Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Artikkeli

Verkkopalvelu tarjoaa tietoa monipuolisesta ruoka-aputoiminnasta

Ruoka-apu.fi-verkkopalvelu tarjoaa tietoa eri puolella Suomea järjestettävistä ruoka-aputapahtumista. Palvelun tapahtumailmoitukset tarjoavat tietoa myös tutkijoille ruoka-aputoiminnan erilaisista järjestämistavoista. Verkkopalvelulle on tarvetta etenkin näinä aikoina, kun ruoka-avun tarve näyttää vain kasvavan.

Viimeisimpien arvioiden mukaan ruoka-apua jakaa Suomessa säännöllisesti noin 700–1000 eri toimijaa (Karjalainen ym., 2021). Toimijoiden hajanaisuus on vaikeuttanut toiminnan koordinoimista, mutta yhteistyötä on pyritty viime vuosina kehittämään. Kuvaava esimerkki hajanaisuudesta on se, että ruoka-aputoiminnasta on löytynyt tietoa internetistä hyvin vaihtelevasti (Puutio, 2021).

Tähän ongelmaan pyrittiin vastaamaan Ruoka-apu.fi -verkkopalvelulla, joka avattiin käyttöön tammikuussa 2020. Ruoka-avun järjestäjät ja ruoka-apua etsivät yhdistävä palvelu tarjoaa ajantasaista tietoa ruoka-aputapahtumista ja yhteisruokailuista valitulla alueella. Palvelu kehitettiin Kirkkopalvelujen STEA-rahoitteisessa Osallistava yhteisö -hankkeessa, jossa toivottiin palvelun lisäävän avun tavoitettavuutta.

Ruoka-avun järjestäjät ja ruoka-apua etsivät yhdistävä palvelu tarjoaa ajantasaista tietoa ruoka-aputapahtumista ja yhteisruokailuista valitulla alueella.

Avuntarvitsijoiden lisäksi myös eri palvelujen, kuten diakoniatyön ja sosiaalitoimen, työntekijät voivat hyödyntää palvelua asiakastyössään. Sen tapahtumailmoitukset ovat myös tutkimuksellisesti kiinnostavia. Korona yhteiskunnan marginaaleissa (KoMa) -projektin ruoka-apututkimus sai käyttönsä palvelun ilmoitustilastot vuodelta 2021. Tässä artikkelissa tarkastelemme, mitä kaikkea niistä paljastuu.

Eri järjestäjätahojen ilmoitusaktiivisuus vaihtelee

Vuonna 2021 Ruoka-apu.fi -palveluun ilmoitettiin yli 24 000 ruoka-aputapahtumaa. Tapahtumia järjestettiin 155 eri kunnassa, ja niiden pääjärjestäjänä oli 279 organisaatiota. Lisäksi tapahtumien järjestäjäkumppaneina oli kolmisenkymmentä organisaatiota, jotka eivät olleet tapahtumien pääjärjestäjänä. Vaikka palvelu ei kata kaikkia ruoka-aputoimijoita, tarjoaa se kiinnostavan näytteen ruoka-aputoiminnan järjestämisestä.

Kuviossa 1 on esitetty tapahtumien pääjärjestäjät taustan mukaan. Järjestäjäorganisaatioista puolet ovat joko evankelisluterilaisia tai muita seurakuntia, ja vähän yli viidesosa uskonnollisia yhdistyksiä tai järjestöjä, kuten ViaDian ja Pelastusarmeijan paikallisosastoja. Noin neljäsosa organisaatioista oli muita yhdistyksiä, kuten mielenterveys-, asukas- tai työttömien yhdistyksiä tai SPR:n paikallisosastoja. Kunnallisia toimijoita oli vain viisi kappaletta, mikä kuvastaa ruoka-aputoiminnan järjestökeskeisyyttä.

