Siirry sisältöön
Kaksi ihmistä keskustelee, välissä leijuu kirjaimia, piirroskuva, vihreä pohjaväri.
Juttutyyppi  Blogi

Missä kieli syntyi?

Alussa oli sana, kuten tiedetään. Moni saattaa miettiä, missä sana ensimmäisen kerran oli. Voidaanko sanoa, missä ihmiselle ominainen kielisysteemi on ensimmäisen kerran esiintynyt?

Ihmisen biologisen kodin ajatellaan olevan Afrikassa. Atkinson (2011) esittää, että kieli on myös saanut alkunsa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Atkinsonin metodi oli nerokas. Hän kartoitti foneemien määrää eri kielissä ja teki siitä tilastomenetelmien avulla johtopäätöksiä.

Todettakoon, että foneemi on kielen pienin merkityksiä erotteleva yksikkö, ja suomessa vokaalifoneemeja ovat /a, e, i, o, u, y, ä, ö/. Merkityksen erottelu tapahtuu vaikkapa rakenteessa t_kin, jonka merkitys muuttuu, kun foneemien /t/ ja /k/ väliin lisätään eri vokaalifoneemi. Foneemit ovat kielikohtaisia yksikköjä, ja niiden tehtävä kussakin kielessä on helposti todettavissa.

Foneemien jäljillä

Atkinsonin (2011) kartoitti foneemien lukumäärän 504 kielessä ja havaitsi, että foneemien lukumäärä on runsain afrikkalaisissa kielissä ja laskee, kun välimatka Afrikasta, sen lounaisosista, lisääntyy. Afrikkalaisissa kielissä on runsaasti ”eksoottisia” foneemeja, esimerkiksi maiskahdusäänteitä ja naksahduksia (bantukielet). Foneemien määrä ei tietenkään kerro mitään kielen ”kehittyneisyydestä” tai ”laadusta”. Foneemien määrä on vain osa kielen ”teknistä” rakennetta.

Atkinsonin mukaan vähiten foneemeja on Etelä-Amerikassa puhuttavissa kielissä sekä Tyynen valtameren saarilla puhuttavissa kielissä.

Atkinsonin mukaan vähiten foneemeja on Etelä-Amerikassa puhuttavissa kielissä sekä Tyynen valtameren saarilla puhuttavissa kielissä. Foneemien diversiteetti siis vähenee, kun loitonnutaan Afrikasta. Atkinsonin mukaan mitkään demografiset tai sosiaaliset piirteet eivät selitä foneemien lukumäärää. Kyse on vain siitä, miten kauas ihminen on liikkunut alkukodistaan – ja mitä alueita hän on asuttanut – ja siitä miten prosessin aikana foneemien määrä on vähentynyt.

Atkinsonin hypoteesi (ja sitä tukeva aineisto) on viehättävä ja innovatiivinen. Se julkaistiin Science-lehdessä, mikä on tutkijan kannalta suuri meriitti. Atkinsonin tutkimus oli jopa tieteellinen sensaatio. Tutkimusta seuraava keskustelu on oiva esimerkki, siitä miten tiede on itse itseään korjaava järjestelmä.

Soraääniä

Cysouw ym. (2012) sovelsivat kielen diversiteettirakenteen tilastollista analyysia lauserakenteisiin, esimerkiksi sivulauseiden ja passiivin esiintyvyyteen. Tulokset eivät tue Atkinsonin hypoteesia lainkaan. Syntaktinen diversiteetti ei vähene kielissä, kun loitonnutaan Afrikan lounaisosista. Cysouw ym. (2012) tulevat siihen johtopäätökseen, että kielen rakenteiden frekvenssianalyysi voi olla hyvä metodi, mutta tulokset riippuvat valituista muuttujista (eli piirteistä, joiden yleisyyttä kielessä tutkitaan). Frekvenssianalyysi voi lopulta johtaa lopputulokseen, että kielen ”kehto” on itäisessä Afrikassa, Kaukasuksella – tai jossakin muualla.

Aineistonkeruu haastavaa

On myös huomautettava, että vaikka Atkinson (2011) ja Cysouw ym. (2012) selvittävät rakenteiden yleisyyttä yli viidessäsadassa kielessä, maailmassa arvioidaan olevan noin kuusituhatta puhuttua kieltä (Comrie, 1997). Tuhansien kielten piirteiden kartoittaminen (akselilla foneemit, sanat, lauserakenteet) ja tilastomallien luominen siten, että funktiona on etäisyys maantieteellistä pisteestä x, on lähes mahdoton tehtävä. Kuinka monesta pisteestä kartoitus olisi ylipäätään tehtävä?

Voidaan myös kysyä, saataisiinko kielistä riittävä määrä aineistoa tutkimukseen. Hyvin harvinaisten kielten osalta aineistonkeruu olisi todennäköisesti ylitsepääsemätön ongelma – eikä tutkimus tietenkään voisi ottaa aineistokseen vain helposti saatavilla olevaa materiaalia.

Kielen syntypaikan tai -alueen selvittäminen lienee edelleen kesken. Joku voisi todeta, että eipä kielitiede kovin nopeasti etene. Ehkä ei. Mutta tutkittavia kieliä – ”maailmoja” tai ”planeettoja” – on kuitenkin melkoisen paljon.

Lähteet

Atkinson, Q.D. (2011). Phonemic Diversity Supports a Serial Founder Effect Model of Language Expansion from Africa. Science, 2011; 332 (6027):346.

Comrie, B. (1997). The atlas of languages – the origin and development of languages throughout the world. Facts on file.

Cysouw, M., Dediu, D. & Moran, S. (2012). Comment on “Phonemic Diversity Supports a Serial Founder Effect Model of Language Expansion from Africa”. Science, 2012; 335 (6069): 657.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022090257087