Ruoka-avun vastaanottajat – havaintoja KoMa-hankkeen kyselyn vastaajista

Korona-yhteiskunnan marginaaleissa (KoMa) -projektissa tarkastellaan, miten korona-aika on vaikuttanut heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten elämään. Diakonia-ammattikorkeakoulu vetää ruoka-apuun keskittyvää KoMa:n osatoteutusta, jossa tarkastellaan ruoka-avun saajien hyvinvointia ja palvelujen käyttöä. Koronapandemia ja sen rajoitustoimenpiteet iskivät rajusti myös ruoka-aputoimintaan, ja arvioiden mukaan ruoka-avun saajien määrä kasvoi esimerkiksi lomautusten myötä (Laihiala & Nick, 2020).

Ruoka-avun saajilta kerätylle tiedolle oli siis tarvetta, ja heille toteutettiin nelisivuinen kysely vuoden 2021 lopulla. Aineistoa kerättiin muun muassa jalkautumalla ruoka-avun toimipisteisiin, sekä toimittamalla lomakkeita ruoka-aputoimijoille, jotka jakoivat ja keräsivät niitä itse. Tässä artikkelissa tarkastellaan, millainen aineisto saatiin kerättyä. Lisäksi kerättyä aineistoa vertaillaan 2010-luvun alussa toteutettuun ruoka-apukyselyyn, jonka aineisto kerättiin pääosin 11 suuren kaupungin ruokajonoista (Ohisalo & Saari, 2014).

Vastauksia muualtakin kuin suurten kaupunkien ”leipäjonoista”

Aineistonkeruu päättyi lopullisesti tammikuun 2022 lopussa, ja vastauksia kertyi kaikkiaan 942 kappaletta. Lomakkeissa käytettiin numerokoodia, jolla pystyttiin tunnistamaan mistä ruoka-apupisteestä vastaus oli saatu. Tämä mahdollisti vastausten jaottelun ruoka-avun toimintamuodon mukaan sekä kuntapohjaisesti. Nämä jakaumat on kuvattu taulukossa 1.

Taulukko 1. Vastausjakaumat ruoka-avun toimintamuodon ja kuntajaottelun mukaan

Vastauksista vähän yli 70 prosenttia saatiin erilaisista ruokakassijaoista. Ruoka-avusta saatetaan kansanomaisesti puhua leipäjonoina, ja samaa termiä saatetaan käyttää myös tutkimusartikkeleissa (esim. Laihiala, 2020). Ruoka-apua jaetaan kuitenkin monin eri tavoin. Nytkin aineistoa kerättiin paikoista, joissa ruokakasseja jonotettiin, mutta myös paikoista, joista kassi haettiin ajanvarauksella. Lisäksi aineistoa saatiin toimijoilta, jotka toimittivat ruokakasseja kotiin.

Aineistoa kerättiin paikoista, joissa ruokakasseja jonotettiin, mutta myös paikoista, joista kassi haettiin ajanvarauksella.

Talven vaikeuttaessa aineistonkeruuta ulkona, päätettiin keskittyä sisätiloissa tapahtuviin yhteisruokailuihin. Etenkin 2010-luvun jälkipuoliskolla ruoka-apua on pyritty kehittämään ja täydentämään yhteisöllisempään suuntaan tarjoamalla hävikki- tai lahjoitusruoasta valmistettuja aterioita ilmaiseksi tai pientä maksua vastaan (esim. Huotari, 2021). Kokonaisvastausmäärästä noin 30 prosenttia kertyi yhteisruokailuista, mikä mahdollistaa kiinnostavat vertailuasetelmat aineiston analyyseissä.

Kyselyvastauksia saatiin kaiken kaikkiaan 16 eri kunnasta. Pääkaupunkiseudulla ja Tampereella oli jalkautuvaa aineistonkeruuta tehneet tutkimusavustajat, ja muualta Suomesta löytyi ruoka-aputoimijoita, jotka pystyivät itse keräämään lomakkeita ja lähettämään ne tutkijoille. Tämän myötä esimerkiksi pienistä ja pienehköistä kunnista saatiin melkein 20 prosenttia vastauksista, mikä voi tuottaa uutta tietoa pienten paikkakuntien erityispiirteistä.

Vastaajissa etenkin ikäihmisiä

Aineistossa oli kysymyksestä riippuen puuttuvia vastauksia 5–25 prosenttia. Taulukosta 2 voi esimerkiksi nähdä, että yli 200 vastaajaa jätti vastaamatta kysymykseen syntymävuodesta. Vastanneista enemmistö oli naisia, ja ikäluokittelusta voi nähdä, että 40 prosenttia vastaajista oli yli 65-vuotiaita. 2010-luvun alun ruoka-apukyselyssä (Ohisalo & Saari, 2014) vastaajien ikäjakauma oli jonkin verran tasaisempi, ja yli 65-vuotiaita vastaajia oli 17,3 prosenttia.

Taulukko 2. Vastaajien sukupuoli- ja ikäjakauma

Vastaajien ikäjakauma näkyy taulukossa 3 työmarkkina-asemassa: heistä melkein 60 prosenttia oli työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeellä. Työttömiä oli vain vähän yli neljännes, kun taas 2010-luvun alun ruoka-apututkimuksessa sekä eläkeläisiä että työttömiä oli 38,4 prosenttia vastaajista (Ohisalo & Saari, 2014). Koulutuksen osalta voi nähdä, että vastaajista hieman yli puolella on ammatillinen tai lukiokoulutus. Korkeakoulututkinto on yhteensä 16 prosentilla vastanneista.

Taulukko 3. Vastaajien työmarkkina-asema sekä koulutus

Aiempaan ruoka-apututkimukseen verrattuna tässä aineistossa on siis suhteellisesti enemmän eläkeläisiä. Tämä voi juontua aineistonkeruutavan muutoksesta. Nyt aineistoa on kerätty yhteisruokailuista sekä ruokakasseja kotiin toimittavilta toimijoilta. Lisäksi ruoka-aputoimijat ovat tehneet huomioita, että eläkeläisten suhteellinen osuus ruoka-avussa on kasvanut 2010-luvun loppupuolella (Harrison, Kaustell & Silvennoinen, 2020, s. 22).

Vastaajajoukon painottuminen ikääntyneisiin voi tuottaa kiinnostavaa tietoa ruoka-avun käytöstä ja tarpeesta yli 65-vuotiaiden keskuudessa.

Vastaajajoukon painottuminen ikääntyneisiin voi tuottaa kiinnostavaa tietoa ruoka-avun käytöstä ja tarpeesta yli 65-vuotiaiden keskuudessa. Tuomo Laihiala (2019) on tutkinut 65 vuotta täyttäneitä eläkeläisiä ruoka-avun asiakkaina 2010-luvun alun ruoka-apututkimuksen aineistolla, ja nyt kerätystä aineistosta voidaan saada aiheeseen täydennystä. Kyselylomakkeessa ikää kysyttiin syntymävuoden avulla, mikä esimerkiksi mahdollistaa uusien ikäluokitusten laatimisen.

Aineistosta näkökulmia koronapandemian ja perhemuodon vaikutuksiin

Lomakkeella kysyttiin myös, milloin vastaaja oli aloittanut ruoka-avussa asioinnin. Aineistosta pystytään tarkastelemaan asioinnin ennen vuotta 2020 aloittaneita, ja heitä, jotka ovat aloittaneet asioinnin tammikuusta 2020 alkaen, eli aikoina kun koronapandemia ja rajoitustoimenpiteet iskivät Suomeen. Taulukosta 4 näkee, että vastaajista noin 60 prosenttia oli asioinut ruoka-avussa jo ennen koronaa. Vastaajista löytyy myös ruoka-avun piiriin vasta koronapandemian myötä hakeutuneita. Tämä mahdollistaa mielenkiintoisia vertailuja.

