Laatuhoiva-hanke: vaikutukset ja vaikuttavuus
Henkilöstön työhyvinvointia, työkykyä ja työssäjaksamista parantanut Laatuhoiva-hanke edisti myös henkilöstön hoito- ja palvelutoiminnan osaamista sekä työn laatua ja tuloksellisuutta. Hankkeen kehittämisellä tavoiteltujen vaikutusten arviointi osoittaa, että hankkeen tuottamat kokemukset, tiedot ja vaikutukset ovat arvokkaita ja hyödynnettävissä laajemminkin.
Laatuhoiva-hankkeeseen osallistui ikääntyneiden kotihoidon ja asumis- ja laitoshoidon palveluntuottajia, jotka edustivat julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin mikro-, pien- tai keskisuuria toimijoita. Mukana kehittämisessä oli koko henkilöstö, johto- ja esihenkilötasosta käytännön hoito- ja palvelutyötä tekeviin ammattilaisiin saakka.
Laatuhoiva-hanke toteutui Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja osassa Lapin kuntia (Simo, Kemi, Keminmaa, Tervola, Tornio, Ylitornio ja Pello).
Kuinka kehittämisellä tavoiteltujen vaikutusten arvioinnissa edettiin?
Laatuhoiva-hankkeessa oli määritelty yhteiset tavoitteet, jonka lisäksi kullekin työpajalle oli asetettu omat tavoitteensa. Arviointisuunnitelmaan oli kirjattu ne palautekyselyt, joita hankkeen työpajoista haluttiin kerätä arvioinnin pohjaksi. Kunkin työpajan työryhmä suunnitteli kyselyiden sisällöt ja keräsi palautteet. Erilaiset haastattelut ja kyselyiden avoimet kysymykset tukivat määrällistä arviointia.
Arviointisuunnitelma ja siihen tarvittavat resurssit olisi huomioitava jo hankesuunnitteluvaiheessa.
Lopulta resurssien puutteen vuoksi hankkeessa päädyttiin varsinaisen arviointityön ulkoistamiseen. Ulkoisen arvioitsijan etu on puolueettomuus ja objektiivisuus, mutta samalla haasteena on hankkeen sisällön hahmottaminen ja jäsentäminen. Paras vaihtoehto olisi, että myös ulkoinen arvioitsija osallistuisi hankkeeseen alusta asti.
Arviointisuunnitelma ja siihen tarvittavat resurssit olisi huomioitava jo hankesuunnitteluvaiheessa. Käytännössä hankkeen alkaessa paneudutaan monenlaisiin tehtäviin. Mikäli vaikutusten arviointitehtävää ei ole korvamerkitty, on hankkeen käynnistymisen jälkeen haastavaa irrottaa resursseja sitä varten.
Miksi vaikutusten arviointi kannattaa?
Vaikutusten arviointi tuo näkyväksi hanketyössä saadut muutokset, vaikutukset ja mahdollisesti vaikuttavuuden. Laatuhoiva-hankkeessa summatiivisen ja laadullisen arvioinnin pohjana käytetyt alku- ja loppukyselyt kertoivat konkreettisista muutoksista. Osallistujien työn hallinta, psyykkinen työssäjaksaminen, itseluottamus ja motivaatio lisääntyivät. Myös fyysisen työssäjaksamisen ja palautumisen keinot ja taidot paranivat. Näitä konkreettisia muutoksia ihmisissä kutsutaan hankkeen vaikutuksiksi.
Myös rakenteet muuttuivat. Digitaalisten taitojen lisääntymisen myötä työpaikoilla alettiin organisoitua uudella tavalla. Uusia taitoja omaksuneet alkoivat toimia aktiivisesti tuoden muutosta totuttuihin tapoihin. Lisäksi yhteydenpito työpaikan ulkopuoliseen yhteiskuntaan lisääntyi, samoin kuin yhteisöllisyys ja yhteen hiilen puhaltaminen työpaikalla.
Laatuhoiva-hanke ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Iso-Britanniassa kehitetyn Research Excellence Frameworkin (Tutkimuksen huippuosaamisen kehys, REF) mukaan yhteiskunnallinen vaikuttavuus voi olla jonkin yhteisön, yksilön tai organisaation toimintaa, asennoitumista, tietoisuutta, käyttäytymistä, tietynlaisen politiikan harjoittamista, tai käytännön ylläpitämistä paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti. (Henriksson, i.a.)
Kuvio 1. Vaikutusketju (muokattu Sitra i.a.)
Tutkija Mikko Henriksson kuvaa ensimmäiseksi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tasoksi tavoitteiden saavuttamista Kuntoutussäätiön blogikirjoituksessa. Laatuhoiva-hankkeen yhtenä tavoitteena oli lisätä osallistuvien organisaatioiden yhteisöllisyyden ja osallisuuden osaamista tarjoamalla siihen koulutusta. Hankkeen toiminnot pyrkivät monin keinoin lisäämään myös ihmisten hyvinvointia. Asetettujen mittareiden valossa tavoitteet täyttyivät, joten hankkeessa syntyi siten myös hieman yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Henrikssonin mukaan toisen tason yhteiskunnallista vaikuttavuutta syntyy, kun strategisesti oikeiden kumppaneiden kanssa yhteisesti asetettu tavoite muokkaantuu yhteistyön tuloksena. Vaikuttavuuden arvioinnissa huomioidaan yhteistyöverkoston onnistuminen, muutosvalmius ja reagointikyky. Kolmannen tason yhteiskunnallinen vaikuttavuus liittyy oman toiminnan arviointiin ja hallintaan.
