksia ja jokaiselle työttömälle syviä tarpeettomuuden ja turhautumisen tunteita. Kaikki eivät pääse ylöspäin. Työllistyminen ja työllistäminen vaikeutuvat teknisen kehityksen edistyessä. On otettava vakavasti kysymys, mitä ihminen tekee työkseen digitaalisessa ajassa.

Amerikkalainen Citibank ja Oxfordin yliopisto julkaisivat vuonna 2016 selvityksen, jonka mukaan automatisaation ja robottien takia yhdysvaltalaisista työpaikoista olisi katoamassa 47 prosenttia, Britanniasta 35 prosenttia, mutta Kiinasta jopa 77 prosenttia. OECD-maiden keskiarvoluku oli jopa 57 prosenttia. Uusi tekniikka hävittäisi tuon selvityksen perusteella noin puolet työpaikoista suhteellisen lyhyessä ajassa.

Toisissa selvityksissä automaation vaikutus on nähty pienemmäksi. On sellaisiakin tutkimuksia, joiden mukaan työpaikoista häviää vain noin seitsemän prosenttia.

Tällä hetkellä nuori sukupolvi laskee ankarasti, mitä ovat ne työt, joita ei voi automatisoida.

Sosiaalipolitiikan professori Raija Julkunen (1944–) julkaisi jo vuonna 2008 teoksen Uuden työn paradoksit ja historian professori Juha Siltala (1957–) vuonna 2017 teoksen Keskiluokan nousu, lasku ja pelot. Molemmat otsikot puhuvat puolestaan.

Tällä hetkellä nuori sukupolvi laskee ankarasti, mitä ovat ne työt, joita ei voi automatisoida. Hoiva-alat ja muut inhimilliseen lähikontaktiin perustuvat työt, johtavat yleensä pohdintoja, mutta monet vannovat myös luovien alojen tai johtamisen sekä yrittäjyyden puolesta. Ehkä opettajat ja varhaiskasvattajatkin säilyttävät työtehtäviään, vaikka nekin alat taatusti muuttuvat.

Laukaiseeko kuudes Kondratjevin aalto Engelsin paussin?

Yksilöt etsivät aina omia selviytymisstrategioitaan. Koko yhteiskunnan kannalta on kyse kuitenkin suuresta makrotason ongelmasta. Kuudes Kondratjevin aalto on noussut talouden kasvuna, jonka keskiössä ovat uuden teknologian mahdollisuudet, automatisaation kehitys, robotit ja tekoäly.

Jos se merkitsee varallisuuden keskittymistä lähinnä vain yritysten omistajille, siis tekoälyyn investoiville ja ylimmälle johdolle, mutta muiden tulojen jäämistä paikoilleen tai romahtamista, kyse on uudesta Engelsin paussista. Sellaisen torjumiseksi tarvittaisiin yhteiskunnallista päätöksentekoa yli valtioiden rajojen. Edellinen paussi kesti 50 vuotta.

Kun samaan aikaan puhutaan maailman moninapaisuuden ja etenkin Kiinan vaikutusvallan kasvusta sekä länsimaiden väestön vähenemisestä ja huoltosuhteen ongelmallisuudesta, meneillään on vaikeasti ennustettavia tekijöitä. Hankalimpien ennusteiden mukaan kyse voi olla kokonaisen sukupolven kannattelusta yli sellaisen teknologistaloudellisen murroksen, joka voi vastata teollista vallankumousta.

Maatalouden jälkeen syntyi teollisuus ja teollisuuden jälkeen syntyivät palvelut. Jotakin syntyy myös niiden jälkeen, ja ihmisten työtä tarvitaan tulevaisuudessakin, vaikka emme sitä kunnolla näe. Nuorimman sukupolven pessimistiset pohdinnat selviytymisstrategioistaan ovat ymmärrettäviä.

Lähelle teoriaa Kondratjevin aalloista tulee sitä yksinkertaisempi teoria neljän teollisen vallankumouksen sarjasta. Ensimmäisen keskeisin laukaisija oli höyrykone. Toisen teollisen vallankumouksen keskuksessa olivat sähköverkko ja liukuhihna. Kolmannen pani liikkeelle mikrosiru, joka laukaisi digitalisaation ja se taas tekoälyn.

Muutaman vuosikymmenen aikana maailma on käynyt läpi kehityksen, jossa työ on vähitellen etääntynyt konkreettisten fyysisten materiaalien kanssa työskentelystä. Se on entistä enemmän ajattelua, suunnittelua, yhteistyötä, neuvottelua, viestimistä, markkinointia ja mielikuviin vaikuttamista.

Globalisaation vaikutukset

Immaterialisaation, digitalisaation ja robotisaation rinnalla meneillään olevaan kehitykseen vaikuttaa neljäs ominaispiirre, työn ja talouden globalisaatio.

Onko edessä neljäs teollinen vallankumous vai jatkuuko digitalisaatioon perustuva kolmas teollinen vallankumous edelleen kehittyen teknologian uudistuksen mukana?

Immaterialisaation, digitalisaation ja robotisaation rinnalla meneillään olevaan kehitykseen vaikuttaa neljäs ominaispiirre, työn ja talouden globalisaatio.

Neljännen vallankumouksen kannattajat sanovat, että se on kokonaan uusi vaihe, koska siinä yhdistellään laitteiden, sovellusten ja palvelujen ominaisuuksia uusin tavoin. Sille antavat lisää vauhtia kvanttitietokoneet, nanoteknologia, geeniteknologia ja bioteknologia sekä materiaalia lisäävä valmistus, joka tunnetaan yleisemmin nimellä 3D-tulostus. Näiden odotetaan yhdistyvän keskenään.

Meneillään olevassa muutoksessa digitalisaation ja robotisaation eteneminen vaikuttavat ohjelmistoihin, virtuaalimaailman hyödyntämiseen, integraatioon eri laitteiden ja järjestelmien välillä sekä uusiin palveluihin ja liiketoimintamalleihin. Nämä uudistavat koko ajan myös suomalaista sosiaali- ja terveysalaa.

Monet ajattelevat niinkin, että nyt on käynnissä useita erilaisia murroksia. Neljänteen teolliseen vallankumoukseen, samoin kuin kuudenteen Kondratjevin aaltoon, sisältyy paljon toiveita, joista monista vasta haaveillaan.

Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan taloudelliset seuraukset ovat kuitenkin arvaamattomia ja vielä hämärän peitossa. Sen takia tulevaisuuden ennakointi on vieläkin vaikeampaa, eikä ilmastonmuutos sitä ainakaan helpota.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022022120044