Taulukko 4. Ruoka-avussa asioinnin aloittaminen ja perhemuoto

Taulukossa 4 on lisäksi esitetty vastaajien perhemuoto. Ikäjakauma näyttää heijastuvan täälläkin, sillä kaksi kolmasosaa oli yksin asuvia. Mikäli parisuhteessa olevat lapsia omaavat lasketaan yhteen yksinhuoltajien kanssa, saadaan kaiken kaikkiaan 112 niin sanottua lapsiperhevastaajaa. Tutkimuksissa lapsiperheelliset on usein mainittu yhtenä ruoka-avun asiakasryhmänä yksin asuvien työttömien ja eläkeläisten rinnalla (Laihiala, 2020, s. 77), joten heidänkin näkökulmaansa on hyvä tarkastella vastauksista.

Nämä kaksi mainittua taustamuuttujaa ovat muiden edellä mainittujen ohella hyvin kiinnostavia, sillä niiden avulla voidaan tarkastella korona-aikoina tapahtuneita muutoksia, sekä perhemuodon vaikutusta lomakkeella kysyttyihin asioihin. Kyselylomakkeessa oli esimerkiksi yhtenä kysymyksenä niin sanottu positiivisen mielenterveyden mittari (SWEMWBS), joka kuvastaa vastaajan psyykkisiä voimavaroja sekä toiveikkuutta. Ennakkoon voisi esimerkiksi olettaa, että parisuhde vaikuttaisi näihin myönteisesti. Aineisto mahdollistaa myös tällaisten ennakko-oletusten testaamisen.

Mitä jatkossa?

Kyselyaineistoa tarkasteltaessa ja tuloksia raportoitaessa on tietenkin muistettava, että kyseessä on näyte eikä edustava otos ruoka-avun saajista. Tuloksia ei siis voi suoraan yleistää kaikkiin ruoka-avun saajiin. Kerätty aineisto kuitenkin mahdollistaa mielenkiintoiset tarkastelut eri taustamuuttujien vaikutuksista lomakkeessa kysyttyihin asioihin, kuten palvelujen käyttöön, elämään tyytyväisyyteen ja huono-osaisuuden kokemiseen.

Kyselystä tehtyjä analyysejä tullaan julkaisemaan Dialogissa ja tieteellisillä julkaisukanavilla sitä mukaa kun analyysit etenevät. Ruoka-avun tarve ei välttämättä poistu tutkimustiedon kautta, mutta pyrimme siihen, että ruoka-aputoimijat ja päätöksentekijät sekä paikallisella että kansallisella tasolla hyötyisivät tuottamastamme tiedosta heikoimmassa asemassa olevien aseman parantamiseksi.

Lähteet

Harrison, E., Kaustell, K. & Silvennoinen, K. (2020). Ruoan uudelleenjakelu ja ruokahävikin vähentäminen. Luonnon vara- ja biotalouden tutkimus 31/2020. Luonnonvarakeskus. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-963-7

Huotari, R. (2021). Osallisuuteen pyrkivä ruoka-apu myrskyn silmässä. Diskurssianalyysi ruoka-apuun liittyvistä verkkokeskusteluista vuosina 2017–2018. Diakonian tutkimus 1/2021, 32–52. https://doi.org/10.37448/dt.97401

Laihiala, T. (2019). Eläkeläiset hyväntekeväisyysruoka-avun asiakkaina. Yhteiskuntapolitiikka 4(84), 443–455. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019091828752

Laihiala, T. (2020). Mitä leipäjonot kertovat lapsiperheiden huono-osaisuudesta? Teoksessa Lapsiperheiden köyhyys & huono-osaisuus. Vastapaino, s. 73–92.

Laihiala, T. & Nick, R. (2020). Koronakriisin vaikutukset ruoka-apuun keväällä 2020. Ruoka-apu.fi.

Ohisalo, M. & Saari, J. (2014). Kuka seisoo leipäjonossa? Kunnallisalan kehittämissäätiö. https://kaks.fi/julkaisut/kuka-seisoo-leipajonossa-6/

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022022120045