Hoitotyön tutkimus parantaa alan ammattilaisten osaamista
Diakin tutkimukset saivat suuren yleisön hoitotyön koulutuksen kansainvälisessä konferenssissa Espanjassa. Alan uusimpiin tuuliin perehtyminen herätti kirjoittajissa lukuisia oivalluksia, joista tärkein oli muistutus päivittäisen työmme merkityksellisyydestä.
NETNEP on kahden vuoden välein pidettävä hoitotyön koulutuksen konferenssi, jonka järjestää Elsevier-kustannusyhtiö. Konferenssin nimi juontuu kustannusyhtiön omistamista Nurse Education Today ja Nurse Education in Practice -lehdistä, jotka julkaisevat kansainvälistä vertaisarvioitua tutkimusta hoitotyön ja laajemminkin terveysalan koulutuksen alueelta.
Tänä syksynä konferenssi järjestettiin kahdeksannen kerran. Espanjan Sitgesiin kokoontui noin 800 osallistujaa 37 eri maasta. Diak yhteistyökumppaneineen oli näkyvästi esillä konferenssissa yhteensä kuudella posterilla ja yhdellä esityksellä, joista kerromme lisää tässä blogitekstissä.
Hoitotyön koulutuksen uudet trendit
Konferenssin avauspuheenvuorossa espanjalainen Cristina García-Vivar käsitteli opetusmenetelmien uusia trendejä: pelillistämistä, virtuaalista ja lisättyä todellisuutta, MOOCia, yhdistävää oppimista sekä käänteistä opetusta. Näiden menetelmien käytössä tarvitaan sekä opiskelijoilta että opettajilta uudenlaisia tietoja ja taitoja, joista García-Vivar nosti esille erityisesti asenteen merkityksen.
Teknologian nopea kehitys on mahdollistanut simulaatiopelien hyödyntämisen terveysalan koulutuksessa. Kristiina Rosqvist esitteli konferenssissa tutkimustaan, joka tarkasteli hoitotyön opiskelijoiden päätöksentekotaitoja hyödyntämällä simulaatiopelin keräämää tietoa.
Tutkimuksessa selvisi, että simulaatiopelin pelaamiskerrat olivat yhteydessä parempiin päätöksentekotaitoihin. Jatkossa simulaatiopelin tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää tutkittaessa hoitotyön opiskelijoiden päätöksentekotaitojen oppimista.
Eurooppalaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden osaaminen valmistumisen kynnyksellä
Sairaanhoitajan ammatissa on välttämätöntä, että osaaminen kehittyy koko jo opintojen aikana alkavan ammattiuran ajan. Satu Kajander-Unkuri esitteli tutkimustuloksiaan valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamisesta ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä kuudessa Euroopan maassa.
Tulosten mukaan sairaanhoitajaopiskelijoiden osaaminen on hyvällä tasolla valmistumisvaiheessa, vaikkakin maiden välillä on eroja. Sairaanhoitajaopiskelijat Etelä-Euroopan maissa arvioivat osaamisensa korkeammaksi kuin muut.
Sairaanhoitajan ammatissa on välttämätöntä, että osaaminen kehittyy koko jo opintojen aikana alkavan ammattiuran ajan.
Tutkimuksessa selvisi myös tekijöitä, jotka ovat yhteydessä korkeaan osaamistasoon. Niitä olivat esimerkiksi harjoittelujen lisäksi muu työkokemus terveydenhuollosta, tyytyväisyys koulutukseen ja omien opiskelutulosten arviointi hyviksi tai erinomaisiksi. Osaamisensa korkeaksi arvioivat myös ne opiskelijat, jotka olivat valmistumassa ensimmäiseen ammattivaihtoehtoonsa ja jotka suunnittelivat pysyvänsä sairaanhoitajan uralla tulevaisuudessa.
