Kansalaiset ja sote-ammattilaiset tarvitsevat vahvoja digitaitoja

Digitaidoista puhutaan uusina kansalaistaitoina (esim. Hurme, 2020). Niiden kehittäminen on tärkeää, sillä monet palvelut ovat digitaalisia. Digitaitoja tarvitaan sekä arjen toimintaympäristöjen hallinnassa että viranomaisasioinnissa.

Digitalisaation myötä kansalaisten mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan ja yhteisöjen toimintaan ovat lisääntyneet. Digitalisaatio voi kuitenkin myös syrjäyttää ja luoda digikuiluja. Esimerkiksi ikä, toimintakyvyn rajoitteet tai puutteellinen kielitaito voivat hankaloittaa digilaitteiden ja -palvelujen käyttöä. (esim. VM, 2019.)

Digitalisaation myötä kansalaisten mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan ja yhteisöjen toimintaan ovat lisääntyneet.

Sote-alan ammattilaisilla tulee olla osaamista neuvoa ja ohjata kansalaisia digitaalisessa asioinnissa ja palvelujen käyttämisessä. Monialainen osaaminen sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kehittämisessä (MODI) -erikoistumiskoulutus tarjoaa väylän sote-alan ammattilaisille palveluiden kehittämiseen ja osaamisen lisäämiseen siinä, miten asiakkaita voidaan neuvoa ja ohjata digitaalisten palvelujen käytössä.

MODI-erikoistumiskoulutus kehittää sote-alan valmiutta digitalisaatioon

Sote-uudistuksen yhteydessä on käytetty paljon ilmaisua digitalisaatio, jolla tarkoitetaan toisaalta palvelun siirtämistä verkkoon ja toisaalta tiedon digitaalista tallentamista ja käyttämistä.

Digitalisaatiolla pyritään luomaan tehokuutta, kuten korvaamaan ihminen niissä tilanteissa, joissa ihmisen tekemää työtä tarvitaan muihin tehtäviin. Digitalisaatiota käytetään esimerkiksi ajanvarauspalveluissa, jolloin sote-ammattilaisten työpanos voidaan kohdentaa konkreettiseen asiakastyöhön.

Ammattikorkeakoulut järjestävät Monialainen osaaminen sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kehittämisessä (MODI) -erikoistumiskoulutusta, jonka laajuus on 30 opintopistettä. Se toteutettiin ensimmäisen kerran vuosina 2021–2022 ja toinen toteutuskerta alkaa vuosina 2022–2023. Kolmas toteutuskerta pyritään käynnistämään vuonna 2024.

MODI-erikoistumiskoulutuksessa on neljä osaamiskokonaisuutta. Ensimmäisessä osaamiskokonaisuudessa osallistuja perehtyy sote-alan digitaalisiin palveluihin ja tiedonhallintaan. Toisen kokonaisuuden muodostaa palvelumuotoiluosaaminen. Kolmannen osion keskiössä on työelämälähtöinen kehittämistehtävä, jonka tekemisessä käytetään palvelumuotoilua. Koulutuksen neljäs osio muodostuu vapaasti valittavista opinnoista. Koulutuksen osallistuja voi niiden avulla suunnata ammatillisen osaamisensa ja asiantuntijuutensa kehittämistä.

MODI-erikoistumiskoulutuksen ensimmäisessä toteutuksessa tehtiin Diakin ohjauksessa kolme työelämälähtöistä kehittämistehtävää. Kehittämistehtäviin sisältyi pyrkimys sekä kansalaisten ja asiakkaiden digitaitojen lisäämiseen että digitaalisten mahdollisuuksien käytön vahvistamiseen sote-palveluissa.

Myös nuoret kaipaavat tukea digitaitojen opetteluun

Tavallista on, että nuorten oletetaan olevan suvereeneja digipalvelujen käyttäjiä. Sekä nuorilla että varttuneemmilla kansalaisilla voi kuitenkin olla vaikeuksia digipalvelujen käytössä. Vaikeuksia voi olla sekä digipalvelujen löytämisessä että digiasioinnissa. (Hietajärvi, 2021; Kaarakainen, 2019.)