Ruoka-apu.fi -palvelussa olevat organisaatiot ja niiden vuonna 2021 ilmoittamat tapahtumat organisaation taustan mukaan

Kuvio 1. Ruoka-apu.fi -palvelussa olevat organisaatiot ja niiden vuonna 2021 ilmoittamat tapahtumat organisaation taustan mukaan.

Ilmoitusaktiivisuuden osalta voi nähdä, että muut yhdistykset olivat ahkeria ilmoittelijoita: yli kolmasosa tapahtumista oli niiden ilmoittamia. Palvelussa mukana olevista organisaatioista 11 prosenttia oli muita seurakuntia, kuten helluntai- ja adventistiseurakuntia, mutta niiden ilmoittamia tapahtumia oli vain neljä prosenttia. Eri tahojen ilmoittamisaktiivisuudessa on siis suuri vaihtelu. Viidesosa organisaatioista on ilmoittanut alle kymmenen tapahtumaa, kun taas kolme aktiivisinta on kukin ilmoittanut yli 600 tapahtumaa.

Kuviossa 2 on kuvattu palveluun ilmoitettujen tapahtumien määrä (siniset palkit) ja ilmoituksia tehneiden organisaatioiden määrä (oranssi viiva) kuukausittain. Ilmoitusmäärät vaihtelevat 1000–2500 välillä, ja ilmoittajaorganisaatioita on ollut kuukausittain 100–200 välillä. Kuviosta voi nähdä, että vuoden 2021 tammikuussa tapahtumien ja ilmoittajien määrä on vähäinen. Ilmoitettujen tapahtumien määrä on kasvanut sitä mukaa, kun ilmoittajaorganisaatioita on tullut lisää.

Ruoka-apu.fi -palvelussa ilmoitetut tapahtumat sekä pääjärjestäjien määrä vuonna 2021 kuukausittain

Kuvio 2. Ruoka-apu.fi -palvelussa ilmoitetut tapahtumat sekä pääjärjestäjien määrä vuonna 2021 kuukausittain.

Kesäkuukausina ruoka-aputoiminnassa näyttää olevan lomakausi, ja joulukuussa hiljennytään joulun viettoon. Loppuvuonna 2021 saattaa näkyä myös koronarajoitusten vaikutukset. Ilmoitettujen tapahtumien määrässä on selkeä nousu lokakuusta marraskuuhun, ja näinä aikoina koronarajoituksia höllennettiin. Aivan vuoden 2021 lopussa rajoituksia alettiin taas tiukentaa omikron-variantin myötä, mikä voi osaltaan selittää joulukuun tapahtumamäärien laskua.

Ruoka-aputoiminta kuntakoon pohjalta tarkasteltuna

Taulukossa yksi on ilmoitettujen tapahtumien jakaumat asukaslukuun pohjautuvan kuntakokoluokituksen avulla. Kaikista yli 50 000 asukkaan kunnista ilmoitetaan tapahtumia Ruoka-apu.fi-palveluun, ja kolmasosa tapahtumista on järjestetty yli 100 000 asukkaan kunnissa. Pienimmistä kunnista ilmoitetaan vähiten tapahtumia. Tämä voi johtua siitä, ettei kyseisten kuntien ruoka-aputoimijat ole mukana palvelussa, mutta myös siitä, ettei kaikissa kunnissa ole ruoka-aputoimintaa. Alle 5000 asukkaan kunnissa tapahtumia ovat ilmoittaneet etenkin evankelisluterilaiset seurakunnat.

Ruoka-apu.fi -palvelussa ilmoitetut tapahtumat kuntakoon mukaisesti

Taulukko 1. Ruoka-apu.fi -palvelussa ilmoitetut tapahtumat kuntakoon mukaisesti.

Pienimmistä kunnista ilmoitetaan vähiten tapahtumia.