Lisäksi mitä korkeammaksi sairaanhoitajaopiskelijat arvioivat osaamistasonsa, sitä tyytyväisempiä he olivat viimeisen kliinisen harjoittelupaikan oppimisympäristöön ja erityisesti opiskelijan ja ohjaajan väliseen ohjaussuhteeseen. Myös korkeat itsearvioinnit itseohjautuvan oppimisen taidoista ja valtaistumisesta olivat yhteydessä korkeaan osaamistasoon.
Opiskelijaohjauksen laatua kannattaa arvioida
Terveysalan opettajan rooli ohjatussa harjoittelussa on moniulotteinen, ja se muuttunut viime vuosina koulutusuudistusten ja koronapandemian vuoksi. Valtakunnallista opiskelijapalautekyselyä on kehitetty niin, että terveysalan opettajan ohjauksen laatua mittaava osio on uudistettu vastaamaan opettajan muuttunutta roolia harjoittelun ohjauksessa. Alun perin osion ovat kehittäneet Mikko Saarikoski (2008) ja myöhemmin Camilla Strandell-Laine (2019).
Strandell-Laine ja Arja Suikkala ovat tutkineet uudistettua osiota yhden sairaanhoitopiirin suomalaisilla terveysalan opiskelijoilla. Tutkimustulosten mukaan uudistettu, opettajan roolia mittaava osio soveltuu hyvin käytettäväksi opiskelijan itsearvioinnin työkaluna, kun halutaan arvioida opiskelijan, ohjaajan ja opettajan kolmikantayhteistyötä sekä opettajan ja opiskelijan välistä pedagogista yhteistyötä.
Opiskelijat saavat arvokkaita oppeja potilailta
Terveyspalveluiden käyttäjien kokemusasiantuntijuus rikastuttaa hoitotyön opiskelijoiden oppimista ja tukee myönteisten oppimistulosten saavuttamista kliinisessä harjoittelussa. Kokemusasiantuntijuutta hyödynnetään kuitenkin vielä varsin vähän.
Arja Suikkala esitteli potilaan roolia opiskelijoiden kliinisessä harjoittelussa kuudessa Euroopan maassa. Tutkimustulosten mukaan potilailla on keskeinen rooli opiskelijoiden kliinisessä oppimisessa erityisesti osaamisen sekä eettisen ja kulttuurisen itseluottamuksen kehittymisessä.
Vastaavasti suomalaisen tutkimuksen mukaan opiskelijan suhde potilaaseen on yhteydessä opiskelijan hoidon laadulliseen osaamiseen. Lisäksi potilailla on keskeinen rooli opiskelijoiden ammatillisen osaamisen kehittymisessä. Kliinisen harjoittelun ohjaajia pitää rohkaista siihen, että he kannustaisivat potilaita jakamaan kokemuksiaan opiskelijoille ja antamaan palautetta heille.
Koulutusohjelma parantaa päihdepotilaiden hoitoa
Alkoholin riskikäyttö aiheuttaa tunnetusti terveysongelmia maailmanlaajuisesti. Päivystyspoliklinikoiden sairaanhoitajat tarvitsevat erityisosaamista päihdepotilaiden terveysongelmien tunnistamiseen ja hoitoon.
Tampereen yliopiston, Satasairaalan ja Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkimuksessa kehitettiin verkkopohjainen koulutusohjelma päihdepotilaiden hoitoon päivystyspoliklinikalla. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin koulutusohjelman vaikuttavuutta sairaanhoitajien osaamiseen. Verkkopohjainen koulutusohjelma (3 op) vahvisti erityisesti sairaanhoitajien arviointitaitoja.
Konferenssin päätöspuheenvuorossa brittiprofessori Hugh McKenna muistutti kuulijoille, että ”without ensuring impact, nurse education research is an empty exercise”. Tutkimuksella pitää vaikuttaa opiskelijoihin, opetukseen ja muuhun toimintaan sekä omassa yliopistossa että sen ulkopuolella.
Puheenvuoro oli erinomainen muistutus siitä, että tutkimuksessa ei ole kyse vain tiedon lisäämisestä, vaan myös parempien käytäntöjen etsimisestä.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301021045