MODI-erikoistumiskoulutuksessa tehtiin kehittämistehtävä Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-toiminnan Digistä voimaa -hankkeelle. Sen erityisenä tavoitteena on nuorten digitaitojen lisääminen ja monipuolistaminen. Hankkeessa kehitetään myös koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten tarpeisiin soveltuva digitaitovalmennus, jota nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset voivat käyttää työssään.

Hyvät digitaidot pienentävät nuoren syrjäytymisen riskiä.

Hyvät digitaidot pienentävät nuoren syrjäytymisen riskiä. MODI-erikoistumiskoulutuksen kehittämistehtävässä kartoitettiin nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten digitaitojen koulutustarpeita. Jotta ammattilaiset osaavat tulevaisuudessa neuvoa ja ohjata nuoria digitaalisten palvelujen käytössä nykyistä paremmin, kehittämistehtävässä suunniteltiin sisältöjä Digitaitovalmentaja-koulutukseen.

Asiakaslähtöinen digitaalinen ajanvaraus saavuttaa tavoitteensa

Digitalisaation ansiosta asiakkaille voidaan tarjota palveluntuottajan työajoista riippumaton ajanvaraus. Digitaalinen ajanvarauspalvelu voi osaltaan lisätä myös asiakkaiden palvelujen käytön valinnanvapautta, liikkuvuutta, sitoutumista palveluihin ja lyhentää palveluihin pääsyn odotusaikoja. Ammattilaisille digitaalinen ajanvaraus voi tarjota mahdollisuuden hallinnollisen työn vähentämiseen, työn kuormituksen tasaamiseen ja tehtyjen palveluratkaisujen testaamiseen. Palveluntuottajien näkökulmasta tavoitteena on käyttämättä jääneiden palveluaikojen vähentäminen, prosessien sujuvuuden lisääminen ja resurssien käytön hallinnan lisääminen. (Mykkänen ym., 2020, s. 5.)

MODI-erikoistumiskoulutuksessa tehtiin kehittämistehtävä Länsi-Suomen Diakonissalaitoksen DiakonTerveydelle. Tavoitteena oli sujuvoittaa DiakonTerveyden kuntoutuspalveluiden ajanvarausta mahdollistamalla ajan varaaminen digiyhteydellä ja vähentämällä ajanvaraukseen kuluvaa aikaa sekä minimoimalla virheiden teon mahdollisuuksia. Kehittäminen tapahtui yhteistyössä asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa. (Pöykiö & Säike, 2022.)

Kehittämistehtävän ansiosta digialustan käyttö kuntoutuksessa lisääntyi

Digitalisaation käyttö hoito- ja kuntoutuspalveluissa yleistyy. Digitalisaation keinoin pyritään lisäämään hoito- ja kuntoutuspalvelujen tuottavuutta, tuloksellisuutta ja tehokkuutta sekä tuomaan palvelut lähemmäksi asiakasta. Tavoitteena on myös mahdollisimman hyvän palvelukokemuksen antaminen asiakkaalle. (Salminen & Hiekkala, 2019, s. 9–11.)

MODI-erikoistumiskoulutuksen kehittämistehtävässä suunniteltiin yhdessä asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa Kaisankodin Kiila-kuntoutuksen digiympäristöä. Koronapandemian vaikutuksesta Kaisankodin Kiila-kuntoutus tapahtui aiempaa enemmän etänä. Tavoitteena oli kehittää digikuntoutusympäristöä siten, että se on asiakkaiden ja työntekijöiden käytössä koko kuntoutusprosessin ajan. Kehittämistehtävän myötä digialustan käyttö kuntoutumisprosessissa lisääntyi ja selkeytyi.

Erikoiskoulutus vahvisti sote-ammattilaisten digiosaamista

Diakin MODI-erikoistumiskoulutuksen kehittämistehtävien tavoitteena oli sote-ammattilaisten digiosaamisen vahvistaminen, jotta heillä on valmius asiakkaiden neuvomiseen ja ohjaamiseen digipalveluissa. Kehittämisen kohteena oli myös kuntoutuspalvelujen digitaalinen ajanvarausjärjestelmä ja asiakastyöhön kehitetty digitoimintaympäristö.

Koulutuksessa kehittäminen tapahtui yhdessä asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa.

Erikoistumiskoulutuksessa seurattiin palvelumuotoilun lähtökohtia. Palvelumuotoilulla tarkoitetaan palveluiden ja tuotteiden sekä liiketoiminnan ihmislähtöistä kehittämistä.

Erikoistumiskoulutuksessa kehittämistehtävät tehtiin eri organisaatioille, mutta niiden väliltä voi kuitenkin löytää jatkumon. Kehittämisen kohteena oli sote-ammattilaisten digiosaaminen, jotta he osaavat neuvoa ja ohjata kansalaisia ja asiakkaita digiasioinnissa sekä -palveluissa. Lisäksi kehitettiin digitaalista palvelujen ajanvarausta ja digitaalista palvelun toteutusympäristöä.

Koulutuksessa kehittäminen tapahtui yhdessä asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa. Tällä pyrittiin siihen, että kehittämistehtävien tulokset ovat asiakas- ja työntekijälähtöisiä ja hyödyksi digitaalisten palvelujen toteuttamisessa. Kehittämistehtävät palvelivat siten käytännön työtä ja olivat hyödynnettävissä sote-alan arjessa.

Lähteet

HDL, Helsingin Diakonissalaitos. (i.a.). Digistä voimaa -hanke (2021–2023). Saatavilla 31.8.2022 https://www.hdl.fi/digista-voimaa-hanke-kehittaa-nuorten-digitaitoja/

Hietajärvi, L. (2021). Diginatiiveja ei ole. Teoksessa Tiedeneuvonnan kehittämishanke Sofi (toim.), Ilmiökartta: digitalisen median vaikutukset lapsiin, nuoriin ja ikäihmisiin (s. 24–28). Suomalainen tiedeakatemia. Saatavilla 31.8.2022  http://www.acadsci.fi/sofi/ilmiokartta_raportti

Hurme, L. (5.3.2020). Digitaidot ovat uusi kansalaistaito. (Blogijulkaisu). Saatavilla 31.8.2022 https://epale.ec.europa.eu/fi/blog/digitaidot-ovat-uusi-kansalaistaito

Kaarakainen, M-T. (2019). Education and inequality in digital opportunities. Differences in Digital Engagement Among Finnish Lower and Upper Secondary School Student [Väitöskirja]. (Koulutussosiologian tutkimuskeskuksen raportti 82). Turun yliopisto. https://www.utupub.fi/handle/10024/148433

Kaisankoti, Kuntoutus- ja työelämäpalvelut. (i.a.). Kiila-kuntoutus. Saatavilla 31.8.2022 https://www.kaisankoti.fi/kuntoutus/kelan-kuntoutuskurssit/kiila-kuntoutus

Länsi-Suomen Diakonialaitos. (i.a.). DiakonTerveys. Saatavilla 31.8.2022 https://www.diakon.fi/terveys/

Mykkänen, J., Suhonen, M., Lehtonen, J., Lähdesmäki, A., Kaskinen, T., Siira, T., Tuomainen, M., Salmijärvi, S., Kaven, S., Lehtokari, O., & Räty, T. (2020). Sote-ajanvaraus. Yleiskuvaus ja terveydenhuollon ajanvarausratkaisujen kansalliset vaatimukset. Versio 1.0. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001223024

Pöykiö, P., & Säike, S. (13.6.2022). Kehitetään palveluita yhdessä asiakkaiden kanssa. (Diakon-blogi). Saatavilla 31.8.2022 https://www.diakon.fi/blogi/kehitetaan-palveluita-yhdessa-asiakkaiden-kanssa/

Salminen, A-L., & Hiekkala, S. (2019). Etäkuntoutuksen kehittäminen kelassa. Teoksessa A-L Salminen, & S. Hiekkala (toim.), Kokemuksia etäkuntoutuksesta. Kelan etäkuntoutushankkeen tuloksia (s. 9–11). (Kelan tutkimuksia). Kansaneläkelaitos. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/302635

SotePeda 24/7. (i.a.). Erikoistumiskoulutus. Monialainen osaaminen sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kehittämisessä (MODI) –erikoistumiskoulutus (30 op). Saatavilla 31.8.2022 https://sotepeda247.fi/erikoistumiskoulutus/

VM, Valtiovarainministeriö. (2019). Digitaalinen Suomi – Yhdenvertainen kaikille. Digi arkeen -neuvottelukunnan toimintakertomus. (Valtiovarainministeriön julkaisuja – 2019:23). Valtiovarainministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-004-4

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022090257076