Taulukossa kaksi tarkastellaan kuntakoon pohjalta tapahtumissa jaetun ruoan alkuperää. Kun ruoka-aputoimija on ilmoittanut tapahtuman verkkopalveluun, hän on samalla merkinnyt, onko tarjolla hävikkiruokaa, lahjoitusruokaa, itse ostettua ruokaa vai niin sanottua EU-ruoka-apua. Samaan tapahtumaan on saatettu merkitä useampi alkuperä, mistä syystä prosenttilukemien summa ylittää sadan.

Ruoka-aputapahtumissa jaettu ruoka kuntakoon mukaan tarkasteltuna

Taulukko 2. Ruoka-aputapahtumissa jaettu ruoka kuntakoon mukaan tarkasteltuna.

EU-ruoka-avussa on kyse EU:n vähävaraisten avun toimenpideohjelmasta, jota Ruokavirasto hallinnoi, ja jolla lievennetään vähävaraisimpien ihmisten ruoan puutetta (Ruokavirasto.fi i.a). Taulukosta kaksi voi nähdä, että se korostuu etenkin alle 5000 asukkaan kunnissa, kun taas yli 100 000 asukkaan kunnissa vain kymmenessä prosentissa tapahtumista on tarjolla EU-ruokaa. EU-ruoka korostui etenkin evankelisluterilaisten seurakuntien tapahtumissa, jotka ovat myös pienten kuntien yleisimpiä ruoka-aputoimijoita.

Toistaiseksi viimeiset EU-elintarvikkeet jaettiin maaliskuussa 2022. Tulossa oleva Ruokaviraston hallinnoima EU-osarahoitteinen Vähävaraisten tuen ohjelma korvaa elintarvikkeiden jakamisen maksukorteilla, jotka näillä näkymin saadaan käyttöön vuoden 2023 alussa. (Helsingin Uutiset 19.3.2022.) Tapahtumatilastojen valossa muutos tulee vaikuttamaan ruoka-aputoimintaan pienimmillä paikkakunnilla, sekä harvaan asutuilla alueilla, joilla hävikki- ja lahjoitusruokaa on vähän tarjolla (Harrison ym., 2020).

Hävikkiruoan, eli esimerkiksi ruokakaupoissa vanhentuvan myymättä jäävän ruoan, saatavuudessa on suuria kuntakohtaisia eroja (esim. Harrison ym., 2020), ja esimerkiksi 10 001–20 000 asukkaan kuntien tapahtumissa vain puolessa oli merkitty hävikkiruoka. Alle 5000 asukkaan kuntien tapahtumissa 77 prosentissa oli tarjolla myös hävikkiruokaa. Lahjoitusruoan osalta voi mainita, että sen tarjoajissa korostui etenkin muiden uskontokuntien seurakunnat sekä uskonnollistaustaiset yhdistykset.

Ruoka-avussa muutakin kuin ruoanjakamista

Ruoka-aputapahtumissa voi olla monenlaisia oheistoimintoja, joita ruoka-aputoimijat voivat merkitä Ruoka-apu.fi-palveluun ilmoitettaviin tapahtumiin. Taulukossa kolme on esitetty palvelun huomioimat oheistoiminnot, miten moni toimija niitä tarjoaa ja miten monessa kunnassa niitä on tarjolla. Keskusteluapu on yleisin ja apu lomakkeiden täytössä on toiseksi yleisin oheistoiminto. Näiden tarjoajina korostuvat etenkin evankelisluterilaiset seurakunnat.

Tämä voi juontua sekä diakoniatyön käytänteistä, mutta myös siitä, että seurakunnat tarjoavat paljon EU-ruoka-apua. Vähävaraisille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto velvoittaa EU-ruoka-avun jakajat tarjoamaan erilaisia oheistoimintoja, kuten matalan kynnyksen palveluohjausta ja neuvontaa (Karjalainen ym. 2021, s. 4). Yhtä kaikki tämä velvoite sopii hyvin kirkon diakoniatyön henkeen.

