Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Blogi

Hävikki ruoka-avuksi osallistavalla otteella

Iso osa hävikkiruoasta päätyy biojätteeksi, vaikka samaan aikaan ruoka-apua tarvitsee Suomessa yhä useampi. Prikka-hankkeessa mallinnettiin Oulun hävikkiruuan keskitettyä hyödyntämistä. Mallin rakentamiseen pääsivät mukaan myös ruoka-avun vastaanottajat. 

Elämme sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen aikaa. Sote-palveluiden kehittämisessä merkittävää asiantuntijuutta tarjoavat usein palvelun käyttäjät eli ne ihmiset, jotka elävät todeksi niitä haasteita, joissa sote-palveluita tarvitaan  

Usein käyttäjänäkökulma jää palveluiden suunnittelussa kuitenkin kovin ohueksi, jos sitä ylipäätään on ollenkaan. Prikka-hankkeessa käyttäjät haluttiin mukaan palvelun suunnitteluun. 

Ruoka-avun vastaanottajat mukana 

Prikka-hankkeen tavoitteena oli tehdä malli, jolla tuetaan ja lisätään osallistavaa ruoka-apua. Häpeää aiheuttavista ja epäinhimillisiksi koetuista leipäjonoista haluttiin päästä eroon 

Kuka voisi ruoka-avun vastaanottajaa paremmin kertoa, millaista ruoka-avun pitäisi olla? 

Käyttäjänäkökulman löytäminen ei ole aina helppoa. Prikka-hankkeessa suuri etu oli siinä, että sidosryhmiä ja olemassa olevia suhteita asiakaskuntaan oli valmiina 

Kuka voisi ruoka-avun vastaanottajaa paremmin kertoa, millaista ruoka-avun pitäisi olla? Kokemuksemme oli, että jos ihmisiltä vaivaudutaan kysymään, he myös vaivautuvat vastaamaan. Yllätymme siitä, kuinka aktiivisesti ruoka-avun vastaanottajat lähtivät mukaan mallin rakentamiseen. Heitä oli mukana niin ohjausryhmässä, työpajassa, haastateltavina kuin itse aktiivisina yhteydenottajina ja ajatusten sanoittajina.  

Monimuotoisuutta ruoka-apuun

Ruoka-apua pitää toteuttaa monimuotoisesti. Ruoka-avun hakijat ovat joukko mitä erilaisemmista elämäntilanteista tulevia, mitä erilaisimpia ihmisiä, mitä erilaisimpine tarpeineen. 

Edelleen yleisesti ajatellaan, että ruoka-apua haetaan taloudellisen niukkuuden, köyhyyden tai suoranaisen nälän takiaRuoka-apuun ajavat kuitenkin myös muut tilanteet. Yhtenä suurimpana syynä on yksinäisyys.  

Jo ruokakassin jonotus voi olla yhteisöllinen tapahtuma. Kokemusten perusteella ruokakassien jaon rinnalle pitäisi kuitenkin kyetä rakentamaan myös yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa. 

Kokemusten perusteella ruokakassien jaon rinnalle pitäisi kuitenkin kyetä rakentamaan myös yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa. 

Tähän tarpeeseen hankkeessa vastattiin yhteisateria-konseptillaTällöin ruoka-apu toteutetaan yhteisenä ruokailuna ja ruoka usein valmistetaan yhdessä. Yhteisellä aterialla kohtaaminen on syvempää ja kokonaisvaltaisempaa kuin pelkkä ruokakassin jonotustilanne. Ruokailijat, vapaaehtoiset ja työntekijät muodostavat oman pienyhteisön yhteisen aterian äärellä.   

Kohtaamiset korostuvat

Ruoka-avussakin tärkeänä koettiin muiden tapaaminen. Kun ruoka-avussa ovat mukana ammattilaiset ja osaavat vapaaehtoiset, joilta tarvittaessa saa neuvoja ja luotettavan kuuntelukorvan, ollaan siinä ruoka-avun muodossa, jota avun vastaanottajat toivovat. 

On muistettava, että ruoka-apua hakevat myös he, jotka haluavat vain pelkän ruoka-avun. Muuta oheisapua on tarjottava hienotunteisesti ota- tai jätä -periaatteella. 

Ruoka-avun tulisi myös mahdollistaa mukana toimimisen, tavalla tai toisella. Osallistuminen voi olla avustamista keittiössä tai esimerkiksi kaverin auttamistaOsallistavan otteen tulee siis jatkua käytännön tasolla, ei vain mallia luodessa. 

Hävikki mielletään oikeaksi ruuaksi

Viime vuosina asenne hävikkiruokaa tai hinnaltaan alennettua ruokaa kohtaan on muuttunut. Enää ei leimaudu köyhäksi, jos haalii ”halpuutettua”, eikä punaisella alennuslapulla varustetun ruokapaketin ostaminen hävetäHävikistä ja ruoan ympäristövaikutusten tiedostamisesta on tullut suorastaan trendejä, kuten esimerkiksi hävikkiravintoloiden suosio tai oman hiilijalanjäljen mittaamisen mahdollistavat testit osoittavat 

Hävikistä ja ruoan ympäristövaikutusten tiedostamisesta on tullut suorastaan trendejä.

Ympäristötietoisuus on tätä päivää. Niin myös ruoka-apua saavien mielestä. Hävikkiin ei suhtauduttu epäilevästi eikä sitä väheksytty ruoka-apuna. Osa jopa haki koulujen ylijäämäruokaa juuri siksi, ettei ruokaa menisi hukkaan.  

Biojätteeksi muuten päätyvän ruoan hyödyntäminen yhteisiin pöytiin ja ruokakasseiksi palvelisi niin avunantajia kuin avun vastaanottajiakin. Ruoka, jota apuna jaetaan, ei ole ilmaista – jokainen lahjoituksena saatu elintarvike tukee avustamistyön jatkumista.  

Kuvitus: Sirpa Anundi
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020091169331

Prikka-hanke

  • Prikka-hanke on esiselvityshanke, jonka pohjalta on tuotettu Oulun hävikkiruuan hyödyntämisen keskitetty malli.  
  • Tavoitteena oli mallinnus, jossa hävikkiin päätyvä käyttökelpoinen ruoka saadaan tehostetusti ruoka-avuksi samalla lisäten yhteisöllisyyttä, osallisuutta, hyvinvointia ja työpaikkoja haasteellisessa työmarkkina-asemassa oleville ihmisille.  
  • ESR-rahoitteisen Prikka-hankkeen päätoteuttaja oli Diakonia-ammattikorkeakoulu Oulussa ja osatoteuttaja Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö. Yhteistyökumppaneina olivat Oulun kaupunki ja Oulun evankelisluterilainen seurakuntayhtymä.
  • Oulun malli tehtiin yhdessä oululaisten toimijoiden kanssa. Mukana oli laajasti paikallisia hävikkiruuan lahjoittajia (kauppoja ja tukkuja), ruoka-avun antajia ja ruoka-avun vastaanottajia.
  • Hanke toteutettiin 1.9.2019–31.8.2020