Laatuhoiva-hankkeessa toisen ja kolmannen tason yhteiskunnallista vaikuttavuutta ei arvioitu, mutta käytännössä osallistuneiden organisaatioiden välinen yhteistyö saatettiin alulle työpajatyöskentelyssä. Esimerkiksi eri palveluntarjoajien keskustelua varten perustettiin WhatsApp-ryhmä.
Hanke tuotti hyötyä ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja osallistuneiden yhteisöjen elinvoimaan lyhyellä aikavälillä.
Laatuhoiva-hankkeen yhteiskunnallista hyötyä eli myönteistä kehitystä on vaikea mitata ja arvioida hankkeen lyhyen keston vuoksi. Hanke tuotti kuitenkin hyötyä ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja osallistuneiden yhteisöjen elinvoimaan lyhyellä aikavälillä. Pidemmän aikavälin hyödyistä tulisi tehdä erillinen vaikuttavuuden arviointi. Usein ajatellaan, että yhteiskunnallinen vaikuttavuus on nähtävissä aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua. (Heliskoski, Humala, Kopola, Tonteri & Tykkyläinen, 2018.)
Mahdolliset vaikuttavuusketjut pitkällä aikavälillä
Työhyvinvoinnin ja työkyvyn koheneminen lisäävät osaltaan työpaikan pitovoimaa, mikä edesauttaa työntekijöiden pysymistä hoiva-alalla, pidentää työuria ja mahdollistaa myös työllisyyden myönteisen kehityksen. Lisäksi työhyvinvoinnin lisääntyminen vähentää ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Näiden seurauksena kansantulo kasvaa.
Alueellisesti tarkasteluna Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin (Simo, Kemi, Keminmaa, Tervola, Tornio, Ylitornio, Pello) hoiva-alan työpaikkojen kilpailukyky voi parantua, hoivapalveluiden laatu parantua sekä hoivapalveluiden asiakkaiden hyvinvointi lisääntyä.
Työntekijöiden suositukset kasvattavat vetovoimaa työpaikkaa ja koko hoiva-alaa kohtaan, mikä voi kohentaa hoiva-alan mainetta ja parantaa alan koulutuksen kilpailukykyä.
Työhyvinvointi osaksi laadunhallintaa
Hoiva-alan kriisin vuoksi on tärkeää, että palveluntuottajien työhyvinvointiin, työkykyyn ja työssäjaksamiseen panostetaan jatkossa merkittävästi. Työhyvinvointi on syytä ottaa osaksi organisaatioiden laadunhallintastrategiaa.
Vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia on tarpeellista toteuttaa, jotta julkisella rahoituksella toteutettujen hankkeiden tulokset ja hyödyt saadaan näkyviksi ja hyödynnettäviksi.
Lähteet
Henriksson, M. Mitä on yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja miten sitä arvioidaan? Saatavilla 24.8.2022 Kuntoutussäätiö. kuntoutussaatio.fi
Heliskoski, J., Humala, H., Kopola, R., Tonteri, A., & Tykkyläinen, S. (2018). Vaikuttavuuden askelmerkit. Työkaluja ja esimerkkejä palveluntuottajalle. Sitra.
Sitra (i.a.) Saatavilla 24.8.2022 https://www.slideshare.net/SitraTalousTeema/vaikuttavuuden-boot-camp-vaikuttavuuden-abc-ja-vaikuttavuuden-mallintaminen
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022090257073
Laatuhoiva – Osaamisen ja työhyvinvoinnin edistämisellä parempaan tulokseen hoivapalveluissa
- Hankkeen tavoitteena oli kehittää henkilöstön työhyvinvointia, työkykyä ja työssäjaksamista, henkilöstön hoito- ja palvelutoimintaa liittyvää osaamista sekä niiden parantumisen avulla työn laatua ja tuloksellisuutta.
- Hankkeen kohderyhmä oli ikääntyneiden kotihoidon sekä asumis- ja laitoshoidon palveluja tuottavien julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin mikro-, pien- ja keskisuurten palveluntuottajien johto- ja esihenkilöt sekä käytännön hoito- ja palvelutyötä tekevä henkilöstö.
- Hanketta hallinnoi Diakonia-ammattikorkeakoulu.
- Hanke oli käynnissä 1.9.2020–31.8.2022.
- Osatoteuttajia ovat Oulun ammattikorkeakoulu Oy (OAMK), Koulutuskuntayhtymä (OSAO), Kajaanin ammattikorkeakoulu Oy (KAMK)
- Hanke sai rahoituksen Euroopan Unionin ESR-rakennerahastolta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta.