Ihmislähtöiset sote-palvelut tähtäävät ennaltaehkäiseviin palveluketjuihin
Diak on mukana rakentamassa ihmislähtöisempiä sote-palveluita Satakunnan hyvinvointialueella, jossa onnistuneella elintapaohjauksella tavoitellaan lisää terveitä vuosia kansalaisille ja säästöjä sairaanhoidon resursseista. Myös Diakin kehittämispäivillä pohdittiin taannoin, miten sote-uudistuksessa lopulta käy ihmiselle.
Suomessa on tapahtumassa yksi historian merkittävimmistä hallinnollisista muutoksista: sote-uudistus. Vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille, joita koko maassa on yhteensä 21. Hyvinvointialueiden toimintaa kehitetään ihmislähtöisyys ja palveluiden parempi yhteentoimivuus edellä.
Myös me Diakissa haluamme olla osana hyvinvointialueiden ja sote-uudistuksen viimeistelyä. Diakissa koulutetaan sote-alalle kohtaamisen ammattilaisia. ”Vasta kun maailma on kaikille hyvä, niin Diakia ei enää tarvita”, kuuluu Diakin slogan. Diak on olemassa siksi, ettei kukaan olisi liikaa tässä maailmassa.
Koulutus vahvistaa sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamista
Sote-uudistuksen tärkeimpänä tavoitteena on tarjota yhdenvertaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, jotka huomioivat palvelujen saatavuuden, väestön polarisaation ja kustannusten kasvun. Uudistuksen taustalla on tavoite rakentaa sivistysvaltio, joka huolehtii väestöstään vauvasta vaariin. Myös Diak on mukana sote-uudistuksen toimeenpanossa koulutuksillaan ja työelämälähtöisellä otteellaan.
Sote-uudistuksen painopisteenä on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Tämä vähentää tarvetta varsinkin sekundaaripreventiivisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Kohdistamalla painopistettä ennaltaehkäiseviin palveluihin voimme turvata yhteiskunnan taloudellista kantokykyä.
Minkälaisia rakenteellisia ratkaisuja hyvinvointialueilla tulisi tehdä, jotta sote-uudistuksen tavoitteisiin päästäisiin tulevaisuuden moninaistuvassa yhteiskunnassa?
Kohdistamalla painopistettä ennaltaehkäiseviin palveluihin voimme turvata yhteiskunnan taloudellista kantokykyä.
Tätä pääsimme pohtimaan yhdessä Satakunnan sote- ja hyte-alojen ammattilaisten kanssa, kun Satakunnan hyvinvointialue osti Diakilta elintapaohjauskoulutusta. Koulutus toteutettiin yhteistyössä UKK-instituutin ja Lounais-Suomen Liikunnan ja Urheilun (LiikU) kanssa. Koulutus on yksi tärkeimpiä keinoja hyvinvointialueiden kehittämisessä.
Ammattilähtöisestä ohjauksesta asiakaslähtöiseen ja motivoivaan ohjaukseen
Koulutuksessa Diakin vastuulla oli kahden opintopisteen kokonaisuus. Tavoitteena oli vahvistaa elintapojen puheeksi ottamisen ja motivoinnin osaamista etenkin ravitsemuksen tarpeiden ja tavoitteiden tunnistamisessa.
Koulutus koostui kolmesta luentokokonaisuudesta, joista ensimmäisessä luotiin yhteistä ymmärrystä elintapaohjauksesta ja terveyden edistämisestä. Toisella luentokerralla keskityttiin terveysneuvonnan muuttamiseen aiemmasta valmiiden ohjeiden ja neuvojen jakamisesta valmentavaan toimintatapaan. Luennon teemoja olivat elintapaohjauksen työkalut, kuten motivoiva keskustelu, yksilöllinen tavoitteen asettaminen ja hyväksymis- ja omistautumisterapia.
Kolmannella luennolla syvennyttiin puheeksi ottamisen teemoihin sekä keskusteltiin asiakaslähtöisen elintapaohjauksen tasoista ja vaiheista. Lisäksi opiskelijat tekivät verkkotehtäviä ravitsemuksesta.
Sote-uudistus on yksilölähtöistä moniammatillista yhteistyötä
Hyvinvointialueilla kehitetään erilaisia menetelmiä sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Niin yksilön kuin yhteisön osallisuus korostuu merkittävästi kehittämistyössä. Yksilölähtöisyys on vahva kantava teema, jonka vuoksi myös alueiden toimintoja tulee kehittää. Tähän yksi ratkaisu on tiimimalli, joka mahdollistaa asiakkaan tarpeiden tarkastelun moniammatillisesti.
Toimivat sote-palvelut vaativat yhdyspintojen uudelleen järjestämistä, jossa koko sote-kenttä on yhteisen haasteen äärellä. Myös Diak on saanut ottaa osaa tähän työhön Satakunnan hyvinvointialueen kanssa toteutetun koulutuksen kautta.
Toimivat sote-palvelut vaativat yhdyspintojen uudelleen järjestämistä, jossa koko sote-kenttä on yhteisen haasteen äärellä.
Palautteen mukaan koulutus oli tarpeellinen sekä yhteisten käytäntöjen ja työkalujen että verkostoitumisen näkökulmasta. Osallistujat kokivat luentomuotoisen koulutuksen verkko-opiskelua mieluisammaksi. Terveyden edistämisen ja elintapaohjauksen sisällöt ovat laajoja, minkä vuoksi niiden käsittelyyn tulee varata riittävästi aikaa. Elintapaohjaus on sensitiivinen aihe, jonka syvällinen ymmärtäminen edellyttää kouluttautumista.
Käykö ihmiselle hyvin sote-uudistuksen jälkeen?
Hyvinvointialueiden kehittämistyö on käynnistymässä. Haluamme Diakina olla rakentamassa yhdessä uudenlaisia palveluita hyvinvointialueille. Tarjoamme mielellämme esimerkiksi elintapaohjauksen räätälöityä koulutusta myös jatkossa hyvinvointialueille. Diakin tavoitteena on olla rohkeasti rakentava korkeakoulu myös tulevaisuudessa.
Miten siis käy ihmiselle sote-palveluiden myllerryksessä? Painopiste on siirtymässä sairauslähtöisestä ajattelusta vahvemmin yksilölähtöisen terveyden edistämisen suuntaan. Tällöin yksilö on työn keskiössä, ja organisaatio muovautuu ihmisen tarpeiden mukaan eikä toisin päin. Sote-uudistuksessa ihmiselle käy hyvin, sillä hän saa tuen moninaisiin tarpeisiin juoksematta luukulta luukulle.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022101862408