Ruoka-apu.fi -palvelussa ilmoitettujen tapahtumien oheistoiminnot

Taulukko 3. Ruoka-apu.fi -palvelussa ilmoitettujen tapahtumien oheistoiminnot

Terveyspalvelujen tarjoaminen korostui kunnallisilla toimijoilla, joita Ruoka-apu.fi -palvelussa oli tapahtumien pääjärjestäjinä vain viisi kappaletta. Vertaistuki- ja neuvonta korostui etenkin uskonnollistaustaisilla järjestöillä. Lomakkeiden täyttöapua oli muita toimijoita vähemmän muiden uskontokuntien seurakunnilla, mitä selittää niiden toiminnan pohjautuminen laajalti vapaaehtoisiin, joilla ei välttämättä ole osaamista täyttöavun tarjoamiseen.

Kehittyvälle verkkopalvelulle on tarvetta

Vuonna 2022 ruoka-aputoimintaan vaikuttaa edelleen koronapandemia, mutta myös Ukrainassa käynnistynyt sota. Sodan seurauksena maaliskuussa 2022 elintarvikkeiden ja elinkustannusten hinnat lähtivät Suomessa nousuun, millä voi olla suuri vaikutus kotitalouksien pärjäämiseen. On myös mahdollista, että hinnannousulla on vaikutuksia ruoka-aputoiminnalle tärkeän hävikkiruoan saatavuuteen. Lisäksi Suomi valmistautuu vastaanottamaan sotaa pakenevia, joista osa voi olla merkittävän aineellisen avun tarpeessa.

Vuonna 2022 ruoka-aputoimintaan vaikuttaa edelleen koronapandemia, mutta myös Ukrainassa käynnistynyt sota.

Ruoka-apu.fi -sivuston kaltaiselle palvelulle on siis suuri tarve. Sitä osoittaa sivuston kävijätilastot, joiden mukaan vuoden 2021 aikana ruoka-aputapahtumia etsi sivustolta 109 000 eri henkilöä. Samalla etsijät saivat tietoa myös muusta ruoka-avun yhteydessä tarjottavasta avusta ja tuesta.

Vuoden 2022 alussa palvelua uudistettiin, ja ruoka-aputoimijoille tuli mahdollisuus ilmoittaa tapahtumiensa kävijämääriä. Mikäli tarpeeksi moni toimija alkaa ilmoittaa kävijämääriään tunnollisesti ja mahdollisimman tarkasti, tiedot helpottavat ruoka-avun kävijämäärien arviointia koko Suomen tasolla. KoMa-projektissa aiotaankin anoa tutkimuslupaa myös vuoden 2022 tilastoihin ensi vuoden puolella. Tämä mahdollistaa ajallisen vertailun, ja tuottaa entistä kattavampaa kuvaa ruoka-aputoiminnasta monenlaisten yhteiskunnallisten kriisien keskellä.

Lähteet

Harrison, E., Kaustell, K. & Silvennoinen, K. (2020). Ruoan uudelleenjakelu ja ruokahävikin vähentäminen. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 31/2020. Luonnonvarakeskus.

Helsingin Uutiset 19.3.2022. EU-ruokakassien jako vähävaraisille loppuu pian: tilalle maksukortti. Saatavilla 5.4.2022. https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4517901

Karjalainen, J., Hossain-Karhu, R., Marjamäki, P. & Sinkkonen, A. (2021). Ruoka luo yhteyden – Ruoka-apu hyvinvointivaltiossa. Ruoka-apuselvityksen muistio. Socca – Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus.

Puutio, P. (2021). Ruoka-avun etsiminen digitaalisessa ympäristössä. [Opinnäytetyö, Laurea-ammattikorkeakoulu.] https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061816388

Ruokavirasto.fi (i.a.) EU:n ruoka-apu yhteisön vähävaraisimmille. Saatavilla 1.4.2022 https://www.ruokavirasto.fi/yhteisot/tuet-ja-kehittaminen/ruoka-apu/

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022041228392