Juttutyyppi  Blogi

Arvot ja etiikka hyvinvointialojen koulutuksessa

Vanhustenhuollon epäkohdat ovat herättäneet keskustelua myös organisaatioiden kyvystä eettiseen toimintaan. Hyvinvointialoilla etiikka tulee ulottaa niin johtamisen kuin koulutuksen käytäntöihin.

Tekoälyn tutkija Katri Saarikivi kiinnitti erinomaisessa kolumnissaan (Yle 21.2.2019) huomiota vanhustenhoidon epäkohtiin ja kuvasi vanhusten kohtelua epäeettiseksi ja ihmisten arvojen vastaiseksi: ”Jos tällainen toimintatapa olisi algoritmin tuottama ehdotus siitä, miten vanhusten hoivaa kannattaisi toteuttaa, tuomittaisiin tämä tekoäly vaaralliseksi.”

Saarikivi tietää, että lapsi oppii vuorovaikutuksessa sen, mikä on oikein. ”Toisten ihmisten tunteet kertovat siitä, mikä on suotavaa.” Eettiseksi ihmiseksi kasvamisen ytimessä on lapsen kyky havaita näitä reaktioita.

Jos koneen haluaisi oppivan etiikkaa, pitäisi koneelle kehittää empatiakykyä. Tällöin se tunnistaisi, mikä koetaan oikeaksi ja vääräksi.

Voisiko vastaavasti eettisyydessään hairahtuneelle organisaatiolle opettaa etiikkaa? Saarikivi kysyy.

Jos johtaja on lähempänä osakkeenomistajaa kuin hoivattavaa, johtaja ei kenties kykene oppimaan mitään siitä, miten organisaatio onnistuu hoivattavan kannalta. Mikäli tätä tietoa ei taas ole, päätöksenteko ei voi olla kovin älykästä, Saarikivi päättelee.

Saarikivi ehdottaa, että paremmalla vuorovaikutuksella voitaisiin saada enemmän empatiaa organisaation johdolle. Olisi kuunneltava niitä, jotka peittelevät vanhuksia ja niitä, joita peitellään.

Jatkuvaa eettistä arviointia

Hyvinvointialoille kouluttamiseen kuuluu toiminnan jatkuva eettinen arviointi. Näiden alojen ytimessä on elämän kunnioitus. Sen varassa toteutuu kaikki muu hyvä, ja siksi elämän suojeleminen on ensisijaista. Tämä ajatus on läsnä myös Antiikin Kreikasta periytyvässä Hippokrateen valassa, varhaisimmassa tunnetussa lääkärin eettisessä ohjeessa.

Laajapohjainen eettinen osaaminen perustuu jatkuvaan tilannekohtaiseen oikean ja väärän arviointiin.

Laajapohjainen eettinen osaaminen perustuu jatkuvaan tilannekohtaiseen oikean ja väärän arviointiin. Sellainen tapahtuu parhaiten vuorovaikutuksessa, toiselta oppimisessa.

Sairaalan potilas, vanhainkodin asukas tai sosiaalipalvelujen asiakas tunnistaa taatusti, milloin hänen tarpeensa ovat keskiössä ja miten hän tulee kuulluksi ja huomioon otetuksi.

Etiikka on arvovalinta

Etiikan, samalla myös reilun ja oikeamielisen kohtelun korostuminen kaikessa toiminnassa perustuu arvovalintaan. Arvoja voidaan valita ja arvoja voidaan opettaa. Yhteisö voi myös pitää kiinni valitsemistaan arvoista.

Valitettavasti usein on nähtävissä kahdenlainen arvojärjestelmä, jossa strategiaan kirjatut arvot ovat kauniimmat, pehmeämmät ja toista huomioon ottavammat kuin ne, joita oikeasti noudatetaan. Jälkimmäisiä voivat olla kovat bisnesarvot, joilla haetaan tehokkuutta ja tuottavuutta yrityksen ylimmän johdon ja omistajien eduksi.

