Ammattikorkeakoulut vaikuttamassa
Suora yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei ole ammattikorkeakoulujen päätehtävä, mutta niillä voi olla siihenkin paljon annettavaa. Moniäänisellä lobbauskentällä volyymilla on väliä: ammattikorkeakoulujen tarpeet kuullaan sitä paremmin, mitä useampi niistä pitää meteliä. Diakissa vaikuttamisviestintään on viime aikoina panostettu.
Vastikään saatiin kuulla iloisia uutisia hallituksen budjettineuvotteluista, kun ammattikorkeakoulujen pitkään ajama rahoitus sote-alan harjoittelumaksuista hyväksyttiin budjettiriihessä. Tähän asti ammattikorkeakoulut ovat joutuneet itse maksamaan sote-alan työpaikoille korvausta siitä, että opiskelijat pääsevät niihin harjoittelemaan opintojensa aikana. Muilla aloilla ja koulutussektoreilla harjoittelumaksuista on jo aiemmin luovuttu. Päätöksen myötä harjoittelukorvaukset maksetaan jatkossa valtion varoista. Näin ammattikorkeakoulut voivat käyttää säästyneet varat esimerkiksi koulutuksen kehittämiseen.
Sote-alan harjoittelumaksujen rahoituksen korjaaminen on lobbausvoitto, jonka taustalla on pitkään ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen johdolla tehty vaikuttamistyö. Tätä työtä on ollut tukemassa myös Diak.
Edunvalvonnan tukena
Ammattikorkeakoulut kouluttavat asiantuntijoita eri ammatteihin ja tekevät soveltavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Yhteiskunnallisesti näille toiminnoille suotuisan ympäristön edistäminen poliittisella tasolla eli edunvalvonta on ammattikorkeakoulujen puolesta pitkälti keskitetty rehtorineuvosto Arenelle. Ammattikorkeakoulut voivat osaltaan kuitenkin tukea Arenen edunvalvontatyötä.
Ammattikorkeakoulujen asiantuntemus koulutuksen järjestäjänä ja työelämän tarpeisiin vastaajana on omiaan tarjoamaan sisällöllisiä näkökulmia vaikuttamistyöhön.
Ammattikorkeakoulujen asiantuntemus koulutuksen järjestäjänä ja työelämän tarpeisiin vastaajana on omiaan tarjoamaan sisällöllisiä näkökulmia vaikuttamistyöhön sekä tilastotietoa vaikuttamisen tueksi. Näin ne voivat tarjota esimerkiksi tietoa siitä, miten tietty poliittinen päätös näkyy vaikkapa koulutuksen vetovoimassa tai valmistuneiden työllistymisessä.
Vaikuttamisviestintä Diakissa
Diakissa on tänä vuonna panostettu vaikuttamisviestintään aiempaa systemaattisemmin. Tätä varten luotiin vaikuttamisviestinnän prosessikuvaus.
Vaikuttamisviestinnän prosessi käynnistyy tarpeen tunnistamisesta. Siihen syöte voi tulla esimerkiksi Diakin asiantuntijoilta tai tunnistetusta yhteisestä yhteiskunnallisesta keskustelusta. Tarpeen tunnistamisen jälkeen on vuorossa viestintäkanavien valinta, varsinainen viestintätyö sekä tulosten seuranta.
Äänet kuuluviin
Ammattikorkeakoulut toimivat omalta osaltaan yhteiskunnan tukipilareina kouluttamalla osaajia yhteiskunnan toimivuuden kannalta merkittäviin tehtäviin. Ammattikorkeakouluissa tehdään myös aidosti vaikuttavaa, käytäntöön soveltavaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, joka ei kuitenkaan ole esimerkiksi mediassa tai poliitikoiden parissa useinkaan kovin tunnettua.
Siksikin on syytä pitää meteliä osaamisestamme, muistuttaa olemassaolostamme ja kantaa kaikki korret kekoon, jotta ammattikorkeakoulujen tuottamilla ammattilaisilla on toimivat työolosuhteet nyt ja tulevaisuudessa.
Poliitikkojen asialistoilla on ruuhkaa ja niin on lobbauskentilläkin. Monet tahot haluavat saada äänensä kuuluviin. Vaikuttamisviestinnällä on paikkansa näin ollen myös ammattikorkeakoulujen toiminnassa. Yhdessä olemme enemmän ja yhdessä äänemme on kuuluvampi.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022090257059