Myöhäisemmät kouluaamut edistävät opiskelijoiden hyvinvointia
Nuoret nukkuvat yleisesti liian vähän, vaikka juuri nuoruus on väsyttävää muutosten sekä ajattelun ja tunne-elämän myllerryksen aikaa. Voisivatko myöhemmin alkavat kouluaamut tuoda ratkaisun nuorten liian vähäiseen unensaantiin? Miten tämä vaikuttaisi heidän hyvinvointiinsa?
Murrosiän ja nuoruuden tuomat muutokset vaikuttavat unikäyttäytymiseen. Uneen vaikuttaa muun muassa melatoniini, eli yöhormoni, jonka eritys alkaa murrosiän edetessä myöhemmin illalla. Nuoruudessa unipaineen sietokyky myös kasvaa, jolloin valvominen on helpompaa. Voidaan siis sanoa, että nuorista tulee iltavirkkuja.
Ympäristöllä ja elintavoilla on myös vaikutusta uneen. Myöhään illalla keinovalo ja erilaisten älylaitteiden käyttö ennen nukkumaan menoa lyhentävät unta, heikentävät unenlaatua sekä lisäävät väsymystä.
Esimerkiksi sosiaalinen media, ystävien kanssa yhteydenpito tai pelaaminen saattavat houkutella enemmän kuin nukkumaan meneminen. Toisaalta myös koulu vaatii usein nuorilta enemmän, jolloin kokeisiin lukeminen ja tehtävien teko saattavat venyä myöhään iltaan tai jopa yöhön.
Uni vaikuttaa hyvinvointiin
Uni on jokapäiväisen jaksamisen ja hyvinvoinnin edellytys. Unen aikana elimistö palautuu päivän rasituksista, ja aivot järjestelevät päivän aikana opittua tietoa. Hyvin levänneenä opiskelu ja arki tuntuvat helpommilta.
Uni on jokapäiväisen jaksamisen ja hyvinvoinnin edellytys.
Huonosti nukutun yön jälkeen olo puolestaan on väsynyt: keskittymiskyky, tarkkaavuus ja huomiokyky kärsivät, eikä muistikaan toimi tehokkaasti. Univaje on jatkuessaan riskitekijä jopa sydän- ja verisuonitaudeille sekä tyypin 2 diabetekselle.
Silti uni on usein ensimmäinen asia, josta nipistetään, kun aika on kortilla. Unen merkitykseen liittyvien faktojen valossa se tuntuu huolestuttavalta.
Kouluaamujen tulisi alkaa myöhemmin
Toisella asteella opiskeleva nuori tarvitsee vielä suhteellisen paljon unta. 16–17-vuotias nuori tarvitsee unta 8–10 tuntia ja 18–20-vuotias 7–9 tuntia. Jos koulupäivä alkaa kahdeksalta, voi nuori joutua heräämään kuudelta tai seitsemältä aamulla. Näin ollen nukkumaan pitäisi mennä jo kahdeksan tai yhdeksän aikaan illalla, jos unen tarve on kymmenen tuntia.
Koulupäivät voivat kestää neljään saakka iltapäivällä, jonka jälkeen aikaa kuluu kotimatkaan, läksyjen tekoon ja mahdollisiin kokeisiin lukemiseen. Näiden lisäksi aikaa pitäisi jäädä myös harrastuksille ja palautumiselle. Tällaisella aikataululla uni on ymmärrettävästi ensimmäinen asia, josta vähennetään. Näin ollen arki kuluu jatkuvassa väsymyksessä, mikä näkyy myös opiskeluvireydessä.
Kouluaamujen olisi hyvä alkaa myöhemmin, jotta unitunteja kertyisi enemmän. Toisaalta oppituntimäärä on vakio. Koulupäivän aloitusta ei voi siis siirtää loputtomiin, tai muuten päivä pitkittyisi liikaa iltapäivästä.
Tutkimusten mukaan jo puolen tunnin myöhäisemmällä koulun aloituksella saavutetaan positiivisia vaikutuksia. Myöhäisempi aloitusaika on yhteydessä parempaan keskittymiseen, ajoissa tunneilla oloon, tunneilla hereillä pysymiseen, parempiin arvosanoihin ja harvempiin liikenneonnettomuuksiin.
Iltaunesta ei kannata pihistellä
Toisaalta kouluaamujen myöhäistäminen ei välttämättä saa nuoria nukkumaan enemmän. Nuoren tulisi nimittäin käydä nukkumaan samaan aikaan kuin normaalisti, jotta myöhäisemmästä herätyksestä saataisiin terveyshyötyjä. On kuitenkin mahdollista, että kiireisen nuoren arjessa nukkumaanmeno venyisi entisestään.
Univaiheista syvän unen jaksoja on eniten iltaunen aikana, ja uni kevenee aamua kohti.
Univaiheista syvän unen jaksoja on eniten iltaunen aikana, ja uni kevenee aamua kohti. Syvän unen jaksossa aivojen elpyminen on tehokkainta. Sen aikana myös verenpaine laskee, jolloin elimistö lepää. Lisäksi kasvuhormonin erityspiikki ajoittuu syvän unen vaiheeseen.
Iltauni on siis palauttavinta unta, eivätkä myöhemmin alkavat kouluaamut välttämättä ratkaise nuorten liian vähäisen unensaannin ongelmaa, jos iltauni vähenee ja nukkumaanmeno viivästyy.
Nukkuminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin
Uni ei ole hukkaan heitettyä aikaa, sillä ajoissa nukkumaan menemällä saa palkaksi tehokkaampia tunteja päivään. Hyvin nukutun yön jälkeen voi huomata, miten mieli on virkeämpi ja ajatukset positiivisempia. Päivän haasteet on myös helpompi ottaa vastaan, ja opiskelu sujuu jouhevammin.
Opetuksessa nuoren muuttuva uni ja unen tärkeys olisi hyvä ottaa vielä enemmän huomioon, sillä unirytmin muutos kuuluu normaaliin nuoruuden kehitykseen. Oppitunnit voisivat alkaa esimerkiksi vasta puoli yhdeksältä.
Terveydenhoitajina tehtävämme on muistuttaa nuoria riittävän unen merkityksestä ja tukea mahdollisissa haasteissa. Vastuu riittävästä unesta on kuitenkin myös nuorella itsellään. Lisäksi voimme terveydenhoitajina toimia nuorten puolestapuhujina ja olla mukana vaikuttamassa esimerkiksi oppilaitosten opiskelijahuoltoryhmissä ja poliittisessa päätöksenteossa.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022022120052