Hyvinvointialalla eettisen johtamisen pääkysymyksiä ovat, miten voidaan toimia sekä taitavasti ja tehokkaasti että asiakasta ja heidän kanssaan työskenteleviä kunnioittavasti kuunnellen.

Kahdenlaisen arvojärjestelmän olemassaolo voi ilmaista eettisen hairahtuneisuuden.

Osaksi opetusta

Ammattikorkeakouluopiskelun pitää peilata aloja, joille valmistutaan. Opetuksen ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tulee toimia periaatteilla ja arvopohjalla, joita opiskelijoiden toivotaan omaksuvan.

Ammattikorkeakouluopiskelun pitää peilata aloja, joille valmistutaan.

Diakonia-ammattikorkeakoulun koulutusten opetussuunnitelmia on viime aikoina tarkasteltu monin tavoin. Yhdeksi punaiseksi langaksi kohoaa eettisen osaamisen rakentuminen. Opetussuunnitelmiin on kirjattu selkeitä etiikkasisältöjä, mutta niiden lisäksi etiikan opetus kietoutuu myös harjoitteluihin ja oppimistehtäviin.

Eettisen johtamisen koulutus on viime vuosina vahvistunut huomattavasti, myös Diakissa. Sen ydin on toisen kuuntelemisessa ja vastavuoroisessa kunnioittamisessa.

Kun etiikka on organisaation arvoissa, se on läsnä monin tavoin.

Viime vuonna Diakissa on löydetty myös uusi toimintamalli: Opiskelijoiden ja henkilöstön yhteisessä Eettisessä foorumissa osanottajat tasaveroisina kumppaneina pohtivat eettisiä kysymyksiä. Siinä etiikka nousee toisaalta keskiöön, toisaalta se sulautuu yhteisiin kohtaamisiin ja toimintoihin.

Toimintatapaa on sovellettu myös esimerkiksi valtakunnallisessa SotePeda 24/7 -hankkeessa, joka pyrkii luomaan eettisen toimintamallin sosiaali- ja terveysalan digitaalisten palveluiden ja rakenteiden kehittämiseen.

Etiikka on monisyistä

Eettinen pohdinta on kuitenkin aina monisyistä. Ihminen ei ole kone eivätkä oikea ja väärä ole aina yksiselitteisiä. Velvollisuuden tai muun hyveen noudattaminen voi olla uljasta, mutta sellainen ei välttämättä vie aina parhaaseen lopputulokseen.

Ihminen ei ole kone eivätkä oikea ja väärä ole aina yksiselitteisiä.

Tekoälyn ja etiikan tutkijat tietävät, että ihmisen kanssa vuorovaikutuksessa olevat tekoälysovellukset eivät kykene tietoisuuteen, joka olisi samaa kuin ihmisten. Tekoälyn ratkaisut tai ehdotukset eivät ole myöskään läpinäkyviä lähinnä siksi, että tiedonkäsittely on niin nopeaa ja laajaa. Eettinen harkinta ja eettiset ratkaisut jäävät ihmiselle. Jos päättelyssä on mukana kuitenkin kone tai koneita, niiden osuus on kuin musta laatikko. Tämä oikeastaan lisää ihmisen vastuullisuutta.

Lähitulevaisuuden haasteena hyvinvointialoilla on tukea entisestään kaikkien tasojen toimijoita heidän ratkaisujensa eettisyydessä. Samalla se tarkoittaa epäeettisen toiminnan paljastamista siinä missä muidenkin epäkohtien. Ihmisten kohtelun pitää olla kunnollista ja arvostavaa. Ihmisen, on hän hyvinvointialojen palveluketjuissa missä roolissa hyvänsä, tulisi aina voida tunnistaa palveluntarjoajan aito arvopohja.

Kuvitus: Nelli Ahosola
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901293362